Psalms 73

Tanrı gerçekten İsrail’e, Yüreği temiz olanlara karşı iyidir.
Asaphin Psalmi. Totta on Jumala hyvä Israelille, niille, jotka puhtaat sydämestä ovat.
Ama benim ayaklarım neredeyse tökezlemiş, Adımlarım az kalsın kaymıştı.
Mutta minä olisin pian jaloillani horjunut: minun askeleeni olisivat lähes liukastuneet.
Çünkü kötülerin gönencini gördükçe, Küstahları kıskanıyordum.
Sillä minä närkästyin öykkäreistä, että minä näin jumalattomat menestyvän.
Onlar acı nedir bilmezler, Bedenleri sağlıklı ve semizdir.
Sillä ei he ole missään kuoleman hädässä, vaan heidän voimansa pysyy vahvana.
Başkalarının derdini bilmez, Onlar gibi çile çekmezler.
Ei he ole vastoinkäymisessä niinkuin muut ihmiset, ja ei heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä.
Bu yüzden gurur onların gerdanlığı, Zorbalık onları örten bir giysi gibidir.
Sentähden on heidän ylpeytensä koria, ja heidän väkivaltansa kaunistaa heitä.
Şişmanlıktan gözleri dışarı fırlar, İçleri kötülük kazanı gibi kaynar.
Heidän silmänsä paisuvat lihavuudesta: he tekevät mitä ainoastansa heille kelpaa.
İnsanlarla eğlenir, kötü niyetle konuşur, Tepeden bakar, baskıyla tehdit ederler.
Kaikkia he katsovat ylön, ja sitte pahasti puhuvat: he puhuvat ja laittavat ylpiästi.
Göklere karşı ağızlarını açarlar, Boş sözleri yeryüzünü dolaşır.
Mitä he puhuvat, sen täytyy olla taivaasta puhuttu: mitä he sanovat, sen täytyy maan päällä kelvata.
Bu yüzden halk onlardan yana döner, Sözlerini ağzı açık dinler.
Sentähden noudattaa heitä yhteinen kansa, ja kokoontuvat heidän tykönsä niinkuin vedet,
Derler ki, “Tanrı nasıl bilir? Bilgisi var mı Yüceler Yücesi’nin?”
Ja sanovat: mitä Jumalan pitäis heitä kysymän? mitä pitäis korkeimman heistä lukua pitämän?
İşte böyledir kötüler, Hep tasasız, sürekli varlıklarını artırırlar.
Katso, ne ovat jumalattomat: he ovat onnelliset maailmassa ja rikastuvat.
Anlaşılan boş yere yüreğimi temiz tutmuşum, Ellerimi yıkamışım suçsuzum diye.
Pitäiskö siis sen turhaan oleman, että minun sydämeni nuhteetoinna elää, ja minä pesen viattomuudessa minun käteni?
Gün boyu içim içimi yiyor, Her sabah azap çekiyorum.
Ja minä ruoskitaan joka päivä, ja minun rangaistukseni on joka aamu käsissä?
“Ben de onlar gibi konuşayım” deseydim, Senin çocuklarına ihanet etmiş olurdum.
Minä olisin lähes niin sanonut kuin hekin; mutta katso, niin minä olisin tuominnut kaikki sinun lapses, jotka ikänänsä olleet ovat.
Bunu anlamak için düşündüğümde, Zor geldi bana,
Minä ajattelin sitä tutkia; mutta se oli minulle ylen raskas,
Tanrı’nın Tapınağı’na girene dek; O zaman anladım sonlarının ne olacağını.
Siihenasti kuin minä menin Jumalan pyhään, ja ymmärsin heidän loppunsa.
Gerçekten onları kaygan yere koyuyor, Yıkıma sürüklüyorsun.
Tosin sinä asetit heitä liukkaalle, ja syöksit heitä pohjaan.
Nasıl da bir anda yok oluyor, Siliniveriyorlar dehşet içinde!
Kuinka he niin pian hukkuvat: he hukkuvat ja saavat kauhian lopun.
Uyanan birisi için rüya nasılsa, Sen de uyanınca, ya Rab, Hor göreceksin onların görüntüsünü.
Niinkuin uni, koska joku herää, niinpä sinä, Herra teet heidän kuvansa kaupungissa ylönkatsotuksi.
Kalbim kırıldığında, İçim acı dolduğunda,
Vaan kuin se karvasteli minun sydämessäni ja pisti minun munaskuitani,
Akılsız ve bilgisizdim, Karşında bir hayvan gibi.
Silloin olin minä tyhmä ja en mitään tietänyt: minä olin niinkuin nauta sinun edessäs.
Yine de sürekli seninleyim, Sağ elimden tutarsın beni.
Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäs; sillä sinä pidät minun oikiasta kädestäni.
Öğütlerinle yol gösterir, Beni sonunda yüceliğe eriştirirsin.
Sinä talutat minua neuvollas, ja korjaat minua viimein kunnialla.
Senden başka kimim var göklerde? İstemem senden başkasını yeryüzünde.
Kuin sinä ainoastansa minulla olisit, niin en minä ensinkään sitte taivaasta eli maasta tottelisi.
Bedenim ve yüreğim tükenebilir, Ama Tanrı yüreğimde güç, Bana düşen paydır sonsuza dek.
Vaikka vielä minun ruumiini ja sieluni vaipuis, niin sinä, Jumala, kuitenkin olet aina minun sydämeni uskallus ja minun osani.
Kuşkusuz yok olacak senden uzak duranlar, Ortadan kaldıracaksın sana vefasızlık edenleri.
Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat: sinä kadotat kaikki, jotka sinua vastaan huorin tekevät.
Ama benim için en iyisi Tanrı’ya yakın olmaktır; Bütün işlerini duyurayım diye Sığınak yaptım Egemen RAB’bi kendime.
Mutta se on minun iloni, että minä itseni Jumalan tykö pidän, ja panen toivoni Herran, Herran päälle, ilmoittamaan kaikkia sinun töitäs.