Psalms 89

RAB’bin sevgisini sonsuza dek ezgilerle öveceğim, Sadakatini bütün kuşaklara bildireceğim.

Etanin sen Esrahilaisen opetus. Minä veisaan Herran armoja ijankaikkisesti, ja ilmoitan sinun totuuttas suullani suvusta sukuun,

Sevgin sonsuza dek ayakta kalır diyeceğim, Sadakatini gökler kadar kalıcı kıldın.

Ja sanon: ijankaikkinen armo käy ylös: sinä pidät uskollisesti totuutes taivaissa.

Dedin ki, “Seçtiğim adamla antlaşma yaptım, Kulum Davut’a şöyle ant içtim:

Minä olen liiton tehnyt valittuini kanssa: minä olen vannonut Davidille palvelialleni:

[] ‘Soyunu sonsuza dek sürdüreceğim, Tahtını kuşaklar boyunca sürekli kılacağım.’ ” Sela

Hamaan ijankaikkisuuteen vahvistan minä sinun siemenes, ja rakennan sinun istuimes suvusta sukuun, Sela!

Ya RAB, gökler över harikalarını, Kutsallar topluluğunda övülür sadakatin.

Ja taivaat pitää ylistämän, Herra, sinun ihmeitäs, niin myös totuuttas pyhäin seurakunnassa.

Çünkü göklerde RAB’be kim eş koşulur? Kim benzer RAB’be ilahi varlıklar arasında?

Sillä kuka taidetaan pilvissä verrattaa Herraan? ja kuka on Herran kaltainen jumalain lasten seassa?

Kutsallar topluluğunda Tanrı korku uyandırır, Çevresindekilerin hepsinden ulu ve müthiştir.

Jumala on sangen väkevä pyhäinsä kokouksissa, ja ihmeellinen kaikkein seassa, jotka ovat hänen ympärillänsä.

Ya RAB, Her Şeye Egemen Tanrı, Senin gibi güçlü RAB var mı? Sadakatin çevreni sarar.

Herra Jumala Zebaot, kuka on niinkuin sinä, väkevä Jumala? ja sinun totuutes on sinun ympärilläs.

Sen kudurmuş denizler üzerinde egemenlik sürer, Dalgalar kabardıkça onları dindirirsin.

Sinä vallitset pauhaavaisen meren: sinä hillitset paisuvaiset aallot.

Sen Rahav’ı leş ezer gibi ezdin, Güçlü kolunla düşmanlarını dağıttın.

Sinä lyöt Rahabin kuoliaaksi: sinä hajoitat vihollises urhoollisella käsivarrellas.

Gökler senindir, yeryüzü de senin; Dünyanın ve içindeki her şeyin temelini sen attın.

Taivaat ovat sinun, maa myös on sinun: sinä olet perustanut maan piirin, ja mitä siinä on.

Kuzeyi, güneyi sen yarattın, Tavor ve Hermon dağları Sana sevincini dile getiriyor.

Pohjan ja etelän olet sinä luonut: Tabor ja Hermon kiittävät sinun nimeäs.

Kolun güçlüdür, Elin kudretli, sağ elin yüce.

Sinulla on voimallinen käsivarsi: väkevä on sinun kätes, ja korkia on oikia kätes.

Tahtın adalet ve doğruluk üzerine kurulu, Sevgi ve sadakat önünsıra gider.

Vanhurskaus ja tuomio on istuimes vahvistus: armo ja totuus ovat sinun kasvois edessä.

Ne mutlu sevinç çığlıkları atmasını bilen halka, ya RAB! Yüzünün ışığında yürürler.

Autuas on se kansa, joka ihastua taitaa: Herra, heidän pitää vaeltaman sinun kasvois valkeudessa.

Gün boyu senin adınla sevinir, Doğruluğunla yücelirler.

Heidän pitää iloitseman joka päivä sinun nimestäs, ja sinun vanhurskaudessas kunnialliset oleman.

