Psalms 105

Kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa!

Pris Herren, påkall hans navn, kunngjør blandt folkene hans store gjerninger!

Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.

Syng for ham, lovsyng ham, grund på alle hans undergjerninger!

Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!

Ros eder av hans hellige navn! Deres hjerte glede sig som søker Herren!

Kysykäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa!

Spør efter Herren og hans makt, søk hans åsyn all tid!

Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa.

Kom i hu hans undergjerninger som han har gjort, hans undere og hans munns dommer,

Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset.

I, hans tjener Abrahams avkom, Jakobs barn, hans utvalgte!

Hänpä on Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.

Han er Herren vår Gud, hans dommer er over all jorden.

Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,

Han kommer evindelig sin pakt i hu, det ord han fastsatte for tusen slekter,

Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.

den pakt han gjorde med Abraham, og sin ed til Isak;

Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,

og han stadfestet den som en rett for Jakob, som en evig pakt for Israel,

Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.

idet han sa: Dig vil jeg gi Kana'ans land til arvelodd.

Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,

Da de var en liten flokk, få og fremmede der,

Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:

og vandret fra folk til folk, fra et rike til et annet folk,

Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.

tillot han ikke noget menneske å gjøre vold imot dem, og han straffet konger for deres skyld:

Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni.

Rør ikke ved mine salvede, og gjør ikke mine profeter noget ondt!

Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.

Og han kalte hunger inn over landet, han brøt sønder hver støtte av brød.

Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi.

Han sendte en mann foran dem, til træl blev Josef solgt.

He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,

De plaget hans føtter med lenker, hans sjel kom i jern,

Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.

inntil den tid da hans ord slo til, da Herrens ord viste hans uskyld.

Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,

Da sendte kongen bud og lot ham løs, herskeren over folkeslag gav ham fri.

Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,

Han satte ham til herre over sitt hus og til hersker over alt sitt gods,

Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.

forat han skulde binde hans fyrster efter sin vilje og lære hans eldste visdom.

Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.

Så kom Israel til Egypten, og Jakob bodde som fremmed i Kams land.

Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.

Og han gjorde sitt folk såre fruktbart og gjorde det sterkere enn dets motstandere.

Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas.

Han vendte deres hjerte til å hate hans folk, til å gå frem med svik mot hans tjenere.

Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.

Han sendte Moses, sin tjener, Aron som han hadde utvalgt.

Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.

De gjorde hans tegn iblandt dem og undere i Kams land.

Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat.

Han sendte mørke og gjorde det mørkt, og de var ikke gjenstridige mot hans ord.

Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.

Han gjorde deres vann til blod, og han drepte deres fisker.

Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.

Deres land vrimlet av frosk, endog i deres kongers saler.

Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.

Han talte, og det kom fluesvermer, mygg innen hele deres landemerke.

Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,

Han gav dem hagl for regn, luende ild i deres land,

Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.

og han slo ned deres vintrær og deres fikentrær, og brøt sønder trærne innen deres landemerke.

Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,

Han talte, og det kom gresshopper og gnagere uten tall,

Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.

og de åt op hver urt i deres land, og de åt op frukten på deres mark.

Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa,

Og han slo alt førstefødt i deres land, førstegrøden av all deres kraft.

Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas.

Og han førte dem ut med sølv og gull, og det fantes ingen i hans stammer som snublet.

Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä.

Egypten gledet sig da de drog ut; for frykt for dem var falt på dem.

Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.

Han bredte ut en sky til dekke og ild til å lyse om natten.

He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.

De krevde, og han lot vaktler komme og mettet dem med himmelbrød.

Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.

Han åpnet klippen, og det fløt vann; det løp gjennem det tørre land som en strøm.

Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli,

For han kom i hu sitt hellige ord, Abraham, sin tjener,

Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,

og han førte sitt folk ut med glede, sine utvalgte med fryderop,

Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä.

og han gav dem hedningefolks land, og hvad folkeslag med møie hadde vunnet, tok de til eie,

Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!

forat de skulde holde hans forskrifter og ta vare på hans lover. Halleluja!