Psalms 109

Gott meines Lobes, schweige nicht!

Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Jumala, minun kiitokseni, älä vaikene.

Denn der Mund des Gesetzlosen und der Mund des Truges haben sich wider mich geöffnet, mit Lügenzunge haben sie zu mir geredet;

Sillä he ovat jumalattoman ja pettäväisen suunsa avanneet minua vastaan: he puhuvat minun kanssani viekkaalla kielellä,

Und mit Worten des Hasses haben sie mich umgeben und haben wider mich gestritten ohne Ursache.

Ja myrkyllisillä sanoilla ovat he minun piirittäneet, ja sotivat minua vastaan ilman syytä.

Für meine Liebe feindeten sie mich an; ich aber bin stets im Gebet.

Että minä heitä rakastan, ovat he minua vastaan; mutta minä rukoilen.

Und sie haben mir Böses für Gutes erwiesen und Haß für meine Liebe.

He osoittavat minulle pahaa hyvän edestä ja vihaa rakkauden edestä.

Bestelle einen Gesetzlosen über ihn, und ein Widersacher stehe zu seiner Rechten!

Aseta jumalattomat hänen päällensä, ja perkele seisokaan hänen oikialla kädellänsä.

Wenn er gerichtet wird, gehe er schuldig aus, und sein Gebet werde zur Sünde!

Koska hän tuomitaan, niin lähtekään siitä ulos jumalattomana, ja hänen rukouksensa olkoon synti.

Seiner Tage seien wenige, sein Amt empfange ein anderer!

Olkoon hänen päivänsä harvat, ja hänen virkansa ottakoon toinen.

Seine Söhne seien Waisen, und sein Weib eine Witwe!

Hänen lapsensa olkoon orvot, ja hänen emäntänsä leski.

Und mögen seine Söhne umherschweifen und betteln und fern von ihren verwüsteten Wohnungen nach Brot suchen!

Käykään hänen lapsensa kulkiana, ja kerjätkään, ja etsikään elatuksensa köyhyydessänsä.

Der Wucherer umgarne alles, was er hat, und Fremde mögen rauben seine Arbeit!

Kaikki mitä hänellä on, korkorahainen ottakoon, ja muukalaiset repikään hänen hyvyytensä.

Er habe niemand, der ihm Güte bewahre, und es sei niemand, der seinen Waisen gnädig sei!

Älköön kenkään hänelle hyvää tehkö, eikä yksikään armahtako hänen orpojansa.

Seine Nachkommen mögen ausgerottet werden; im folgenden Geschlecht erlösche ihr Name!

Hänen sukunsa olkoon hävitetty: heidän nimensä olkoon toisessa polvessa pyyhitty pois.

Gedacht werde vor Jehova der Ungerechtigkeit seiner Väter, und nicht werde ausgelöscht die Sünde seiner Mutter!

Hänen isäinsä pahat teot tulkaan muistoksi Herran edessä, ja hänen äitinsä synti ei pidä pyyhittämän pois.

Sie seien beständig vor Jehova, und er rotte ihr Gedächtnis aus von der Erde!

Olkoon ne alati Herran kasvoin edessä, ja hukkukoon heidän muistonsa maan päältä,

Darum daß er nicht gedachte, Güte zu üben, und verfolgte den elenden und armen Mann, und den, der verzagten Herzens war, um ihn zu töten.

Ettei hänellä ensinkään laupiutta ollut, vaan vainosi raadollista ja köyhää, ja murheellista tappaaksensa.

Und er liebte den Fluch, so komme er auf ihn! und er hatte kein Gefallen an Segen, so sei er fern von ihm!

Ja hän tahtoi kirousta, sen myös pitää hänelle tuleman: ei hän tahtonut siunausta, sen pitää myös hänestä kauvas erkaneman.

Und er zog den Fluch an wie sein Kleid, so dringe er wie Wasser in sein Inneres und wie Öl in seine Gebeine!

Ja hän puki kirouksen päällensä niinkuin paitansa ja se meni hänen sisällyksiinsä niinkuin vesi, ja hänen luihinsa niinkuin öljy.

Er sei ihm wie ein Gewand, in das er sich hüllt, und zu einem Gürtel, womit er stets sich gürtet!

Se olkoon hänelle niinkuin vaate, jolla hän itsensä verhottaa, ja niinkuin vyö, jolla hän aina itsensä vyöttää.

Das sei der Lohn meiner Widersacher von seiten Jehovas, und derer, die Böses reden wider meine Seele!

Aivan näin tapahtukoon heille Herralta, jotka ovat minua vastaan, ja puhuvat pahoin minun sieluani vastaan.

Du aber, Jehova, Herr, wirke für mich um deines Namens willen; weil deine Güte gut ist, errette mich!

Mutta sinä, Herra, Herra, tee minun kanssani sinun nimes tähden; sillä sinun armos on hyvä, pelasta minua.

Denn ich, ich bin elend und arm, und mein Herz ist verwundet in meinem Innern.

Sillä minä olen köyhä ja raadollinen: minun sydämeni on särjetty minussa.

Wie ein Schatten, wenn er sich streckt, gehe ich dahin, werde hinweggescheucht wie die Heuschrecke.

Minä menen pois niinkuin varjo, koska se kulkee pois, ja pudistetaan ulos niinkuin kaskaat.

Meine Knie wanken vom Fasten, und mein Fleisch ist abgemagert.

Minun polveni ovat heikoksi tulleet paastosta, ja minun lihani on laihtunut lihavuudesta.

Und ich, ich bin ihnen zum Hohn geworden; wenn sie mich sehen, schütteln sie ihren Kopf.

Ja minun täytyy olla heidän pilkkansa: koska he minun näkevät, niin he päätänsä pudistavat.

Hilf mir, Jehova, mein Gott! rette mich nach deiner Güte!

Auta minua, Herra minun Jumalani: auta minua sinun armos perästä,

Damit sie wissen, daß dies deine Hand ist, daß du, Jehova, es getan hast.

Että he tuntisivat sen sinun kädekses, ja että sinä Herra sen teet.

Mögen sie fluchen, du aber segne! Stehen sie auf, so laß sie beschämt werden, und deinen Knecht sich freuen!

Koska he sadattavat, niin siunaa sinä: koska he karkaavat minua vastaan, niin tulkoon he häpiään, mutta sinun palvelias iloitkaan.

Laß meine Widersacher bekleidet werden mit Schande, und in ihre Schmach sich hüllen wie in einen Mantel!

Olkoon minun vainolliseni häväistyksellä puetut, ja olkoon häpiällänsä verhotetut niinkuin hameella.

Ich werde Jehova sehr preisen mit meinem Munde, und inmitten vieler werde ich ihn loben.

Minä kiitän suuresti Herraa suullani, ja ylistän häntä monen seassa.

Denn er stand zur Rechten des Armen, um ihn zu retten von denen, die seine Seele richteten.

Sillä hän seisoo köyhän oikialla kädellä, auttamassa häntä niistä, jotka hänen sieluansa tuomitsevat.