Job 38

RAB kasırganın içinden Eyüp’ü şöyle yanıtladı:

Ja Herra vastasi Jobia tuulispäästä ja sanoi:

[] “Bilgisizce sözlerle Tasarımı karartan bu adam kim?

Kuka on se, joka taidossansa niin eksyy ja puhuu niin taitamattomasti?

Şimdi erkek gibi kuşağını beline vur da, Ben sorayım, sen anlat.

Vyötä nyt kupees niin kuin mies: Minä kysyn sinulta, opeta minua.

“Ben dünyanın temelini atarken sen neredeydin? Anlıyorsan söyle.

Kussas silloin olit, koska minä maan perustin? Ilmoita se, jos sinulla se ymmärrys on.

Kim saptadı onun ölçülerini? Kuşkusuz biliyorsun! Kim çekti ipi üzerine?

Tiedätkös, kuka hänen määränsä asettanut on? eli kuka on vetänyt ojennusnuoran hänen päällensä?

Neyin üstüne yapıldı temelleri? Kim koydu köşe taşını,

Mihinkä ovat hänen jalkansa vajotetut, eli kuka on hänen kulmakivensä laskenut?

Sabah yıldızları birlikte şarkı söylerken, İlahi varlıklar sevinçle çığrışırken?

Kuin aamutähdet ynnä minua kiittivät, ja kaikki Jumalan lapset riemuitsivat.

[] “Denizin ardından kapıları kim kapadı, Ana rahminden fışkırdığı zaman;

Kuka on sulkenut meren ovinensa, koska se ratkesi ja lähti ulos niinkuin äidin kohdusta?

Ona bulutları giysi, Koyu karanlığı kundak yaptığım,

Kuin minä puetin sen pilvillä, ja käärin synkeydellä niinkuin kapaloilla;

Sınırını koyduğum, Kapılarıyla sürgülerini yerleştirdiğim,

Kuin minä estin sen paisumisen säädylläni, ja asetin siihen teljen ja ovet eteen,

‘Buraya kadar gelip öteye geçmeyeceksin, Gururlu dalgaların şurada duracak’ dediğim zaman?

Ja sanoin: tähän asti pitää sinun tuleman ja ei edemmäksi: tässä pitää sinun korkiat aaltos asettuman.

“Sen ömründe sabaha buyruk verdin mi, Şafağa yerini gösterdin mi;

Oletkos eläissäs käskenyt aamulle, ja aamuruskolle osoittanut hänen siansa?

Yeryüzünün uçlarını tutsun, Oradaki kötüler silkilip atılsın diye?

Käsittää maan ääriä, ja puhdistaa siitä jumalattomat.

Mühür basılan balçık gibi biçim değiştirir yeryüzü, Giysi kıvrımları gibi göze çarpar.

Se pitää muutettaman niinkuin sinetin savi; niin että he tulevat niinkuin vaate.

Kötülerin ışıkları alınır, Kalkan kolları kırılır.

Ja jumalattomilta otetaan pois heidän valkeutensa, ja ylpeiden käsivarsi rikotaan.

“Denizin kaynaklarına vardın mı, Gezdin mi enginin diplerinde?

Oletkos tullut meren pohjaan, ja vaeltanut syvyyden jälkiä?

Ölüm kapıları sana gösterildi mi? Gördün mü ölüm gölgesinin kapılarını?

Onko kuoleman ovet koskaan auvenneet etees, eli oletkos nähnyt kuoleman varjon ovet?

Dünyanın genişliğini kavradın mı? Anlat bana, bütün bunları biliyorsan.

Oletkos ymmärtänyt, kuinka leviä maa on? annas kuulla, tiedätkös kaikki nämät.

“Işığın bulunduğu yerin yolu nerede? Ya karanlık, onun yeri neresi?

Mikä tie on sinne, kussa valkeus asuu? ja kuka on pimeyden sia?

Onları yerlerine götürebilir misin? Evlerinin yolunu biliyor musun?

Ettäs saattaisit hänen rajoillensa ja osaisit polut hänen huoneesensa.

Bilmediğin şey yok zaten, Çünkü onlarla aynı zamanda doğmuştun! O kadar yaşlısın!

