Psalms 107

Дякуйте Господу, добрий бо Він, бо навіки Його милосердя!
Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
хай так скажуть ті всі, що Господь урятував їх, що визволив їх з руки ворога,
Sanokaan Herran lunastetut, jotka hän on tuskasta vapahtanut,
і з країв їх зібрав, від сходу й заходу, від півночі й моря!
Ja jotka hän on maakunnista koonnut, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä,
Блудили вони по пустині дорогою голою, осілого міста не знаходили,
Jotka eksyksissä vaelsivat korvessa umpitietä, ja ei he löytäneet kaupunkia asuaksensa,
голодні та спрагнені, і в них їхня душа омлівала...
Isoovaiset ja janoovaiset; ja heidän sielunsa vaipui heissä.
і в недолі своїй вони Господа кликали, і Він визволяв їх від утисків їхніх!
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän pelasti heitä heidän hädistänsä,
і Він їх попровадив дорогою простою, щоб до міста осілого йшли.
Ja vei heitä oikiaa tietä, että he menivät asuinkaupunkiin.
Нехай же подяку складуть Господеві за милість Його, та за чуда Його синам людським,
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
бо наситив Він спрагнену душу, а душу голодну наповнив добром!
Että hän ravitsee himoitsevaisen sielun ja täyttää isoovaisen sielun hyvyydellä.
Ті, хто перебував був у темряві та в смертній тіні, то в'язні біди та заліза,
Jotka istuvat pimeässä ja kuoleman varjossa, vangitut ahdistuksessa ja raudoissa:
бо вони спротивлялися Божим словам, і відкинули раду Всевишнього.
Että he olivat Jumalan käskyä vastaan kovakorvaiset, ja olivat katsoneet ylön ylimmäisen lain;
Та Він упокорив їхнє серце терпінням, спіткнулись вони і ніхто не поміг,
Sentähden täytyi heidän sydämensä onnettomuudella vaivattaa, niin että he lankesivat, ja ei kenkään heitä auttanut.
і в недолі своїй вони Господа кликали, і Він визволяв їх від утисків їхніх!
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä,
і Він вивів їх з темряви й мороку, їхні ж кайдани сторощив.
Ja vei heitä pimeydestä ulos ja kuoleman varjosta, ja särki heidän siteensä.
Нехай же подяку складуть Господеві за милість Його, та за чуда Його синам людським,
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
бо Він поламав мідні двері, і засуви залізні зрубав!
Että hän särkee vaskiportit, ja rikkoo rautaiset salvat.
Нерозумні страждали за грішну дорогу свою й за свої беззаконня.
Hullut, jotka rangaistiin ylitsekäymisensä tähden, ja synteinsä tähden,
Душа їхня від усякої їжі відверталася, і дійшли вони аж до брам смерти,
Heidän sielunsa kauhistui kaikkea ruokaa, ja saivat kuolintautinsa.
і в недолі своїй вони Господа кликали, і Він визволяв їх від утисків їхніх,
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
Він послав Своє слово та їх уздоровив, і їх урятував з їхньої хвороби!
Hän lähetti sanansa ja paransi heitä, ja pelasti heitä, ettei he kuolleet.
Нехай же подяку складуть Господеві за милість Його та за чуда Його синам людським,
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee,
і хай жертви подяки приносять, і хай розповідають зо співом про чини Його!
Ja uhratkaan kiitosuhria, ja luetelkaan hänen tekojansa ilolla.
Ті, хто по морю пливе кораблями, хто чинить зайняття своє на великій воді,
Jotka haaksilla meressä vaeltavat, ja asiansa toimittavat suurilla vesillä,
вони бачили чини Господні та чуда Його в глибині!
He näkivät Herran työt, ja hänen ihmeensä syvyydessä.
Він скаже і буря зривається, і підносяться хвилі Його,
Kuin hän sanoi, ja paisutti suuren ilman, joka aallot nosti ylös,
до неба вони підіймаються, до безодні спадають, у небезпеці душа їхня хвилюється!
Niin he menivät ylös taivasta kohden ja menivät syvyyteen alas, että heidän sielunsa ahdistuksesta epäili,
Вони крутяться й ходять вперед та назад, як п'яний, і вся їхня мудрість бентежиться!
Että he horjuivat ja hoipertelivat niinkuin juopuneet, ja ei silleen neuvoa tietäneet;
Та в недолі своїй вони Господа кликали, і Він визволяв їх від утисків їхніх!
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
Він змінює бурю на тишу, і стихають їхні хвилі,
Ja hän hillitsi kovan ilman, että aallot asettuivat.
і раділи, що втихли вони, і Він їх привів до бажаної пристані.
Ja he tulivat iloisiksi, että tyveni, ja hän vei heitä satamaan heidän mielensä jälkeen.
Нехай же подяку складуть Господеві за милість, та за чуда Його синам людським!
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.
Нехай величають Його на народньому зборі, і нехай вихваляють Його на засіданні старших!
Ja ylistäkään häntä kansan seurakunnassa, ja kiittäkään häntä vanhimpain seassa,
Він обертає річки в пустиню, а водні джерела на суходіл,
Joka virrat teki erämaaksi, ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
плодючу землю на солончак через злобу мешканців її.
Ettei hedelmällinen maa mitään kantanut, heidän pahuutensa tähden, jotka siinä asuivat.
Він пустиню обертає в водне болото, а землю суху в джерело,
Erämaan teki hän vesilammiksi ja kuivan maan vesilähteeksi,
і голодних садовить Він там, а вони ставлять місто на мешкання,
Ja asetti sinne isoovaiset; ja he valmistivat siihen kaupunkia, jossa he asuivat,
і поля засівають, і виноградники садять, і отримують плід урожаю!
Ja kylvivät pellot ja viinapuita istuttivat, ja saivat jokavuotisen hedelmän.
і благословляє Він їх, і сильно розмножуються, і одержують плід урожаю!
Ja hän siunasi heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän antoi paljon karjaa heille;
Та змаліли вони й похилилися з утиску злого та з смутку.
Jotka olivat painetut alas ja sorretut pahain väkivallalta ja ahdistukselta,
Виливає Він ганьбу на можних, і блудять вони без дороги в пустині,
Koska ylönkatse päämiesten päälle vuodatettu oli, ja kaikki maa eksyksissä ja autiona oli.
а вбогого Він підіймає з убозтва, і розмножує роди, немов ту отару.
Ja hän varjeli köyhää raadollisuudesta, ja enensi hänen sukunsa niinkuin lauman.
Це бачать правдиві й радіють, і закриває уста свої всяке безправ'я.
Näitä vanhurskaat näkevät ja iloitsevat, ja jokainen paha suu pitää tukittaman.
Хто мудрий, той все це завважить, і познають вони милосердя Господнє!
Kuka on taitava ja näitä kätkee, se ymmärtää Herran moninaisen laupiuden.