Psalms 109

Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Jumala, minun kiitokseni, älä vaikene.

Per il Capo de’ musici. Salmo di Davide. O Dio della mia lode, non tacere,

Sillä he ovat jumalattoman ja pettäväisen suunsa avanneet minua vastaan: he puhuvat minun kanssani viekkaalla kielellä,

perché la bocca dell’empio e la bocca di frode si sono aperte contro di me; hanno parlato contro di me con lingua bugiarda.

Ja myrkyllisillä sanoilla ovat he minun piirittäneet, ja sotivat minua vastaan ilman syytä.

M’hanno assediato con parole d’odio, e m’hanno fatto guerra senza cagione.

Että minä heitä rakastan, ovat he minua vastaan; mutta minä rukoilen.

Invece dell’amore che porto loro, mi sono avversari, ed io non faccio che pregare.

He osoittavat minulle pahaa hyvän edestä ja vihaa rakkauden edestä.

Essi m’hanno reso male per bene, e odio per il mio amore.

Aseta jumalattomat hänen päällensä, ja perkele seisokaan hänen oikialla kädellänsä.

Costituisci un empio su di lui, si tenga alla sua destra un avversario.

Koska hän tuomitaan, niin lähtekään siitä ulos jumalattomana, ja hänen rukouksensa olkoon synti.

Quando sarà giudicato, esca condannato, e la sua preghiera gli sia imputata come peccato.

Olkoon hänen päivänsä harvat, ja hänen virkansa ottakoon toinen.

Siano i suoi giorni pochi: un altro prenda il suo ufficio.

Hänen lapsensa olkoon orvot, ja hänen emäntänsä leski.

Siano i suoi figliuoli orfani e la sua moglie vedova.

Käykään hänen lapsensa kulkiana, ja kerjätkään, ja etsikään elatuksensa köyhyydessänsä.

I suoi figliuoli vadan vagando e accattino, e cerchino il pane lungi dalle loro case in rovina.

Kaikki mitä hänellä on, korkorahainen ottakoon, ja muukalaiset repikään hänen hyvyytensä.

Getti l’usuraio le sue reti su tutto ciò ch’egli ha, e gli stranieri faccian lor preda delle sue fatiche.

Älköön kenkään hänelle hyvää tehkö, eikä yksikään armahtako hänen orpojansa.

Nessuno estenda a lui la sua benignità, e non vi sia chi abbia pietà de’ suoi orfani.

Hänen sukunsa olkoon hävitetty: heidän nimensä olkoon toisessa polvessa pyyhitty pois.

La sua progenie sia distrutta; nella seconda generazione sia cancellato il loro nome!

Hänen isäinsä pahat teot tulkaan muistoksi Herran edessä, ja hänen äitinsä synti ei pidä pyyhittämän pois.

L’iniquità dei suoi padri sia ricordata dall’Eterno, e il peccato di sua madre non sia cancellato.

Olkoon ne alati Herran kasvoin edessä, ja hukkukoon heidän muistonsa maan päältä,

Sian quei peccati del continuo davanti all’Eterno, e faccia egli sparire dalla terra la di lui memoria,

Ettei hänellä ensinkään laupiutta ollut, vaan vainosi raadollista ja köyhää, ja murheellista tappaaksensa.

perch’egli non si è ricordato d’usar benignità, ma ha perseguitato il misero, il povero, il tribolato di cuore per ucciderlo.

Ja hän tahtoi kirousta, sen myös pitää hänelle tuleman: ei hän tahtonut siunausta, sen pitää myös hänestä kauvas erkaneman.

Egli ha amato la maledizione, e questa gli è venuta addosso; non si è compiaciuto nella benedizione, ed essa si tien lungi da lui.

Ja hän puki kirouksen päällensä niinkuin paitansa ja se meni hänen sisällyksiinsä niinkuin vesi, ja hänen luihinsa niinkuin öljy.

S’è vestito di maledizione come della sua veste, ed essa è penetrata come acqua, dentro di lui, e come olio, nelle sue ossa.

Se olkoon hänelle niinkuin vaate, jolla hän itsensä verhottaa, ja niinkuin vyö, jolla hän aina itsensä vyöttää.

Siagli essa come un vestito di cui si cuopra, come una cintura di cui sia sempre cinto!

Aivan näin tapahtukoon heille Herralta, jotka ovat minua vastaan, ja puhuvat pahoin minun sieluani vastaan.

Tal sia, da parte dell’Eterno, la ricompensa dei miei avversari, e di quelli che proferiscono del male contro l’anima mia.

Mutta sinä, Herra, Herra, tee minun kanssani sinun nimes tähden; sillä sinun armos on hyvä, pelasta minua.

Ma tu, o Eterno, o Signore, opera in mio favore, per amor del tuo nome; poiché la tua misericordia è buona, liberami,

Sillä minä olen köyhä ja raadollinen: minun sydämeni on särjetty minussa.

perché io son misero e povero, e il mio cuore è piagato dentro di me.

Minä menen pois niinkuin varjo, koska se kulkee pois, ja pudistetaan ulos niinkuin kaskaat.

Io me ne vo come l’ombra quando s’allunga, sono cacciato via come la locusta.

Minun polveni ovat heikoksi tulleet paastosta, ja minun lihani on laihtunut lihavuudesta.

Le mie ginocchia vacillano per i miei digiuni, e la mia carne deperisce e dimagra.

Ja minun täytyy olla heidän pilkkansa: koska he minun näkevät, niin he päätänsä pudistavat.

Son diventato un obbrobrio per loro; quando mi vedono, scuotono il capo.

Auta minua, Herra minun Jumalani: auta minua sinun armos perästä,

Aiutami, o Eterno, mio Dio, salvami secondo la tua benignità,

Että he tuntisivat sen sinun kädekses, ja että sinä Herra sen teet.

e sappiano essi che questo è opera della tua mano, che sei tu, o Eterno, che l’hai fatto.

Koska he sadattavat, niin siunaa sinä: koska he karkaavat minua vastaan, niin tulkoon he häpiään, mutta sinun palvelias iloitkaan.

Essi malediranno, ma tu benedirai; s’innalzeranno e resteran confusi, ma il tuo servitore si rallegrerà.

Olkoon minun vainolliseni häväistyksellä puetut, ja olkoon häpiällänsä verhotetut niinkuin hameella.

I miei avversari saranno vestiti di vituperio e avvolti nella loro vergogna come in un mantello!

Minä kiitän suuresti Herraa suullani, ja ylistän häntä monen seassa.

Io celebrerò altamente l’Eterno con la mia bocca, lo loderò in mezzo alla moltitudine;

Sillä hän seisoo köyhän oikialla kädellä, auttamassa häntä niistä, jotka hänen sieluansa tuomitsevat.

poiché egli sta alla destra del povero per salvarlo da quelli che lo condannano a morte.