II Samuel 22

Ja David puhui Herralle nämät veisun sanat sinä päivänä, jona Herra oli hänen vapahtanut kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä,
І промовив Давид до Господа слова оцієї пісні того дня, як Господь урятував був його з руки всіх його ворогів та з долоні Саулової,
Ja sanoi: Herra on minun kallioni, ja minun linnani, ja minun vapahtajani;
та й сказав: Господь моя скеля й твердиня моя, і для мене Спаситель Він мій!
Jumala on minun vahani,johon minä turvaan; minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni, ja minun turvani; minun vapahtajani, joka minun pelastaa vääryydestä.
Мій Бог моя скеля, сховаюсь я в ній, Він щит мій і ріг, Він спасіння мого, Він башта моя та моє пристановище! Спасителю мій, Ти врятуєш мене від насилля!
Ylistettävää Herraa minä avukseni huudan; ja minä vapahdetaan vihollisistani.
Я кличу: Преславний Господь, і я визволений від своїх ворогів!
Sillä kuoleman aallot ovat minun piirittäneet, ja Belialin ojat peljättivät minun.
Бо хвилі смертельні мене оточили, потоки велійяала лякають мене.
Helvetin siteet kietoivat minun, ja kuoleman paulat ennättivät minun.
Тенета шеолу мене оточили, а пастки смертельні мене попередили!
Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan; niin hän kuulee minun ääneni templissänsä, ja minun parkuni tulee hänen korviinsa.
В тісноті своїй кличу до Господа, і до Бога свого я волаю, І Він почує мій голос із храму Свого, і в ушах Його зойк мій.
Maa järisi ja vapisi, ja taivaan perustukset liikkuivat; he värisivät, kuin hän vihastui.
Захиталась земля й затремтіла, затряслися й хитались небесні підвалини, бо Він запалився від гніву!
Savu suitsi hänen sieramistansa ja kuluttavainen tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.
з ніздер Його бухнув дим, з Його ж уст пожирущий огонь, запаливсь жар від Нього!
Hän notkisti taivaat ja astui alas; ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.
Він небо простяг і спустився, а хмара густа під ногами Його.
Ja hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja näkyi tuulen sulkain päällä.
Усівся Він на херувима й летів, і явився на вітряних крилах.
Hän pani pimeyden majaksi ympärillensä, ja paksut ja vedestä mustat pilvet.
А навколо Себе поклав темряву, мов куріні, збір води, густі хмари високі.
Siitä kirkkaudesta hänen edessänsä paloivat tuliset hiilet.
Від блиску, що був перед Ним, запалилось вугілля горюче.
Herra jylisti taivaassa, Ylimmäinen antoi pauhinansa.
Господь загримів у небесах, і Свій голос Всевишній подав.
Hän ampui nuolia ja hajoitti heitä, hän iski leimaukset ja peljätti heitä.
Він послав Свої стріли та їх розпорошив, послав блискавку й їх побентежив.
Ja niin ilmestyivät meren kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat Herran kovasta nuhtelemisesta ja hänen sieramiensa hengen puhalluksesta.
І показалися річища водні, і відкрились основи вселенної, від свару Твойого, о Господи, від подиху вітру із ніздер Його.
Hän lähetti korkeudesta ja otti minun ja veti minun ulos suurista vesistä.
Він послав із високости, узяв Він мене, витяг мене з вод великих.
Hän vapahti minun väkevistä vihollisistani, vainollisiltani, jotka olivat minua väkevämmät.
Він мене врятував від мойого потужного ворога, від моїх ненависників, бо сильніші від мене вони.
Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.
Напали на мене вони в день нещастя мого, та Господь був моїм опертям.
Hän vei minun ulos lakialle, ja pelasti minun; sillä hän mielistyi minuun.
І на місце широке Він вивів мене, Він мене врятував, бо вподобав мене!
Herra maksoi minulle vanhurskauteni jälkeen, hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.
Нехай Господь зробить мені по моїй справедливості, хай заплатить мені згідно з чистістю рук моїх!
Sillä minä pidän Herran tiet ja en ole jumalatoin minun Jumalaani vastaan.
Бо беріг я дороги Господні, і від Бога свойого я не відступив,
Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäni edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää,
бо всі Його присуди передо мною, постанови ж Його, не вступлюся від них!
Vaan olen vakaa hänen edessänsä, ja vältän vääryyttä:
І був я Йому непорочним, і стерігся своєї провини.
Sentähden kostaa Herra minulle vanhurskauteni perästä, puhtauteni jälkeen hänen silmäinsä edessä.
Господь заплатив був мені по моїй справедливості, за чистотою моєю перед очима Його.
