Job 38

Ja Herra vastasi Jobia tuulispäästä ja sanoi:
La Eternulo el ventego ekparolis al Ijob, kaj diris:
Kuka on se, joka taidossansa niin eksyy ja puhuu niin taitamattomasti?
Kiu estas tiu, kiu mallumigas la plej altan decidon Per vortoj sensencaj?
Vyötä nyt kupees niin kuin mies: Minä kysyn sinulta, opeta minua.
Zonu kiel viro viajn lumbojn; Mi vin demandos, kaj vi sciigu al Mi.
Kussas silloin olit, koska minä maan perustin? Ilmoita se, jos sinulla se ymmärrys on.
Kie vi estis, kiam Mi fondis la teron? Diru, se vi havas scion.
Tiedätkös, kuka hänen määränsä asettanut on? eli kuka on vetänyt ojennusnuoran hänen päällensä?
Kiu starigis ĝiajn mezurojn, se vi tion scias? Aŭ kiu etendis super ĝi rektoŝnuron?
Mihinkä ovat hänen jalkansa vajotetut, eli kuka on hänen kulmakivensä laskenut?
Sur kio estas enfortikigitaj ĝiaj bazoj, Aŭ kiu kuŝigis ĝian angulŝtonon,
Kuin aamutähdet ynnä minua kiittivät, ja kaikki Jumalan lapset riemuitsivat.
Dum komuna glorkantado de la matenaj steloj Kaj ĝojkriado de ĉiuj filoj de Dio?
Kuka on sulkenut meren ovinensa, koska se ratkesi ja lähti ulos niinkuin äidin kohdusta?
Kiu fermis la maron per pordoj, Kiam ĝi elpuŝiĝis kvazaŭ el la ventro de patrino;
Kuin minä puetin sen pilvillä, ja käärin synkeydellä niinkuin kapaloilla;
Kiam Mi faris la nubon ĝia vesto Kaj mallumon ĝiaj vindaĵoj,
Kuin minä estin sen paisumisen säädylläni, ja asetin siihen teljen ja ovet eteen,
Kaj starigis al ĝi limon Kaj faris riglilojn kaj pordojn,
Ja sanoin: tähän asti pitää sinun tuleman ja ei edemmäksi: tässä pitää sinun korkiat aaltos asettuman.
Kaj diris: Ĝis ĉi tie aliru, sed ne plu, Kaj ĉi tie rompiĝados viaj majestaj ondoj?
Oletkos eläissäs käskenyt aamulle, ja aamuruskolle osoittanut hänen siansa?
Ĉu vi en via vivo iam ordonis al la mateno, Montris al la matenruĝo ĝian lokon,
Käsittää maan ääriä, ja puhdistaa siitä jumalattomat.
Ke ĝi kaptu la randojn de la tero, Kaj ke la malpiuloj deskuiĝu el ĝi;
Se pitää muutettaman niinkuin sinetin savi; niin että he tulevat niinkuin vaate.
Ke ilia internaĵo renversiĝu kiel koto, Kaj ke ili tute konfuziĝu;
Ja jumalattomilta otetaan pois heidän valkeutensa, ja ylpeiden käsivarsi rikotaan.
Ke de la malpiuloj forpreniĝu ilia lumo, Kaj ilia malhumila brako estu rompita?
Oletkos tullut meren pohjaan, ja vaeltanut syvyyden jälkiä?
Ĉu vi venis ĝis la fontoj de la maro? Kaj ĉu vi iradis sur la fundo de la abismo?
Onko kuoleman ovet koskaan auvenneet etees, eli oletkos nähnyt kuoleman varjon ovet?
Ĉu malfermiĝis antaŭ vi la pordego de la morto? Kaj ĉu vi vidis la pordegon de la mallumego?
Oletkos ymmärtänyt, kuinka leviä maa on? annas kuulla, tiedätkös kaikki nämät.
Ĉu vi pririgardis la larĝon de la tero? Diru, ĉu vi scias ĉion ĉi tion?
Mikä tie on sinne, kussa valkeus asuu? ja kuka on pimeyden sia?
Kie estas la vojo al la loĝejo de la lumo, Kaj kie estas la loko de la mallumo,
Ettäs saattaisit hänen rajoillensa ja osaisit polut hänen huoneesensa.
Ke vi konduku ĝin al ĝia limo, Kaj ke vi rimarku la vojetojn al ĝia domo?
Tiesitkös, koska sinä syntyvä olit ja kuinka paljo sinulla päiviä olis?
