Psalms 106

] Preiset Jehova! denn er ist gut, denn seine Güte währt ewiglich.

Halleluja. Kiittäkäät Herraa! sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.

Wer wird aussprechen die Machttaten Gottes, hören lassen all sein Lob?

Kuka taitaa puhua ulos Herran suurta voimaa, ja ylistää kaikkia hänen kiitettäviä tekojansa?

Glückselig die das Recht bewahren, der Gerechtigkeit übt zu aller Zeit!

Autuaat ovat, jotka käskyn pitävät ja aina vanhurskauden tekevät.

Gedenke meiner, Jehova, mit der Gunst gegen dein Volk; suche mich heim mit deiner Rettung!

Herra, muista minua armos perästä, jonkas kansalles luvannut olet: opi minua sinun autuudellas,

Daß ich anschaue die Wohlfahrt deiner Auserwählten, mich erfreue an der Freude deiner Nation, mich rühme mit deinem Erbteil.

Että minä näkisin valittujes menestyksen, ja iloitsisin kansas ilossa, ja kerskaisin perimises kanssa.

Wir haben gesündigt samt unseren Vätern, haben unrecht getan, haben gesetzlos gehandelt.

Me teimme syntiä meidän isäimme kanssa: me teimme väärin, ja olemme olleet jumalattomat.

Unsere Väter in Ägypten beachteten nicht deine Wundertaten, gedachten nicht der Menge deiner Gütigkeiten und waren widerspenstig am Meere, beim Schilfmeere.

Ei meidän isämme tahtoneet ymmärtää Egyptissä sinun ihmeitäs, eikä muistaneet sinun suurta laupiuttas, ja olivat meren tykönä tottelemattomat, Punaisen meren tykönä.

Aber er rettete sie um seines Namens willen, um kundzutun seine Macht.

Kuitenkin autti hän heitä nimensä tähden, niin että hän voimansa osoitti.

Und er schalt das Schilfmeer, und es ward trocken; und er ließ sie durch die Tiefen gehen wie durch eine Wüste.

Ja hän uhkasi Punaista merta, niin se kuivui; ja vei heitä syvyyden lävitse, niinkuin korvessa,

Und er rettete sie aus der Hand des Hassers, und erlöste sie aus der Hand des Feindes.

Ja vapahti heitä niiden käsistä, joka heitä vihasivat, ja lunasti heitä vihollistensa käsistä.

Und die Wasser bedeckten ihre Bedränger, nicht einer von ihnen blieb übrig.

Ja vedet peittivät heidän vainollisensa, niin ettei yksikään eläväksi jäänyt.

Da glaubten sie seinen Worten, sie sangen sein Lob.

Silloin he uskoivat hänen sanansa, ja veisasivat hänen kiitoksensa.

Schnell vergaßen sie seine Taten, warteten nicht auf seinen Rat;

Mutta he unohtivat pian hänen työnsä, ja ei ottaneet hänen neuvoansa.

Und sie wurden lüstern in der Wüste und versuchten Gott in der Einöde.

He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa.

Da gab er ihnen ihr Begehr, aber er sandte Magerkeit in ihre Seelen.

Mutta hän antoi heille heidän anomisensa, ja lähetti heille laihuuden heidän himonsa tähden.

Und sie wurden eifersüchtig auf Mose im Lager, auf Aaron, den Heiligen Jehovas.

Ja he asettuivat Mosesta vastaan leirissä, Aaronia Herran pyhää vastaan.

Die Erde tat sich auf, und verschlang Dathan und bedeckte die Rotte Abirams;

Maa aukeni ja nieli Datanin, ja peitti Abiramin joukon,

Und ein Feuer brannte unter ihrer Rotte, eine Flamme verzehrte die Gesetzlosen.

Ja tuli syttyi heidän joukossansa, ja liekki poltti jumalattomat.

Sie machten ein Kalb am Horeb und bückten sich vor einem gegossenen Bilde;

He tekivät vasikan Horebissa, ja kumarsivat valettua kuvaa.

Und sie vertauschten ihre Herrlichkeit gegen das Bild eines Stieres, der Gras frißt.

Ja he muuttelivat kunniansa härjän muotoon, joka heiniä syö.

Sie vergaßen Gottes, ihres Retters, der Großes getan in Ägypten,

He unohtivat Jumalan, vapahtajansa, joka oli niin suuria töitä tehnyt Egyptissä,

Wundertaten im Lande Hams, Furchtbares am Schilfmeer.

Ihmeitä Hamin maalla, ja peljättäviä töitä Punaisen meren tykönä.

Da sprach er, daß er sie vertilgen wollte, wenn nicht Mose, sein Auserwählter, vor ihm in dem Riß gestanden hätte, um seinen Grimm vom Verderben abzuwenden.

Ja hän sanoi heitä hukuttavansa, ellei Moses hänen valittunsa olisi seisonut siinä välissä, ja palauttanut hänen vihaansa, ettei hän ratki heitä kadottanut.

Und sie verschmähten das köstliche Land, glaubten nicht seinem Worte;

Ja he katsoivat sen ihanan maan ylön, eikä uskoneet hänen sanaansa,

Und sie murrten in ihren Zelten, hörten nicht auf die Stimme Jehovas.

