Psalms 89

Etanin sen Esrahilaisen opetus. Minä veisaan Herran armoja ijankaikkisesti, ja ilmoitan sinun totuuttas suullani suvusta sukuun,

RAB’bin sevgisini sonsuza dek ezgilerle öveceğim, Sadakatini bütün kuşaklara bildireceğim.

Ja sanon: ijankaikkinen armo käy ylös: sinä pidät uskollisesti totuutes taivaissa.

Sevgin sonsuza dek ayakta kalır diyeceğim, Sadakatini gökler kadar kalıcı kıldın.

Minä olen liiton tehnyt valittuini kanssa: minä olen vannonut Davidille palvelialleni:

Dedin ki, “Seçtiğim adamla antlaşma yaptım, Kulum Davut’a şöyle ant içtim:

Hamaan ijankaikkisuuteen vahvistan minä sinun siemenes, ja rakennan sinun istuimes suvusta sukuun, Sela!

[] ‘Soyunu sonsuza dek sürdüreceğim, Tahtını kuşaklar boyunca sürekli kılacağım.’ ” Sela

Ja taivaat pitää ylistämän, Herra, sinun ihmeitäs, niin myös totuuttas pyhäin seurakunnassa.

Ya RAB, gökler över harikalarını, Kutsallar topluluğunda övülür sadakatin.

Sillä kuka taidetaan pilvissä verrattaa Herraan? ja kuka on Herran kaltainen jumalain lasten seassa?

Çünkü göklerde RAB’be kim eş koşulur? Kim benzer RAB’be ilahi varlıklar arasında?

Jumala on sangen väkevä pyhäinsä kokouksissa, ja ihmeellinen kaikkein seassa, jotka ovat hänen ympärillänsä.

Kutsallar topluluğunda Tanrı korku uyandırır, Çevresindekilerin hepsinden ulu ve müthiştir.

Herra Jumala Zebaot, kuka on niinkuin sinä, väkevä Jumala? ja sinun totuutes on sinun ympärilläs.

Ya RAB, Her Şeye Egemen Tanrı, Senin gibi güçlü RAB var mı? Sadakatin çevreni sarar.

Sinä vallitset pauhaavaisen meren: sinä hillitset paisuvaiset aallot.

Sen kudurmuş denizler üzerinde egemenlik sürer, Dalgalar kabardıkça onları dindirirsin.

Sinä lyöt Rahabin kuoliaaksi: sinä hajoitat vihollises urhoollisella käsivarrellas.

Sen Rahav’ı leş ezer gibi ezdin, Güçlü kolunla düşmanlarını dağıttın.

Taivaat ovat sinun, maa myös on sinun: sinä olet perustanut maan piirin, ja mitä siinä on.

Gökler senindir, yeryüzü de senin; Dünyanın ve içindeki her şeyin temelini sen attın.

Pohjan ja etelän olet sinä luonut: Tabor ja Hermon kiittävät sinun nimeäs.

Kuzeyi, güneyi sen yarattın, Tavor ve Hermon dağları Sana sevincini dile getiriyor.

Sinulla on voimallinen käsivarsi: väkevä on sinun kätes, ja korkia on oikia kätes.

Kolun güçlüdür, Elin kudretli, sağ elin yüce.

Vanhurskaus ja tuomio on istuimes vahvistus: armo ja totuus ovat sinun kasvois edessä.

Tahtın adalet ve doğruluk üzerine kurulu, Sevgi ve sadakat önünsıra gider.

Autuas on se kansa, joka ihastua taitaa: Herra, heidän pitää vaeltaman sinun kasvois valkeudessa.

Ne mutlu sevinç çığlıkları atmasını bilen halka, ya RAB! Yüzünün ışığında yürürler.

Heidän pitää iloitseman joka päivä sinun nimestäs, ja sinun vanhurskaudessas kunnialliset oleman.