Çünkü sen onların gücü ve yüceliğisin, Lütfun sayesinde gücümüz artar.

Sillä sinä olet heidän väkevyytensä kerskaus, ja sinun armos kautta nostat sinä ylös meidän sarvemme.

Kalkanımız RAB’be, Kralımız İsrail’in Kutsalı’na aittir.

Sillä Herra on meidän kilpemme, ja pyhä Israelissa on meidän kuninkaamme.

Geçmişte bir görüm aracılığıyla, Sadık kullarına şöyle dedin: “Bir yiğide yardım ettim, Halkın içinden bir genci yükselttim.

Silloin sinä puhuit näyissä pyhilles ja sanoit: minä olen sankarin herättänyt auttamaan: minä olen korottanut valitun kansasta.

[] [] Kulum Davut’u buldum, Kutsal yağımla onu meshettim.

Minä olen löytänyt palveliani Davidin: minä olen hänen voidellut pyhällä öljylläni.

Elim ona destek olacak, Kolum güç verecek.

Minun käteni tukee häntä, ja minun käsivarteni vahvistaa häntä.

Düşman onu haraca bağlayamayacak, Kötüler onu ezmeyecek.

Ei pidä viholliset häntä voittaman, ja väärät ei pidä häntä sulloman.

Düşmanlarını onun önünde kıracağım, Ondan nefret edenleri vuracağım.

Vaan minä lyön hänen vihollisensa hänen edestänsä; ja niitä, jotka häntä vihaavat, tahdon minä vaivata.

Sadakatim, sevgim ona destek olacak, Benim adımla gücü yükselecek.

Mutta minun totuuteni ja armoni pitää hänen tykönänsä oleman, ja hänen sarvensa pitää minun nimeeni nostettaman ylös.

Sağ elini denizin, Irmakların üzerine egemen kılacağım.

Minä asetan hänen kätensä mereen, ja hänen oikian kätensä virtoihin.

‘Babam sensin’ diye seslenecek bana, ‘Tanrım, kurtuluşumun kayası.’

Näin hänen pitää minun kutsuman: sinä olet minun Isäni, Jumalani ja turvani, joka minua auttaa.

[] Ben de onu ilk oğlum, Dünyadaki kralların en yücesi kılacağım.

Ja minä asetan hänen esikoiseksi, kaikkein korkeimmaksi kuningasten seassa maan päällä.

Sonsuza dek ona sevgi göstereceğim, Onunla yaptığım antlaşma hiç bozulmayacak.

Minä pidän hänelle armoni tähteellä ijankaikkisesti, ja minun liittoni pitää hänelle vahva oleman.

Soyunu sonsuza dek, Tahtını gökler durduğu sürece sürdüreceğim.

Minä annan hänelle ijankaikkisen siemenen, ja vahvistan hänen istuimensa niinkauvan kuin taivaat pysyvät.

“Çocukları yasamdan ayrılır, İlkelerime göre yaşamazsa;

Mutta jos hänen lapsensa minun lakini hylkäävät, ja ei vaella minun oikeudessani,

Kurallarımı bozar, Buyruklarıma uymazsa,

Jos he minun säätyni turmelevat, ja ei minun käskyjäni pidä;

İsyanlarını sopayla, Suçlarını dayakla cezalandıracağım.

Niin minä heidän syntinsä vitsalla rankaisen, ja heidän pahat tekonsa haavoilla.

Ama onu sevmekten vazgeçmeyecek, Sadakatime sırt çevirmeyeceğim.

Mutta armoani en minä hänestä käännä pois, enkä salli totuuteni vilpistellä.

Antlaşmamı bozmayacak, Ağzımdan çıkan sözü değiştirmeyeceğim.

En minä riko liittoani, ja mitä minun suustani käynyt on, en minä muuta.

Bir kez kutsallığım üstüne ant içtim, Davut’a yalan söylemeyeceğim.

