Proverbs 6

E taku tama, ki te mea ko tau hei whakakapi mo ta tou hoa, ki te mea kua papaki tou ringa mo te tangata ke,
Poikani, jos sinää takaat lähimmäises, niin sinä olet kiinnittänyt kätes muukalaiseen.
Kua oti koe te mahanga e nga kupu a tou mangai, kua mau koe i nga kupu a tou mangai.
Sinun sanoissas olet sinä paulaan istunut: sinä olet saavutettu puheissas.
Meinga tenei inaianei, e taku tama, kia ora ai koe, he mea hoki kua taka koe ki roto ki te ringa o tou hoa; haere whakaiti i a koe, a ka tohe ki tou hoa.
ee siis, poikani, näin: pelasta itses: sillä olet tullut lähimmäises käsiin: joudu, nöyryytä itses ja vaadi lähimmäistäs.
Kei tukua iho te moe ki ou kanohi; kei tunewha ou kamo.
Älä anna silmilles unta, eikä silmälautas torkkua.
Whakaora i a koe ano he anaterope i roto i te ringa o te kaiwhai, ano he manu i roto i te ringa o te kaihopu.
Kirvoita itses niinkuin metsävuohi pois käsistä, niinkuin lintu pyytäjänsä käsistä.
Haere ki te popokorua, e te tangata mangere, matakitakina iho ona ara, kia nui ai ou whakaaro:
Mene laiska myyriäisen tykö, katso hänen menoansa ja opi.
Kahore nei ona kaitohutohu, ona kaitirotiro, ona rangatira,
Vaikka ei hänelläyhtään hallitsiaa, teettäjää ja isäntää ole,
Heoi e mahi kai ana mana i te raumati, e kohikohi ana i te kai mana i te kotinga witi.
Kuitenkin valmistaa hän elatuksensa suvella, ja koo ruokansa eloaikana.
Kia pehea ake te roa o tau takoto, e te tangata mangere? A hea koe maranga ai i tau moe?
Kuinka kauan sinä laiska makaat? koskas nouset unesta?
Kia iti ake nei te wahi e parangia ai, kia iti ake nei te moe, kia iti ake te kotuinga o nga ringa i a koe e takoto na:
Makaa vielä vähä, ota vielä unta päähäs; laske kätes vähä yhteen, ettäs vielä levätä voisit;
Na ka rite ki te kaipahua te putanga mai o te muhore ki a koe, tou rawakore, ano he tangata he patu nei tana.
Niin köyhyys äkisti tulee päälles niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.
Ko te tangata kahore ona painga, ko te tangata hara, e haereere ana me te mangai tu ke;
Jumalatoin ihminen, vahingollinen mies, kävelee suunsa vääryydellä,
E whakakini ana ona kanohi, e korero ana ona waewae, e tuhi ana ona maihao;
Iskee silmää, nyhtää jalvoillansa, kokottelee sormillansa.
Kei roto te whanoke i tona ngakau, e whakatakoto ana ia i te kino i nga wa katoa; e rui ana ia i te ngangare.
Vääryys on hänen sydämessänsä, ja aikoo pahaa: hän saattaa riidat matkaan.
Mo reira ka huaki tata te aitua ki a ia; e kore e aha ka whatiia ia, te taea te rongoa.
Sentähden tulee pikaisesti hänen kadotuksensa, ja hän äkisti muserretaan rikki, niin ettei hänellä yhtään parannusta ole.
E ono nga mea e kino ana ki a Ihowa; ae ra, e whitu nga mea e whakariharihangia ana e ia:
Kuusi on, joita Herra vihaa, ja seitsemää kauhistuu hänen sielunsa:
Ko te kanohi whakakake, ko te arero teka, ko nga ringa whakaheke i te toto harakore;
Ylpiät silmät, petollinen kieli, kädet, jotka vuodattavat viatonta verta;
He ngakau e whakatakoto ana i nga whakaaro kikino, he waewae e hohoro ana te rere ki te hianga;
Sydän, joka vahingollisia ajattelee, jalat, jotka ovat nopsat pahuuteen juoksemaan;
He kaiwhakaatu teka e korero teka ana, ko te tangata hoki e rui ana i te ngangare ki waenganui i nga tuakana, i nga teina.
