II Samuel 22

Ja David puhui Herralle nämät veisun sanat sinä päivänä, jona Herra oli hänen vapahtanut kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä,

RAB, Davut’u bütün düşmanlarının ve Saul’un elinden kurtardığı gün Davut RAB’be şu ezgiyi okudu.

Ja sanoi: Herra on minun kallioni, ja minun linnani, ja minun vapahtajani;

Şöyle dedi: “RAB benim kayam, sığınağım, kurtarıcımdır,

Jumala on minun vahani,johon minä turvaan; minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni, ja minun turvani; minun vapahtajani, joka minun pelastaa vääryydestä.

Tanrım, kayamdır, O’na sığınırım, Kalkanım, güçlü kurtarıcım, Korunağım, sığınacak yerimdir. Kurtarıcım, zorbalıktan beni sen kurtarırsın!

Ylistettävää Herraa minä avukseni huudan; ja minä vapahdetaan vihollisistani.

Övgüye değer RAB’be seslenir, Kurtulurum düşmanlarımdan.

Sillä kuoleman aallot ovat minun piirittäneet, ja Belialin ojat peljättivät minun.

Çünkü ölüm dalgaları beni kuşattı, Yıkım selleri bastı,

Helvetin siteet kietoivat minun, ja kuoleman paulat ennättivät minun.

Ölüler diyarının bağları sardı, Ölüm tuzakları çıktı karşıma.

Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan; niin hän kuulee minun ääneni templissänsä, ja minun parkuni tulee hänen korviinsa.

Sıkıntı içinde RAB’be yakardım, Tanrım’a seslendim. Tapınağından sesimi duydu, Haykırışım kulaklarına ulaştı.

Maa järisi ja vapisi, ja taivaan perustukset liikkuivat; he värisivät, kuin hän vihastui.

O zaman yeryüzü sarsılıp sallandı, Titreyip sarsıldı göklerin temelleri, Çünkü RAB öfkelenmişti.

Savu suitsi hänen sieramistansa ja kuluttavainen tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.

Burnundan duman yükseldi, Ağzından kavurucu ateş Ve korlar fışkırdı.

Hän notkisti taivaat ja astui alas; ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.

Kara buluta basarak Gökleri yarıp indi.

Ja hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja näkyi tuulen sulkain päällä.

Bir Keruv’a binip uçtu, Rüzgarın kanatları üstünde belirdi.

Hän pani pimeyden majaksi ympärillensä, ja paksut ja vedestä mustat pilvet.

Karanlığı örtündü, Kara bulutları kendine çardak yaptı.

Siitä kirkkaudesta hänen edessänsä paloivat tuliset hiilet.

Varlığının parıltısından Korlar savruluyordu.

Herra jylisti taivaassa, Ylimmäinen antoi pauhinansa.

RAB göklerden gürledi, Duyurdu sesini Yüceler Yücesi.

Hän ampui nuolia ja hajoitti heitä, hän iski leimaukset ja peljätti heitä.

Savurup oklarını düşmanlarını dağıttı, Şimşek çaktırarak onları şaşkına çevirdi.

Ja niin ilmestyivät meren kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat Herran kovasta nuhtelemisesta ja hänen sieramiensa hengen puhalluksesta.

RAB’bin azarlamasından, Burnundan çıkan güçlü soluktan, Denizin dibi göründü, Yeryüzünün temelleri açığa çıktı.

Hän lähetti korkeudesta ja otti minun ja veti minun ulos suurista vesistä.

RAB yukarıdan elini uzatıp tuttu, Çıkardı beni derin sulardan.

Hän vapahti minun väkevistä vihollisistani, vainollisiltani, jotka olivat minua väkevämmät.

Beni zorlu düşmanımdan, Benden nefret edenlerden kurtardı, Çünkü onlar benden daha güçlüydü.

Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.

Felaket günümde karşıma dikildiler, Ama RAB bana destek oldu.

Hän vei minun ulos lakialle, ja pelasti minun; sillä hän mielistyi minuun.

Beni huzura kavuşturdu, Kurtardı, çünkü benden hoşnut kaldı.

Herra maksoi minulle vanhurskauteni jälkeen, hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.

RAB doğruluğumun karşılığını verdi, Beni temiz ellerime göre ödüllendirdi.

Sillä minä pidän Herran tiet ja en ole jumalatoin minun Jumalaani vastaan.

Çünkü RAB’bin yolunda yürüdüm, Tanrım’dan uzaklaşarak kötülük yapmadım.

Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäni edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää,

O’nun bütün ilkelerini göz önünde tuttum, Kurallarından ayrılmadım.

Vaan olen vakaa hänen edessänsä, ja vältän vääryyttä:

O’nun önünde kusursuzdum, Suç işlemekten sakındım.

Sentähden kostaa Herra minulle vanhurskauteni perästä, puhtauteni jälkeen hänen silmäinsä edessä.

Bu yüzden RAB beni doğruluğuma Ve gözünde pak yaşayışıma göre ödüllendirdi.

