Proverbs 15

Mildt svar stiller vrede, sårende ord vækker nag.

Suloinen vastaus hillitse vihan, mutta kova sana saattaa mielen karvaaksi.

Vises Tunge drypper af Kundskab, Dårskab strømmer fra Tåbers Mund.

Viisasten kieli saattaa opetuksen suloiseksi, vaan tyhmäin suu aina hulluuta sylkee.

Alle Vegne er HERRENs Øjne, de udspejder onde og gode.

Herran silmät katselevat joka paikassa, sekä pahat että hyvät.

Et Livets Træ er Tungens Mildhed, dens Falskhed giver Hjertesår.

Terveellinen kieli on elämän puu: vaan valhettelevainen saattaa sydämen kivun.

Dåre lader hånt om sin Faders Tugt, klog er den, som tager Vare på Revselse.

Tyhmä laittaa isänsä kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi.

Den retfærdiges Hus har megen Velstand, den gudløses Høst lægges øde.

Vanhurskaan huoneessa on yltäkyllä; vaan jumalattoman saalis on hävintö.

Vises Læber udstrør Kundskab, Tåbers Hjerte er ikke ret.

Viisasten huulet jakavat neuvoa; vaan tyhmäin sydän ei ole niin.

Gudløses Offer er HERREN en Gru, retsindiges Bøn har han Velbehag i.

Jumalattoman uhri on Herralle kauhistus; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen.

Den gudløses Færd er HERREN en Gru, han elsker den, der stræber efter Retfærd.

Jumalattoman tie on Herralle kauhistus; vaan joka vanhursjautta noudattaa, on hänelle rakas.

Streng Tugt er for den, der forlader Vejen; den, der hader Revselse, dør.

Kuritus on sille paha, joka hylkää tiensä: ja joka rangaistusta vihaa, hänen pitää kuoleman.

Dødsrige og Afgrund ligger åbne for HERREN, endsige da Menneskebørnenes Hjerter.

Helvetti ja kadotus on Herran edessä: kunka paljon enemmin ihmisten lasten sydämet.

Spotteren ynder ikke at revses, til Vismænd går han ikke.

Ei pilkkaaja rakasta sitä, joka häntä rankaisee, ja ei hän mene viisasten tykö.

Glad Hjerte giver venligt Ansigt, ved Hjertesorg bliver Modet brudt.

Iloinen sydän tekee iloiset kasvot; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee.

Den forstandiges Hjerte søger Kundskab, Tåbers Mund lægger Vind på Dårskab.

Ymmärtäväinen sydän etsii viisautta; vaan tyhmäin suu tyhmyydellä ravitaan.

Alle den armes Dage er onde, glad Hjerte er stadigt Gæstebud.

Surullisella ihmisellä ei ole koskaan hyvää päivää; vaan jolla hyvä sydän on, hänellä on joka päivä vieraspito.

Bedre lidet med HERRENs Frygt end store Skatte med Uro.

Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa.

Bedre en Ret Grønt med Kærlighed end fedet Okse og Had derhos.

Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa.

Vredladen Mand vækker Splid, sindig Mand stiller Trætte.

Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan.

Den lades Vej er spærret af Tjørn, de flittiges Sti er banet.

Laiskan tie on orjantappurainen; vaan hurskasten tie on tasainen.

Viis Søn glæder sin Fader, Tåbe til Menneske foragter sin Moder.

Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä.

Dårskab er Glæde for Mand uden Vid, Mand med Indsigt går lige frem.

Hulluulle on tyhmyys iloksi; vaan toimellinen mies pysyy oikialla tiellä.

Er der ikke holdt Råd, så mislykkes Planer, de lykkes, når mange rådslår.

Aivoitus raukee ilman neuvoaa; vaan jossa monta neuvonantajaa on, se on vahva.

Mand er glad, når hans Mund kan svare, hvor godt er et Ord i rette Tid.

Se on ihmisen ilo, että hän toimella vastata taitaa, ja aikanansa sanottu sana on otollinen.

Den kloge går opad på Livets Vej for at undgå Dødsriget nedentil.

Elämän tie johdattaa viisaan ylöspäin, välttämään helvettiä, joka alhaalla on.

Hovmodiges Hus river HERREN bort, han fastsætter Enkens Skel.

Herra ylpeiden huoneet kukistaa, ja vahvistaa lesken rajat.

Onde Tanker er HERREN en Gru, men hulde Ord er rene.

Ilkiäin aivoitukset ovat Herralle kauhistukseksi; vaan toimellinen puhe on otollinen.

Den øder sit Hus, hvem Vinding er alt; men leve skal den, der hader Gave.

Ahneudella voitetut kukistavat oman huoneensa; vaan joka lahjoja vihaa, saa elää.

Den retfærdiges Hjerte tænker, før det svarer, gudløses Mund lader ondt strømme ud.

Vanhurskaan sydän ajattelee vastausta; vaan jumalattoman suu ammuntaa pahaa.

HERREN er gudløse fjern, men hører retfærdiges Bøn.

Herra on kaukana jumalattomista; vaan hän kuulee vanhurskasten rukoukset.

Milde Øjne fryder Hjertet, godt Bud giver Marv i Benene.

Suloinen kasvo iloittaa sydämen: hyvä sanoma tekee luut lihaviksi.

Øret, der lytter til Livsens Revselse, vil gerne dvæle iblandt de vise.

Korva, joka kuulee elämän rangaistusta, on asuva viisasten seassa.

Hvo Tugt forsmår, lader hånt om sin Sjæl, men Vid fanger den, der lytter til Revselse.

Joka ei itsiänsä salli kurittaa, se katsoo ylön sielunsa; vaan joka rangaistusta kuulee, hän tulee viisaaksi.

HERRENs Frygt er Tugt til Visdom, Ydmyghed først og siden Ære.

Herran pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.