Gün boyu senin adınla sevinir, Doğruluğunla yücelirler.

Sillä sinä olet heidän väkevyytensä kerskaus, ja sinun armos kautta nostat sinä ylös meidän sarvemme.

Çünkü sen onların gücü ve yüceliğisin, Lütfun sayesinde gücümüz artar.

Sillä Herra on meidän kilpemme, ja pyhä Israelissa on meidän kuninkaamme.

Kalkanımız RAB’be, Kralımız İsrail’in Kutsalı’na aittir.

Silloin sinä puhuit näyissä pyhilles ja sanoit: minä olen sankarin herättänyt auttamaan: minä olen korottanut valitun kansasta.

Geçmişte bir görüm aracılığıyla, Sadık kullarına şöyle dedin: “Bir yiğide yardım ettim, Halkın içinden bir genci yükselttim.

Minä olen löytänyt palveliani Davidin: minä olen hänen voidellut pyhällä öljylläni.

[] [] Kulum Davut’u buldum, Kutsal yağımla onu meshettim.

Minun käteni tukee häntä, ja minun käsivarteni vahvistaa häntä.

Elim ona destek olacak, Kolum güç verecek.

Ei pidä viholliset häntä voittaman, ja väärät ei pidä häntä sulloman.

Düşman onu haraca bağlayamayacak, Kötüler onu ezmeyecek.

Vaan minä lyön hänen vihollisensa hänen edestänsä; ja niitä, jotka häntä vihaavat, tahdon minä vaivata.

Düşmanlarını onun önünde kıracağım, Ondan nefret edenleri vuracağım.

Mutta minun totuuteni ja armoni pitää hänen tykönänsä oleman, ja hänen sarvensa pitää minun nimeeni nostettaman ylös.

Sadakatim, sevgim ona destek olacak, Benim adımla gücü yükselecek.

Minä asetan hänen kätensä mereen, ja hänen oikian kätensä virtoihin.

Sağ elini denizin, Irmakların üzerine egemen kılacağım.

Näin hänen pitää minun kutsuman: sinä olet minun Isäni, Jumalani ja turvani, joka minua auttaa.

‘Babam sensin’ diye seslenecek bana, ‘Tanrım, kurtuluşumun kayası.’

Ja minä asetan hänen esikoiseksi, kaikkein korkeimmaksi kuningasten seassa maan päällä.

[] Ben de onu ilk oğlum, Dünyadaki kralların en yücesi kılacağım.

Minä pidän hänelle armoni tähteellä ijankaikkisesti, ja minun liittoni pitää hänelle vahva oleman.

Sonsuza dek ona sevgi göstereceğim, Onunla yaptığım antlaşma hiç bozulmayacak.

Minä annan hänelle ijankaikkisen siemenen, ja vahvistan hänen istuimensa niinkauvan kuin taivaat pysyvät.

Soyunu sonsuza dek, Tahtını gökler durduğu sürece sürdüreceğim.

Mutta jos hänen lapsensa minun lakini hylkäävät, ja ei vaella minun oikeudessani,

“Çocukları yasamdan ayrılır, İlkelerime göre yaşamazsa;

Jos he minun säätyni turmelevat, ja ei minun käskyjäni pidä;

Kurallarımı bozar, Buyruklarıma uymazsa,

Niin minä heidän syntinsä vitsalla rankaisen, ja heidän pahat tekonsa haavoilla.

İsyanlarını sopayla, Suçlarını dayakla cezalandıracağım.

Mutta armoani en minä hänestä käännä pois, enkä salli totuuteni vilpistellä.

Ama onu sevmekten vazgeçmeyecek, Sadakatime sırt çevirmeyeceğim.

En minä riko liittoani, ja mitä minun suustani käynyt on, en minä muuta.

Antlaşmamı bozmayacak, Ağzımdan çıkan sözü değiştirmeyeceğim.

Minä olen vihdoin vannonut pyhyyteni kautta: en minä Davidille valehtele.