Minä olen vihdoin vannonut pyhyyteni kautta: en minä Davidille valehtele.

Onun soyu sonsuza dek sürecek, Tahtı karşımda güneş gibi duracak,

Hänen siemenensä on oleva ijankaikkisesti, ja hänen istuimensa minun edessäni niinkuin aurinko.

Göklerde güvenilir bir tanık olan ay gibi Sonsuza dek kalacak.” Sela

Ja niinkuin kuu, vahvistetaan se ijankaikkisesti, ja on vahvana niinkuin todistus pilvissä, Sela!

Ama sen reddettin, sırt çevirdin, Çok öfkelendin meshettiğin krala.

Vaan nyt sinä syökset ja heität pois, ja vihastut voidellulles.

Kulunla yaptığın antlaşmadan vazgeçtin, Onun tacını yere atıp kirlettin.

Sinä särjet palvelias liiton, ja tallaat hänen kruununsa maahan.

Yıktın bütün surlarını, Viran ettin kalelerini.

Sinä rikot hänen muurinsa, ja annat hänen linnansa särjettää.

Yoldan geçen herkes onu yağmaladı, Yüzkarası oldu komşularına.

Häntä raatelevat kaikki ohitsekäyväiset: hän on tullut läsnäolevaisillensa nauruksi.

Hasımlarının sağ elini onun üstüne kaldırdın, Bütün düşmanlarını sevindirdin.

Sinä korotat hänen vihollistensa oikian käden, ja ilahutat kaikki hänen vainollisensa.

Kılıcının ağzını başka yöne çevirdin, Savaşta ona yan çıkmadın.

Hänen miekkansa voiman olet sinä myös ottanut pois, ja et salli hänen voittaa sodassa,

Görkemine son verdin, Tahtını yere çaldın.

Sinä hävitit hänen puhtautensa, ja annoit hänen istuimensa kaatua maahan.

Gençlik günlerini kısalttın, Onu utanca boğdun. Sela

Sinä lyhennät hänen nuoruutensa ajat, ja peität hänen häpiällä, Sela!

Ne zamana dek, ya RAB? Sonsuza dek mi gizleneceksin? Ne zamana dek öfken alev alev yanacak?

Herra, kuinka kauvan sinä sinus niin salaat? ja annat hirmuisuutes palaa niinkuin tulen?

Anımsa ömrümün ne çabuk geçtiğini, Ne boş yaratmışsın insanoğlunu!

Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on: miksis tahdoit kaikki ihmiset hukkaan luoda?

Var mı yaşayıp da ölümü görmeyen, Ölüler diyarının pençesinden canını kurtaran? Sela

Kuka elää, ja ei näe kuolemaa? kuka sielunsa tuonelan käsistä pelastaa? Sela!

Ya Rab, nerede o eski sevgin? Davut’a göstereceğine ant içtiğin o sadık sevgin!

Herra, kussa ovat sinun entiset armos, jotkas Davidille vannonut olet totuudessas?

Anımsa, ya Rab, kullarının nasıl rezil olduğunu, Bütün halkların hakaretini bağrımda nasıl taşıdığımı, Düşmanlarının hakaretini, ya RAB, Meshettiğin kralın attığı adıma edilen hakaretleri.

Muista, Herra, palveliais pilkkaa, jonka minä kannan helmassani, kaikista niin monista kansoista,

Anımsa, ya Rab, kullarının nasıl rezil olduğunu, Bütün halkların hakaretini bağrımda nasıl taşıdığımı, Düşmanlarının hakaretini, ya RAB, Meshettiğin kralın attığı adıma edilen hakaretleri.

Joilla, Herra, vihollises pilkkaavat, joilla he pilkkaavat voideltus askelia.

Sonsuza dek övgüler olsun RAB’be! Amin! Amin!

Kiitetty olkoon Herra ijankaikkisesti, amen! ja amen!