Tiesitkös, koska sinä syntyvä olit ja kuinka paljo sinulla päiviä olis?

“Karın ambarlarına girdin mi, Dolunun ambarlarını gördün mü?

Oletkos siellä ollut, kusta lumi tulee? eli oletkos nähnyt, kusta rakeet tulevat?

Ben onları sıkıntılı günler için, Kavga ve savaş günleri için saklıyorum.

Jotka minä olen tallella pitänyt murhepäivään asti, sodan ja tappeluksen päivään asti.

Nerede ışığın dağıtıldığı, Doğu rüzgarının yeryüzüne saçıldığı yere giden yol?

Minkä tien kautta valkeus hajoittaa hänensä, ja itätuuli tuulee maan päälle?

Kim sellere kanal, Yıldırımlara yol açtı;

Kuka on sadekuurolle jakanut juoksunsa, ja pitkäisen valkialle ja jylinälle hänen tiensä?

Kimsenin yaşamadığı toprakları, İnsanın bulunmadığı çölü sulasın diye;

Niin että se sataa senkin maan päälle, jossa ei ketään ole, korvessa, jossa ei yhtään ihmistä ole;

Kurak ve ıssız yeri doyursun, Ot bitirsin diye?

Että se täyttäis erämaan ja korven, ja saattais ruohot vihottamaan.

Yağmurun babası var mı? Çiy damlalarını kim yarattı?

Onko sateella isää? eli kuka on synnyttänyt kasteen pisarat?

Buz kimin rahminden çıktı? Göklerden düşen kırağıyı kim doğurdu,

Kenen kohdusta jää on tullut? ja kuka on härmän synnyttänyt taivaan alla?

Sular taş gibi katılaşıp Enginin yüzü donunca?

Vedet kätkevät itsensä niinkuin kivi, ja syvyydet päältä kiinnitetään.

[] “Ülker yıldızlarını bağlayabilir misin? Oryon’un bağlarını çözebilir misin?

Taidatkos sitoa Seulaisen siteet, eli päästää Kointähden siteet?

Mevsimlerinde çıkartabilir misin takımyıldızları? Büyük ve Küçük Ayı’ya yol gösterebilir misin?

Taidatkos tuoda taivaan merkit edes aikanansa, eli johdattaa Otavan lastensa kanssa?

Biliyor musun göklerin yasalarını? Tanrı’nın yönetimini yeryüzünde kurabilir misin?

Tiedätkös, kuinka taivas hallitaan? eli taidatkos hänen hallituksensa toimittaa maan päällä?

“Başına bol yağmur yağsın diye Bulutlara sesini duyurabilir misin?

Taidatkos korottaa äänes ylös pilviin, että veden paljous sinun peittäis?

Varıp da, ‘Buradayız’ desinler diye, Şimşekleri gönderebilir misin?

Taidatkos lähettää pitkäisen leimaukset matkaan menemään ja sanomaan sinulle: tässä me olemme?

Kim mısırturnasına bilgelik, Horoza anlayış verdi?

Kuka on asettanut taidon salaisuuteen eli kuka on ajatukselle antanut toimen?

Kimin bulutları sayacak bilgisi var? Kim göklerin tulumlarını boşaltabilir,

Kuka on niin taitava, että hän pilvet lukea taitaa? ja kuka taitaa tukita vesitydyt taivaassa?

Toprak sertleşip Parçaları birbirine yapışınca?

Kuin tomu kastuu ja juoksee yhteen, ja kokkareet ryhtyvät toinen toiseensa.

“Dişi aslanlar için sen avlanabilir misin, Genç aslanların karnını doyurabilir misin,

Taidatkos jalopeuralle antaa hänen saaliinsa ajaaksensa takaa? ja ravita nuoret jalopeurat?

İnlerine sindikleri, Çalılıkta pusuya yattıkları zaman?

Niin että he makaavat sioillansa, ja lepäävät luolissansa, joissa he väijyvät.

Kuzguna yiyeceğini kim sağlıyor, Yavruları Tanrı’ya feryat edip Açlıktan kıvrandığı zaman?

Kuka valmistaa kaarneelle ruan, kuin hänen poikansa huutavat Jumalaa, ja ei he tietä eksyksissä, kussa heidän ruokansa on?