Pyhäin kanssa sinä olet pyhä, ja toimellisten kanssa toimellinen.

Sadık kuluna sadakat gösterir, Kusursuz olana kusursuz davranırsın.

Puhdasten kanssa sinä olet puhdas, ja nurjain kanssa sinä olet nurja.

Pak olanla pak olur, Eğriye eğri davranırsın.

Sinä vapahdat ahdistetun kansan ja sinun silmäs ovat korkeita vastaan, ja sinä nöyryytät ne.

Alçakgönüllüleri kurtarır, Gururluları gözler, gururunu kırarsın.

Sillä sinä Herra olet valkeuteni: Herra valaisee pimeyteni.

Ya RAB, ışığım sensin! Karanlığımı aydınlatırsın.

Sillä sinun kauttas minä sotaväen lävitse juoksen, ja Jumalassani karkaan muurin ylitse.

Desteğinle akıncılara saldırır, Seninle surları aşarım, Tanrım.

Jumalan tie on täydellinen, Herran puhe tulella koeteltu: hän on kaikkein kilpi, jotka hänen päällensä uskaltavat.

Tanrı’nın yolu kusursuzdur, RAB’bin sözü arıdır. O kendisine sığınan herkesin kalkanıdır.

Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio paitsi meidän Jumalaamme?

Var mı RAB’den başka tanrı? Tanrımız’dan başka kaya var mı?

Jumala on väkevyyteni ja voimani: hän avaa minun tieni täydellisesti.

Sığınağım Tanrı’dır, Yolumu doğru kılan O’dur.

Hän tekee jalkani peurain kaltaiseksi, ja asettaa minun korkeuteni päälle.

[] Ayaklar verdi bana, geyiklerinki gibi, Doruklarda tutar beni.

Hän opettaa käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijoutsea jännittämään.

Bana savaşmayı öğretti, Kollarımla tunç bir yayı gereyim diye.

Ja sinä annoit minulle sinun autuutes kilven: Ja kuin sinä nöyryytät minun, teet sinä minun suureksi.

Bana zafer kalkanını bağışlarsın, Alçakgönüllülüğün beni yüceltir.

Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ja ei minun kantapääni livistyneet.

Bastığım yerleri genişletirsin, Burkulmaz bileklerim.

Minä ajan vihollisiani takaa ja hävitän heitä, Ja en palaja ennenkuin minä heidät hukutan.

Düşmanlarımı kovalayıp yok ettim, Hepsi yok olmadan geri dönmedim.

Minä hukutan heidät ja runtelen, ettei heidän pidä nouseman; heidän täytyy kaatua jalkaini alle.

Onları ezip yok ettim, kalkamaz oldular, Ayaklarımın altına serildiler.

Sinä valmistat minun voimalla sotaan, sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.

Savaş için beni güçle donattın, Bana başkaldıranları önümde yere serdin.

Ja sinä annat minulle viholliseni kaulan; ja minä kadotan vainoojani.

Düşmanlarımı kaçmak zorunda bıraktın, Benden nefret edenleri yok ettim.

He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.

Feryat ettiler, ama kurtaran çıkmadı; RAB’bi çağırdılar, ama O yanıt vermedi.

Minä survon heitä niinkuin maan tomun, ja muserran heidän rikki ja hajoitan heidät niinkuin loan kaduilta.

Yerin tozu gibi onları ezdim, Sokak çamuru gibi ayağımın altında çiğnedim.

Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta, ja asetat minun pakanain pääksi: se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.

Halkımın çekişmelerinden beni kurtardın, Uluslara önder olarak beni korudun, Tanımadığım halklar bana kulluk ediyor.

Muukalaiset lapset viekastelevat minua, korvan kuuloon he kuulevat minua.

Yabancılar bana boyun eğiyor, Duyar duymaz sözümü dinliyorlar.

Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteistänsä.

Yabancıların betleri benizleri attı, Titreyerek çıkıyorlar kalelerinden.

Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja ylistetty olkoon Jumala, minun autuuteni kallio!

RAB yaşıyor! Kayam’a övgüler olsun! Yücelsin kurtarıcım, Kayam Tanrım!

Jumala, joka minulle koston antaa ja vaatii kansat minun alleni,

O’dur öcümü alan, Halkları bana bağımlı kılan.

Joka minua johdatat ulos vihollisistani ja korotat minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan, sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.

Düşmanlarımdan kurtarır, Başkaldıranlardan üstün kılar beni, Zorbaların elinden alır.

Sentähden minä kiitän sinua Herra pakanain seassa, ja sinun nimelles kiitoksen veisaan.

[] Bunun için uluslar arasında sana şükredeceğim, ya RAB, Adını ilahilerle öveceğim.

Joka kuninkaallensa suuren autuuden osoittaa ja tekee laupiuden voidellullensa, Davidille ja hänen siemenehensä ijankaikkisesti.

RAB kralını büyük zaferlere ulaştırır, Meshettiği krala, Davut’a ve soyuna Sonsuza dek sevgi gösterir.”