Job 38

Тоді відповів Господь Йову із бурі й сказав:
Ja Herra vastasi Jobia tuulispäästä ja sanoi:
Хто то такий, що затемнює раду словами без розуму?
Kuka on se, joka taidossansa niin eksyy ja puhuu niin taitamattomasti?
Підпережи но ти стегна свої, як мужчина, а Я буду питати тебе, ти ж Мені поясни!
Vyötä nyt kupees niin kuin mies: Minä kysyn sinulta, opeta minua.
Де ти був, коли землю основував Я? Розкажи, якщо маєш знання!
Kussas silloin olit, koska minä maan perustin? Ilmoita se, jos sinulla se ymmärrys on.
Хто основи її положив, чи ти знаєш? Або хто розтягнув по ній шнура?
Tiedätkös, kuka hänen määränsä asettanut on? eli kuka on vetänyt ojennusnuoran hänen päällensä?
У що підстави її позапущувані, або хто поклав камінь наріжний її,
Mihinkä ovat hänen jalkansa vajotetut, eli kuka on hänen kulmakivensä laskenut?
коли разом співали всі зорі поранні та радісний окрик здіймали всі Божі сини?
Kuin aamutähdet ynnä minua kiittivät, ja kaikki Jumalan lapset riemuitsivat.
І хто море воротами загородив, як воно виступало, немов би з утроби виходило,
Kuka on sulkenut meren ovinensa, koska se ratkesi ja lähti ulos niinkuin äidin kohdusta?
коли хмари поклав Я за одіж йому, а імлу за його пелюшки,
Kuin minä puetin sen pilvillä, ja käärin synkeydellä niinkuin kapaloilla;
і призначив йому Я границю Свою та поставив засува й ворота,
Kuin minä estin sen paisumisen säädylläni, ja asetin siihen teljen ja ovet eteen,
і сказав: Аж досі ти дійдеш, не далі, і тут ось межа твоїх хвиль гордовитих?
Ja sanoin: tähän asti pitää sinun tuleman ja ei edemmäksi: tässä pitää sinun korkiat aaltos asettuman.
Чи за своїх днів ти наказував ранкові? Чи досвітній зорі показав її місце,
Oletkos eläissäs käskenyt aamulle, ja aamuruskolle osoittanut hänen siansa?
щоб хапалась за кінці землі та посипались з неї безбожні?
Käsittää maan ääriä, ja puhdistaa siitä jumalattomat.
Земля змінюється, мов та глина печатки, і стають, немов одіж, вони!
Se pitää muutettaman niinkuin sinetin savi; niin että he tulevat niinkuin vaate.
І нехай від безбожних їх світло відійметься, а високе рамено зламається!
Ja jumalattomilta otetaan pois heidän valkeutensa, ja ylpeiden käsivarsi rikotaan.
Чи ти сходив коли аж до морських джерел, і чи ти переходжувався дном безодні?
Oletkos tullut meren pohjaan, ja vaeltanut syvyyden jälkiä?
Чи для тебе відкриті були брами смерти, і чи бачив ти брами смертельної тіні?
Onko kuoleman ovet koskaan auvenneet etees, eli oletkos nähnyt kuoleman varjon ovet?
Чи широкість землі ти оглянув? Розкажи, якщо знаєш це все!
Oletkos ymmärtänyt, kuinka leviä maa on? annas kuulla, tiedätkös kaikki nämät.
Де та дорога, що світло на ній пробуває? А темрява де її місце,
Mikä tie on sinne, kussa valkeus asuu? ja kuka on pimeyden sia?
щоб узяти її до границі її, і щоб знати стежки її дому?
Ettäs saattaisit hänen rajoillensa ja osaisit polut hänen huoneesensa.
Знаєш ти, бо тоді народився ж ти був, і велике число твоїх днів!
Tiesitkös, koska sinä syntyvä olit ja kuinka paljo sinulla päiviä olis?
Чи доходив коли ти до схованок снігу, і схованки граду ти бачив,
Oletkos siellä ollut, kusta lumi tulee? eli oletkos nähnyt, kusta rakeet tulevat?
які Я тримаю на час лихоліття, на день бою й війни?
Jotka minä olen tallella pitänyt murhepäivään asti, sodan ja tappeluksen päivään asti.
Якою дорогою ділиться вітер, розпорошується по землі вітерець?
Minkä tien kautta valkeus hajoittaa hänensä, ja itätuuli tuulee maan päälle?
Хто для зливи протоку провів, а для громовиці дорогу,
Kuka on sadekuurolle jakanut juoksunsa, ja pitkäisen valkialle ja jylinälle hänen tiensä?
щоб дощити на землю безлюдну, на пустиню, в якій чоловіка нема,
Niin että se sataa senkin maan päälle, jossa ei ketään ole, korvessa, jossa ei yhtään ihmistä ole;
щоб пустиню та пущу насичувати, і щоб забезпечити вихід траві?
Että se täyttäis erämaan ja korven, ja saattais ruohot vihottamaan.
Чи є батько в доща, чи хто краплі роси породив?
Onko sateella isää? eli kuka on synnyttänyt kasteen pisarat?
Із чиєї утроби лід вийшов, а іній небесний хто його породив?
Kenen kohdusta jää on tullut? ja kuka on härmän synnyttänyt taivaan alla?
Як камінь, тужавіють води, а поверхня безодні ховається.
Vedet kätkevät itsensä niinkuin kivi, ja syvyydet päältä kiinnitetään.
Чи зв'яжеш ти зав'язки Волосожару, чи розв'яжеш віжки в Оріона?
Taidatkos sitoa Seulaisen siteet, eli päästää Kointähden siteet?
Чи виведеш часу свого Зодіяка, чи Воза з синами його попровадиш?
Taidatkos tuoda taivaan merkit edes aikanansa, eli johdattaa Otavan lastensa kanssa?
Чи ти знаєш устави небес? Чи ти покладеш на землі їхню владу?
Tiedätkös, kuinka taivas hallitaan? eli taidatkos hänen hallituksensa toimittaa maan päällä?
Чи підіймеш свій голос до хмар, і багато води тебе вкриє?
Taidatkos korottaa äänes ylös pilviin, että veden paljous sinun peittäis?
Чи блискавки ти посилаєш, і підуть вони, й тобі скажуть Ось ми?
Taidatkos lähettää pitkäisen leimaukset matkaan menemään ja sanomaan sinulle: tässä me olemme?
Хто мудрість вкладає людині в нутро? Або хто дає серцеві розум?
Kuka on asettanut taidon salaisuuteen eli kuka on ajatukselle antanut toimen?
Хто мудрістю хмари зрахує, і хто може затримати небесні посуди,
Kuka on niin taitava, että hän pilvet lukea taitaa? ja kuka taitaa tukita vesitydyt taivaassa?
коли порох зливається в зливки, а кавалки злипаються?
Kuin tomu kastuu ja juoksee yhteen, ja kokkareet ryhtyvät toinen toiseensa.
Чи здобич левиці ти зловиш, і заспокоїш життя левчуків,
Taidatkos jalopeuralle antaa hänen saaliinsa ajaaksensa takaa? ja ravita nuoret jalopeurat?
як вони по леговищах туляться, на чатах сидять по кущах?
Niin että he makaavat sioillansa, ja lepäävät luolissansa, joissa he väijyvät.
Хто готує для крука поживу його, як до Бога кричать його діти, як без їжі блукають вони?
Kuka valmistaa kaarneelle ruan, kuin hänen poikansa huutavat Jumalaa, ja ei he tietä eksyksissä, kussa heidän ruokansa on?