Ja napisivat majoissansa, eikä olleet kuuliaiset Herran äänelle.

Da schwur er ihnen, sie niederzuschlagen in der Wüste,

Ja hän nosti kätensä heitä vastaan, maahan lyödäksensä heitä korvessa,

Und ihren Samen niederzuschlagen unter den Nationen und sie zu zerstreuen in die Länder.

Ja heittääksensä heidän siemenensä pakanain sekaan, ja hajoittaaksensa heitä maakuntiin.

Und sie hängten sich an Baal-Peor und aßen Schlachtopfer der Toten;

Ja he ryhtyivät BaalPeoriin, ja söivät kuolleiden (epäjumalain) uhreista,

Und sie erbitterten ihn durch ihre Handlungen, und eine Plage brach unter sie ein.

Ja vihoittivat hänen töillänsä; niin tuli myös rangaistus heidän sekaansa.

Da stand Pinehas auf und übte Gericht, und der Plage ward gewehrt.

Niin Pinehas astui edes, ja lepytti asian, ja rangaistus lakkasi.

Und es wurde ihm zur Gerechtigkeit gerechnet von Geschlecht zu Geschlecht bis in Ewigkeit.

Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, suvusta sukuun ijankaikkisesti.

Und sie erzürnten ihn an dem Wasser von Meriba, und es erging Mose übel ihretwegen;

Ja vihoittivat hänen riitaveden tykönä ja tapahtui Mosekselle pahoin heidän tähtensä;

Denn sie reizten seinen Geist, so daß er unbedacht redete mit seinen Lippen.

Sillä he saattivat hänen sydämensä murheelliseksi, niin että hän sanoissansa eksyi.

Sie vertilgten die Völker nicht, wie doch Jehova ihnen gesagt hatte;

Ei he hukuttaneet pakanoita, niinkuin Herra heille käskenyt oli,

Und sie vermischten sich mit den Nationen und lernten ihre Werke;

Vaan sekaantuivat pakanain sekaan, ja oppivat heidän töitänsä,

Und sie dienten ihren Götzen, und sie wurden ihnen zum Fallstrick.

Ja palvelivat heidän epäjumaliansa; ja ne tulivat heille paulaksi.

Und sie opferten ihre Söhne und ihre Töchter den Dämonen.

Ja he uhrasivat poikansa ja tyttärensä perkeleille,

Und sie vergossen unschuldiges Blut, das Blut ihrer Söhne und ihrer Töchter, welche sie den Götzen Kanaans opferten; und das Land wurde durch Blut entweiht.

Ja vuodattivat viattoman veren, poikainsa ja tyttäriensä veren, jotka he uhrasivat Kanaanealaisten epäjumalille, niin että maa veren vioilla turmeltiin,

Und sie verunreinigten sich durch ihre Werke und hurten durch ihre Handlungen.

Ja saastuttivat itsensä omissa töissänsä, ja tekivät huorin teoissansa.

Da entbrannte der Zorn Jehovas wider sein Volk, und er verabscheute sein Erbteil;

Niin julmistui Herran viha kansansa päälle, ja hän kauhistui perimistänsä,

Und er gab sie in die Hand der Nationen, und ihre Hasser herrschten über sie;

Ja hylkäsi ne pakanain käsiin, että ne vallitsivat heitä, jotka heitä vihasivat.

Und ihre Feinde bedrückten sie, und sie wurden gebeugt unter ihre Hand.

Ja heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja he painettiin heidän kätensä alle.

Oftmals errettete er sie; sie aber waren widerspenstig in ihren Anschlägen, und sie sanken hin durch ihre Ungerechtigkeit.

Hän monesti heitä pelasti; mutta he vihoittivat hänen neuvoillansa, ja he painettiin alas pahain tekoinsa tähden.

Und er sah an ihre Bedrängnis, wenn er ihr Schreien hörte;

Ja hän näki heidän tuskansa, kuin hän heidän valituksensa kuuli,

Und er gedachte ihnen seinen Bund, und es reute ihn nach der Größe seiner Güte.

Ja muisti liittonsa, jonka hän heidän kanssansa tehnyt oli, ja katui sitä suuresta laupiudestansa,

Und er ließ sie Erbarmen finden vor allen, die sie gefangen weggeführt hatten.

Ja antoi heidän löytää armon kaikkein edessä, jotka heitä vanginneet olivat.

Rette uns, Jehova, unser Gott, und sammle uns aus den Nationen, daß wir deinen heiligen Namen preisen, daß wir uns rühmen deines Lobes!

Auta meitä, Herra meidän Jumalamme, ja kokoa meitä pakanoista, että kiittäisimme sinun pyhää nimeäs, ja kehuisimme sinun kiitostas.

Gepriesen sei Jehova, der Gott Israels, von Ewigkeit zu Ewigkeit! Und alles Volk sage: Amen! Lobet Jehova!

Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, ijankaikkisuudesta niin ijankaikkisuuteen: ja sanokaan kaikki kansa: Amen, Halleluja!