Pyhäin kanssa sinä olet pyhä, ja toimellisten kanssa toimellinen.
З справедливим Ти справедливо поводишся, із чесним по-чесному,
Puhdasten kanssa sinä olet puhdas, ja nurjain kanssa sinä olet nurja.
із чистим поводишся чисто, а з лукавим за лукавством його!
Sinä vapahdat ahdistetun kansan ja sinun silmäs ovat korkeita vastaan, ja sinä nöyryytät ne.
І народ із біди Ти спасаєш, а очі Твої на зухвалих, яких Ти принижуєш.
Sillä sinä Herra olet valkeuteni: Herra valaisee pimeyteni.
Бо світильник Ти, Господи, мій, і освітить Господь мою темряву!
Sillä sinun kauttas minä sotaväen lävitse juoksen, ja Jumalassani karkaan muurin ylitse.
Бо з Тобою поб'ю я ворожого відділа, із Богом своїм проберусь через мур!
Jumalan tie on täydellinen, Herran puhe tulella koeteltu: hän on kaikkein kilpi, jotka hänen päällensä uskaltavat.
Бог непорочна дорога Його, слово Господнє очищене, щит Він для всіх, хто вдається до Нього!
Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio paitsi meidän Jumalaamme?
Бо хто Бог, окрім Господа? І хто скеля, крім нашого Бога?
Jumala on väkevyyteni ja voimani: hän avaa minun tieni täydellisesti.
Бог сильне моє пристановище, і дорогу мою Непорочний вивідував.
Hän tekee jalkani peurain kaltaiseksi, ja asettaa minun korkeuteni päälle.
Він чинить ноги мої, як оленячі, і ставить мене на висотах моїх,
Hän opettaa käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijoutsea jännittämään.
Мої руки навчає до бою, і на рамена мої лука мідяного напинає.
Ja sinä annoit minulle sinun autuutes kilven: Ja kuin sinä nöyryytät minun, teet sinä minun suureksi.
І дав Ти мені щит спасіння Свого, і чинить великим мене Твоя поміч!
Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ja ei minun kantapääni livistyneet.
Ти чиниш широким мій крок підо мною, і стопи мої не спіткнуться.
Minä ajan vihollisiani takaa ja hävitän heitä, Ja en palaja ennenkuin minä heidät hukutan.
Жену я своїх ворогів, і повигублюю їх, і не вернуся, аж поки не винищу їх!
Minä hukutan heidät ja runtelen, ettei heidän pidä nouseman; heidän täytyy kaatua jalkaini alle.
Я їх повигублюю й їх потрощу, і не встануть вони, і повпадають під ноги мої.
Sinä valmistat minun voimalla sotaan, sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.
Ти ж для бою мене підперізуєш силою, валиш під мене моїх ворохобників.
Ja sinä annat minulle viholliseni kaulan; ja minä kadotan vainoojani.
Повернув Ти плечима до мене моїх ворогів, моїх ненависників, й я їх понищу!
He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.
Озирались вони та немає спасителя, кликали до Господа і не відповів їм!
Minä survon heitä niinkuin maan tomun, ja muserran heidän rikki ja hajoitan heidät niinkuin loan kaduilta.
І я їх зітру, як той порох землі, як болото на вулицях їх розітру й розтопчу їх!
Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta, ja asetat minun pakanain pääksi: se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.
Ти ж від бунту народу мойого мене бережеш, на голову люду мене стережеш, мені будуть служити народи, яких я й не знав!
Muukalaiset lapset viekastelevat minua, korvan kuuloon he kuulevat minua.
Передо мною чужинці підлещуються, на вістку про мене слухняні мені.
Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteistänsä.
В'януть чужинці, і тремтять у твердинях своїх.
Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja ylistetty olkoon Jumala, minun autuuteni kallio!
Живий Господь, і благословенна будь, Скеле моя, і нехай піднесеться Бог скелі спасіння мого!
Jumala, joka minulle koston antaa ja vaatii kansat minun alleni,
Бог, що помсти за мене дає, і що народи під мене познижував,
Joka minua johdatat ulos vihollisistani ja korotat minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan, sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.
що рятує мене від моїх ворогів, Ти звеличив мене над повстанців на мене, спасаєш мене від насильника!
Sentähden minä kiitän sinua Herra pakanain seassa, ja sinun nimelles kiitoksen veisaan.
Тому то хвалю Тебе, Господи, серед народів, Іменню Твоєму співаю!
Joka kuninkaallensa suuren autuuden osoittaa ja tekee laupiuden voidellullensa, Davidille ja hänen siemenehensä ijankaikkisesti.
Ти башта спасіння Свойого царя, і милість вчиняєш Своєму помазанцеві, Давиду й насінню його аж навіки!