Ĉu vi sciis, kiam vi naskiĝos Kaj kiel granda estos la nombro de viaj tagoj?
Oletkos siellä ollut, kusta lumi tulee? eli oletkos nähnyt, kusta rakeet tulevat?
Ĉu vi venis al la devenejo de la neĝo, Kaj ĉu vi vidis la devenejon de la hajlo,
Jotka minä olen tallella pitänyt murhepäivään asti, sodan ja tappeluksen päivään asti.
Kiujn Mi konservas por la tempo de suferado, Por la tago de batalo kaj milito?
Minkä tien kautta valkeus hajoittaa hänensä, ja itätuuli tuulee maan päälle?
Kie estas la vojo, laŭ kiu dividiĝas la lumo, Diskuras la orienta vento super la teron?
Kuka on sadekuurolle jakanut juoksunsa, ja pitkäisen valkialle ja jylinälle hänen tiensä?
Kiu destinis direkton por la fluo Kaj vojon por la tondra fulmo,
Niin että se sataa senkin maan päälle, jossa ei ketään ole, korvessa, jossa ei yhtään ihmistä ole;
Por doni pluvon sur teron, kie neniu troviĝas, Sur dezerton senhoman,
Että se täyttäis erämaan ja korven, ja saattais ruohot vihottamaan.
Por nutri dezerton kaj stepon Kaj kreskigi verdan herbon?
Onko sateella isää? eli kuka on synnyttänyt kasteen pisarat?
Ĉu la pluvo havas patron? Aŭ kiu naskigis la gutojn de roso?
Kenen kohdusta jää on tullut? ja kuka on härmän synnyttänyt taivaan alla?
El kies ventro eliris la glacio? Kaj kiu naskis la prujnon sub la ĉielo?
Vedet kätkevät itsensä niinkuin kivi, ja syvyydet päältä kiinnitetään.
Simile al ŝtono malmoliĝas la akvo, Kaj la supraĵo de la abismo kunfirmiĝas.
Taidatkos sitoa Seulaisen siteet, eli päästää Kointähden siteet?
Ĉu vi povas ligi la ligilon de la Plejadoj? Aŭ ĉu vi povas malligi la ligon de Oriono?
Taidatkos tuoda taivaan merkit edes aikanansa, eli johdattaa Otavan lastensa kanssa?
Ĉu vi povas elirigi iliatempe la planedojn, Kaj konduki la Ursinon kun ĝiaj infanoj?
Tiedätkös, kuinka taivas hallitaan? eli taidatkos hänen hallituksensa toimittaa maan päällä?
Ĉu vi konas la leĝojn de la ĉielo? Aŭ ĉu vi povas aranĝi ĝian regadon super la tero?
Taidatkos korottaa äänes ylös pilviin, että veden paljous sinun peittäis?
Ĉu vi povas levi al la nubo vian voĉon, Ke abundo da akvo vin kovru?
Taidatkos lähettää pitkäisen leimaukset matkaan menemään ja sanomaan sinulle: tässä me olemme?
Ĉu vi povas sendi fulmojn, Ke ili iru kaj diru al vi: Jen ni estas?
Kuka on asettanut taidon salaisuuteen eli kuka on ajatukselle antanut toimen?
Kiu metis en la internon la saĝon? Kaj kiu donis al la koro la prudenton?
Kuka on niin taitava, että hän pilvet lukea taitaa? ja kuka taitaa tukita vesitydyt taivaassa?
Kiu estas tiel saĝa, ke li povu kalkuli la nubojn? Kaj kiu elverŝas la felsakojn de la ĉielo,
Kuin tomu kastuu ja juoksee yhteen, ja kokkareet ryhtyvät toinen toiseensa.
Kiam la polvo kunfandiĝas Kaj la terbuloj kungluiĝas?
Taidatkos jalopeuralle antaa hänen saaliinsa ajaaksensa takaa? ja ravita nuoret jalopeurat?
Ĉu vi ĉasas kaptaĵon por la leonino, Kaj satigas la leonidojn,
Niin että he makaavat sioillansa, ja lepäävät luolissansa, joissa he väijyvät.
Kiam ili kuŝas en la nestegoj, Sidas embuske en la laŭbo?
Kuka valmistaa kaarneelle ruan, kuin hänen poikansa huutavat Jumalaa, ja ei he tietä eksyksissä, kussa heidän ruokansa on?
Kiu pretigas al la korvo ĝian manĝaĵon, Kiam ĝiaj idoj krias al Dio, Vagflugas, ne havante, kion manĝi?