Väärä todistaja, joka valheita tuottaa, ja se, joka saattaa riidan veljesten välille.
E taku tama, puritia te whakahau a tou papa, kaua hoki e whakarerea te ture a tou whaea:
Poikani, pidä isäs käskyt, ja älä hylkää äitis lakia.
Kia mau tonu te takai ki tou ngakau, heia ki tou kaki.
Sido ne alati yhteen sydämes päälle, ja ripusta ne kaulaas.
Ko tou kaiarahi ano tera ina haere koe; mana koe e tiaki ina takoto koe; ka korero mai ano ki a koe; ina ara koe.
Koskas vaellat, niin ne johdattavat sinua; koskas lepäät, niin he varjelevat sinua; koskas heräät, niin he puhuttelevat sinua.
He rama hoki te whakahau; a he marama te ture; ko nga riringa hoki, e whakaako ana, he ara ki te ora;
Sillä käsky on niinkuin kynttilä, ja laki niinkuin valkeus, ja opin kuritus elämän tie,
Hei tiaki i a koe kei he i te wahine kino, i te whakapati a te arero o te wahine ke.
Ettäs varjeltaisiin pahasta vaimosta, ja muukalaisen makiasta kielestä.
Kei hiahia koe ki tona ataahua i roto i tou ngakau; kei mau ano koe i ona kamo.
Älä himoitse sydämessäs hänen kauneuttansa, ettes vieteltäisi hänen silmäinsä kiillosta.
Ko te tukunga iho o te tangata he wahi taro, he mea mo te wahine kairau; ko ta te wahine purema e whai ana ko te wairua utu nui.
Sillä portto saattaa leivältä pois; mutta aviovaimo saattaa kauniin elämän.
E taea ranei e te tangata te tango i te ahi ki roto ki tona uma, a e kore ona kakahu e wera?
Taitaako joku kätkeä tulen poveensa, ettei hänen vaattensa pala?
E taea ranei e tetahi te haere i runga i nga waro ratarata, a e kore ona waewae e hunua?
Eli taitaako joku hiilten päällä kävellä, ettei hän jalkojansa polta?
Ka pera ano te tangata e haere ana ki te wahine a tona hoa; e kore e kore ka whiua te tangata e pa ana ki a ia.
Niin sille tapahtuu, joka lähimmäisensä vaimoa lähentelee; ei se pääse rankaisematta, joka häneen ryhtyy.
E kore e whakahaweatia e te tangata te tahae, ki te tahaetia e ia he mea e makona ai tona wairua i a hiakai ia.
Ei se ole varkaalle niin suuri häpiä, jos hän varastaa henkensä piteeksi, koska nälkä on:
Otiia ki te kitea ia, kia takiwhitu ana e whakautu ai; me homai e ia nga rawa katoa o tona whare.
Jos hän käsitetään, antaa hän sen seitsemänkertaisesti jälleen, ja kaiken huoneensa saadun;
Ko te tangata e puremu ana ki te wahine, kahore ona mohio: ko te tangata e pera ana, kei te whakangaro ia i tona wairua.
Mutta joka vaimon janssa huoruuteen lankee, se on tyhmä, ja joka sielunsa kadottaa tahtoo, se niin tekee.
He kaiakiko, he whakama te wahi mona; e kore ano tona ingoa kino e horoia atu.
Rangaistus ja häpiä tulee hänen päällensä, ja hänen häväistyksensä ei pyyhitä pois.
He riri nui hoki na te tangata te hae; e kore ano e tohungia e ia i te ra rapu utu.
Sillä miehen vihalla on kiivaus: ei hän säästä häntä koston päivänä:
E kore ia e manako ki tetahi utu; e kore hoki e tatu tona ngakau, ahakoa he nui au hakari e tapae ai.
Ei hän lukua pidä sovittajasta, eikä ota lahjoja, vaikka paljon antaisit.