Psalms 105

Pris Herren, påkall hans navn, kunngjør blandt folkene hans store gjerninger!

Kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa!

Syng for ham, lovsyng ham, grund på alle hans undergjerninger!

Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.

Ros eder av hans hellige navn! Deres hjerte glede sig som søker Herren!

Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!

Spør efter Herren og hans makt, søk hans åsyn all tid!

Kysykäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa!

Kom i hu hans undergjerninger som han har gjort, hans undere og hans munns dommer,

Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa.

I, hans tjener Abrahams avkom, Jakobs barn, hans utvalgte!

Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset.

Han er Herren vår Gud, hans dommer er over all jorden.

Hänpä on Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.

Han kommer evindelig sin pakt i hu, det ord han fastsatte for tusen slekter,

Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,

den pakt han gjorde med Abraham, og sin ed til Isak;

Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.

og han stadfestet den som en rett for Jakob, som en evig pakt for Israel,

Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,

idet han sa: Dig vil jeg gi Kana'ans land til arvelodd.

Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.

Da de var en liten flokk, få og fremmede der,

Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,

og vandret fra folk til folk, fra et rike til et annet folk,

Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:

tillot han ikke noget menneske å gjøre vold imot dem, og han straffet konger for deres skyld:

Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.

Rør ikke ved mine salvede, og gjør ikke mine profeter noget ondt!

Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni.

Og han kalte hunger inn over landet, han brøt sønder hver støtte av brød.

Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.

Han sendte en mann foran dem, til træl blev Josef solgt.

Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi.

De plaget hans føtter med lenker, hans sjel kom i jern,

He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,

inntil den tid da hans ord slo til, da Herrens ord viste hans uskyld.

Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.

Da sendte kongen bud og lot ham løs, herskeren over folkeslag gav ham fri.

Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,

Han satte ham til herre over sitt hus og til hersker over alt sitt gods,

Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,

forat han skulde binde hans fyrster efter sin vilje og lære hans eldste visdom.

Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.

Så kom Israel til Egypten, og Jakob bodde som fremmed i Kams land.

Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.

Og han gjorde sitt folk såre fruktbart og gjorde det sterkere enn dets motstandere.

Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.

Han vendte deres hjerte til å hate hans folk, til å gå frem med svik mot hans tjenere.

Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas.

Han sendte Moses, sin tjener, Aron som han hadde utvalgt.

Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.

De gjorde hans tegn iblandt dem og undere i Kams land.

Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.

Han sendte mørke og gjorde det mørkt, og de var ikke gjenstridige mot hans ord.

Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat.

Han gjorde deres vann til blod, og han drepte deres fisker.

Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.

Deres land vrimlet av frosk, endog i deres kongers saler.

Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.

Han talte, og det kom fluesvermer, mygg innen hele deres landemerke.

Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.

Han gav dem hagl for regn, luende ild i deres land,

Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,

og han slo ned deres vintrær og deres fikentrær, og brøt sønder trærne innen deres landemerke.

Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.

Han talte, og det kom gresshopper og gnagere uten tall,

Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,

og de åt op hver urt i deres land, og de åt op frukten på deres mark.

Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.

Og han slo alt førstefødt i deres land, førstegrøden av all deres kraft.

Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa,

Og han førte dem ut med sølv og gull, og det fantes ingen i hans stammer som snublet.

Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas.

Egypten gledet sig da de drog ut; for frykt for dem var falt på dem.

Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä.

Han bredte ut en sky til dekke og ild til å lyse om natten.

Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.

De krevde, og han lot vaktler komme og mettet dem med himmelbrød.

He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.

Han åpnet klippen, og det fløt vann; det løp gjennem det tørre land som en strøm.

Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.

For han kom i hu sitt hellige ord, Abraham, sin tjener,

Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli,

og han førte sitt folk ut med glede, sine utvalgte med fryderop,

Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,

og han gav dem hedningefolks land, og hvad folkeslag med møie hadde vunnet, tok de til eie,

Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä.

forat de skulde holde hans forskrifter og ta vare på hans lover. Halleluja!

Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!