Bir kez kutsallığım üstüne ant içtim, Davut’a yalan söylemeyeceğim.

Hänen siemenensä on oleva ijankaikkisesti, ja hänen istuimensa minun edessäni niinkuin aurinko.

Onun soyu sonsuza dek sürecek, Tahtı karşımda güneş gibi duracak,

Ja niinkuin kuu, vahvistetaan se ijankaikkisesti, ja on vahvana niinkuin todistus pilvissä, Sela!

Göklerde güvenilir bir tanık olan ay gibi Sonsuza dek kalacak.” Sela

Vaan nyt sinä syökset ja heität pois, ja vihastut voidellulles.

Ama sen reddettin, sırt çevirdin, Çok öfkelendin meshettiğin krala.

Sinä särjet palvelias liiton, ja tallaat hänen kruununsa maahan.

Kulunla yaptığın antlaşmadan vazgeçtin, Onun tacını yere atıp kirlettin.

Sinä rikot hänen muurinsa, ja annat hänen linnansa särjettää.

Yıktın bütün surlarını, Viran ettin kalelerini.

Häntä raatelevat kaikki ohitsekäyväiset: hän on tullut läsnäolevaisillensa nauruksi.

Yoldan geçen herkes onu yağmaladı, Yüzkarası oldu komşularına.

Sinä korotat hänen vihollistensa oikian käden, ja ilahutat kaikki hänen vainollisensa.

Hasımlarının sağ elini onun üstüne kaldırdın, Bütün düşmanlarını sevindirdin.

Hänen miekkansa voiman olet sinä myös ottanut pois, ja et salli hänen voittaa sodassa,

Kılıcının ağzını başka yöne çevirdin, Savaşta ona yan çıkmadın.

Sinä hävitit hänen puhtautensa, ja annoit hänen istuimensa kaatua maahan.

Görkemine son verdin, Tahtını yere çaldın.

Sinä lyhennät hänen nuoruutensa ajat, ja peität hänen häpiällä, Sela!

Gençlik günlerini kısalttın, Onu utanca boğdun. Sela

Herra, kuinka kauvan sinä sinus niin salaat? ja annat hirmuisuutes palaa niinkuin tulen?

Ne zamana dek, ya RAB? Sonsuza dek mi gizleneceksin? Ne zamana dek öfken alev alev yanacak?

Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on: miksis tahdoit kaikki ihmiset hukkaan luoda?

Anımsa ömrümün ne çabuk geçtiğini, Ne boş yaratmışsın insanoğlunu!

Kuka elää, ja ei näe kuolemaa? kuka sielunsa tuonelan käsistä pelastaa? Sela!

Var mı yaşayıp da ölümü görmeyen, Ölüler diyarının pençesinden canını kurtaran? Sela

Herra, kussa ovat sinun entiset armos, jotkas Davidille vannonut olet totuudessas?

Ya Rab, nerede o eski sevgin? Davut’a göstereceğine ant içtiğin o sadık sevgin!

Muista, Herra, palveliais pilkkaa, jonka minä kannan helmassani, kaikista niin monista kansoista,

Anımsa, ya Rab, kullarının nasıl rezil olduğunu, Bütün halkların hakaretini bağrımda nasıl taşıdığımı, Düşmanlarının hakaretini, ya RAB, Meshettiğin kralın attığı adıma edilen hakaretleri.

Joilla, Herra, vihollises pilkkaavat, joilla he pilkkaavat voideltus askelia.

Anımsa, ya Rab, kullarının nasıl rezil olduğunu, Bütün halkların hakaretini bağrımda nasıl taşıdığımı, Düşmanlarının hakaretini, ya RAB, Meshettiğin kralın attığı adıma edilen hakaretleri.

Kiitetty olkoon Herra ijankaikkisesti, amen! ja amen!

Sonsuza dek övgüler olsun RAB’be! Amin! Amin!