Job 34

І говорив Елігу та й сказав:
Ja Elihu vielä sanoi:
Слухайте, мудрі, слова ці мої, ви ж, розважні, почуйте мене!
Te taitavat, kuulkaat minun puhettani, ja te ymmärtäväiset, ottakaat korviinne.
Бо ухо слова випробовує, а піднебіння їжу куштує.
Sillä korva koettelee puheen, ja suu maistaa ruan.
Виберім право собі, між собою пізнаймо, що добре.
Valitkaamme meillemme oikeus, tietääksemme keskenämme, mikä hyvä on.
Бо Йов говорив: Я був справедливий, та відкинув Бог право моє.
Sillä Job on sanonut: minä olen hurskas, ja Jumala on kieltänyt minulta oikeuteni.
Чи буду неправду казати за право своє? Без вини небезпечна стріла моя...
Minun täytyy valhetella, ehkä minulla vielä oikeus olis: minä vaivataan ilman ansiota minun nuoliltani.
Чи є такий муж, як цей Йов, що п'є глузування, як воду,
Kuka on Jobin vertainen, joka irvistystä juo niinkuin vettä,
і товаришує з злочинцями, і ходить з людьми беззаконними?
Ja käy pahantekiäin kanssa tiellä, niin että vaeltaa jumalattomain kanssa?
Бо він каже: Нема людині користи, коли її Бог уподобає.
Sillä hän on sanonut: Ei se auta ihmistä, että hän pyytää Jumalalle kelvata.
Тож вислухайте, ви розумні, мене: Бог далекий від несправедливости, і Всемогутній від кривди!
Sentähden, te toimelliset, kuulkaat minua. Pois se, että Jumala olis jumalatoin ja Kaikkivaltias väärä.
Бо за чином людини Він їй надолужить, і згідно з своєю дорогою знайде людина заплату!
Sillä hän antaa itsekullekin ihmiselle ansionsa jälkeen, ja maksaa tiensä jälkeen.
Тож поправді, не чинить Бог несправедливого, і Всемогутній не скривлює права.
Ilman epäilemätä, ei Jumala tuomitse ketään vääryydellä, eikä Kaikkivaltias käännä oikeutta.
Хто землю довірив Йому, і хто на Нього вселенну поклав?
Kuka on asettanut ne mitkä maan päällä ovat, ja kuka on pannut koko maanpiirin?
Коли б Він до Себе забрав Своє серце, Свій дух, і Свій подих до Себе забрав,
Jos hän tahtois, niin hän vois kaikkein hengen ja elämän koota tykönsä.
всяке тіло погинуло б вмить, а людина повернулася б на порох!...
Kaikki liha kuolis yhteen, ja ihminen tulis tuhaksi jälleen.
Коли маєш ти розум, послухай же це, почуй голос оцих моїх слів:
Onko sinulla ymmärrystä, niin kuule näitä, ja ota vaari puheeni äänestä.
Хіба стримувати може ненависник право? І хіба осудити ти зможеш Всеправедного?
Taivuttaisko joku sentähden oikeuden, että hän vihaa häntä, ja tahtoisitkos hurskaan ja jalon tuomita jumalattomaksi?
Хіба можна сказати цареві: Негідний, а вельможним: Безбожний?
Pitäiskö sanottaman kuninkaalle: sinä Belial! ja ruhtinaille: te jumalattomat!
Таж Він не звертає уваги на зверхників, і не вирізнює можного перед убогим, бо всі вони чин Його рук,
Joka ei kuitenkaan katso ruhtinain muotoa, eikä pidä eroitusta rikkaan ja köyhän välillä; sillä he ovat kaikki hänen käsialansa.
за хвилину вони помирають, опівночі... Доторкнеться Він можних і гинуть вони, сильний усунений буде рукою не людською.
Pikaisesti täytyy heidän kuolla vielä puoliyönäkin: kansan täytyy hämmästyä ja hukkua: väkevä voimatoinna otetaan pois.
Бо очі Його на дорогах людини, і Він бачить всі кроки її,
Sillä hänen silmänsä näkevät jokaisen tien, ja hän katsoo kaikki heidän askeleensa.
немає темноти, немає і темряви, де б злочинці сховались.
Ei pimiä eikä kuoleman varjo ole siellä, että pahantekiät itsensä siinä salaisivat.
Бо людині Він не призначає означений час, щоб ходила до Бога на суд.
Sillä ei ole yhdellekään sallittu, että hän tulis Jumalan kanssa oikeudelle.
Він сильних ламає без досліду, і ставить на місце їх інших.
Hän musertaa monta epälukuista tuimaa, ja asettaa muita heidän siaansa;
Бож знає Він їхні діла, оберне вночі і почавлені будуть!
Että hän tuntee heidän työnsä, ja kukistaa heitä yöllä, että he muserretaan rikki.
Як несправедливих уразить Він їх, на видному місці,
Hän heittää jumalattomat ilmeisesti kokoon,
за те, що вони відступили від Нього, і не розуміли доріг Його всіх,
Ettei he häntä seuranneet, ja ei tahtoneet ymmärtää hänen teitänsä;
щоб зойк сіромахи спровадити до Нього, бо Він чує благання пригнічених.
Että vaivaisten hunto tulis hänen eteensä ja hän kuulis viheliäisten huudon.
Коли Він заспокоїть, то хто винуватити буде? Коли Він закриє лице, хто побачить Його? А це робиться і над народом, і над людиною разом,
Jos hän antaa rauhan, kuka tahtoo kadottaa? ja jos hän peittää kasvonsa, kuka taitaa katsoa hänen päällensä, kansan ja ihmisten seassa?
щоб не панував чоловік нечестивий із тих, що правлять за пастку народові.
Niin ei hän anna ulkokullatun hallita, kansan lankeemuksen tähden.
Бо Богові треба отак говорити: Несу я заслужене, злого робити не буду!
Minä puhun Jumalan edessä, joka sanoo: minä olen säästänyt, en minä turmele.
Чого я не бачу, навчи Ти мене; коли кривду зробив я, то більше не буду чинити!
Ellen minä ole osannut, niin opeta sinä minua: jos minä olen tehnyt väärin, niin en minä sitä silleen tee.
Чи на думку твою надолужить Він це, бо відкинув ти те? Бо вибереш ти, а не я, а що знаєш, кажи!
Onko joku, joka vastaa sinun puolestas, koska et sinä tahdo? se on sinun ehdossas, ja ei minun. Jos sinä nyt jotakin tiedät,niin puhu.
Мені скажуть розумні та муж мудрий, який мене слухає:
Toimellisten miesten sallin minä kyllä puhua minulleni. Ja taitava mies kuulee minua.
Йов говорить немудро, а слова його без розуміння.
Mutta Job puhuu tyhmästi, ja hänen puheessansa ei ole ymmärrystä.
О, коли б Йов досліджений був аж навіки за відповіді, як злі люди,
Minun isäni! anna Jobia koeteltaa loppuun asti, että hän kääntää itsensä vääräin ihmisten tykö.
бо він додає до свойого гріха ще провину, між нами він плеще в долоні та множить на Бога промови свої...
Hän on paitsi entisiä syntejänsä vielä nyt pilkannut: anna hänen meidän edessämme lyödyksi tulla, ja sitte hän riidelkään kyllä sanoillansa Jumalan edessä.