Psalms 73

Псалом Асафів. Поправді Бог добрий ізраїлеві, Бог для щиросердих!
Asaphin Psalmi. Totta on Jumala hyvä Israelille, niille, jotka puhtaat sydämestä ovat.
А я, мало не послизнулися ноги мої, мало не посковзнулися стопи мої,
Mutta minä olisin pian jaloillani horjunut: minun askeleeni olisivat lähes liukastuneet.
бо лихим я завидував, бачивши спокій безбожних,
Sillä minä närkästyin öykkäreistä, että minä näin jumalattomat menestyvän.
бо не мають страждання до смерти своєї, і здорове їхнє тіло,
Sillä ei he ole missään kuoleman hädässä, vaan heidän voimansa pysyy vahvana.
на людській роботі нема їх, і разом із іншими людьми не зазнають вони вдарів.
Ei he ole vastoinkäymisessä niinkuin muut ihmiset, ja ei heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä.
Тому то пиха їхню шию оздоблює, зодягає їх шата насилля,
Sentähden on heidän ylpeytensä koria, ja heidän väkivaltansa kaunistaa heitä.
вилазять їм очі від жиру, бажання їхнього серця збулися,
Heidän silmänsä paisuvat lihavuudesta: he tekevät mitä ainoastansa heille kelpaa.
сміються й злосливо говорять про утиск, говорять бундючно:
Kaikkia he katsovat ylön, ja sitte pahasti puhuvat: he puhuvat ja laittavat ylpiästi.
свої уста до неба підносять, а їхній язик по землі походжає!...
Mitä he puhuvat, sen täytyy olla taivaasta puhuttu: mitä he sanovat, sen täytyy maan päällä kelvata.
Тому то туди Його люди звертаються, і щедро беруть собі воду
Sentähden noudattaa heitä yhteinen kansa, ja kokoontuvat heidän tykönsä niinkuin vedet,
та й кажуть: Хіба Бог те знає, і чи має Всевишній відомість,
Ja sanovat: mitä Jumalan pitäis heitä kysymän? mitä pitäis korkeimman heistä lukua pitämän?
як он ті безбожні й безпечні на світі збільшили багатство своє?
Katso, ne ovat jumalattomat: he ovat onnelliset maailmassa ja rikastuvat.
Направду, надармо очистив я серце своє, і в невинності вимив руки свої,
Pitäiskö siis sen turhaan oleman, että minun sydämeni nuhteetoinna elää, ja minä pesen viattomuudessa minun käteni?
і ввесь день я побитий, і щоранку покараний...
Ja minä ruoskitaan joka päivä, ja minun rangaistukseni on joka aamu käsissä?
Коли б я сказав: Буду так говорить, як вони, то спроневірився б я поколінню синів Твоїх.
Minä olisin lähes niin sanonut kuin hekin; mutta katso, niin minä olisin tuominnut kaikki sinun lapses, jotka ikänänsä olleet ovat.
і роздумував я, щоб пізнати оте, та трудне воно в очах моїх,
Minä ajattelin sitä tutkia; mutta se oli minulle ylen raskas,
аж прийшов я в Божу святиню, і кінець їхній побачив:
Siihenasti kuin minä menin Jumalan pyhään, ja ymmärsin heidän loppunsa.
направду, Ти їх на слизькому поставив, на спустошення кинув Ти їх!
Tosin sinä asetit heitä liukkaalle, ja syöksit heitä pohjaan.
Як вони в одній хвилі спустошені, згинули, пощезали від страхів!
Kuinka he niin pian hukkuvat: he hukkuvat ja saavat kauhian lopun.
Немов сном по обудженні, Господи, образом їхнім погордиш, мов сном по обудженні!
Niinkuin uni, koska joku herää, niinpä sinä, Herra teet heidän kuvansa kaupungissa ylönkatsotuksi.
Бо болить моє серце, і в нутрі моїм коле,
Vaan kuin se karvasteli minun sydämessäni ja pisti minun munaskuitani,
а я немов бидло й не знаю, я перед Тобою худобою став!...
Silloin olin minä tyhmä ja en mitään tietänyt: minä olin niinkuin nauta sinun edessäs.
Та я завжди з Тобою, Ти держиш мене за правицю,
Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäs; sillä sinä pidät minun oikiasta kädestäni.
Ти Своєю порадою водиш мене, і потому до слави Ти візьмеш мене!
Sinä talutat minua neuvollas, ja korjaat minua viimein kunnialla.
Хто є мені на небесах, окрім Тебе? А я при Тобі на землі не бажаю нічого!
Kuin sinä ainoastansa minulla olisit, niin en minä ensinkään sitte taivaasta eli maasta tottelisi.
Гине тіло моє й моє серце, та Бог скеля серця мого й моя доля навіки,
Vaikka vielä minun ruumiini ja sieluni vaipuis, niin sinä, Jumala, kuitenkin olet aina minun sydämeni uskallus ja minun osani.
бо погинуть ось ті, хто бокує від Тебе, понищиш Ти кожного, хто відступить від Тебе!
Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat: sinä kadotat kaikki, jotka sinua vastaan huorin tekevät.
А я, близькість Бога для мене добро, на Владику, на Господа свою певність складаю, щоб звіщати про всі Твої чини!
Mutta se on minun iloni, että minä itseni Jumalan tykö pidän, ja panen toivoni Herran, Herran päälle, ilmoittamaan kaikkia sinun töitäs.