Proverbs 8

Eikö viisaus huuda, ja toimi julista ääntänsä?
La sapienza non grida ella? e l’intelligenza non fa ella udire la sua voce?
Korkialla paikalla seisoo hän, teiden ja kujain vieressä.
Ella sta in piè al sommo dei luoghi elevati, sulla strada, ai crocicchi;
Porteilla, kaupungin ovilla, joista sisälle käydään, hän huutaa:
grida presso le porte, all’ingresso della città, nei viali che menano alle porte:
Te miehet! minä huudan teitä, ja minun ääneni on teidän tykönne, te ihmisten lapset;
"Chiamo voi, o uomini principali, e la mia voce si rivolge ai figli del popolo.
Ymmärtäkäät te tyhmät viisautta, ja te houkkiot pankaat sydämiinne.
Imparate, o semplici, l’accorgimento, e voi, stolti, diventate intelligenti di cuore!
Kuulkaat, sillä minä puhun sitä, mikä korkia on, opetan sitä, mikä oikia on.
Ascoltate, perché dirò cose eccellenti, e le mie labbra s’apriranno a insegnar cose rette.
Sillä minun suuni puhuu totuutta, ja minun huuleni vihaa jamalatointa.
Poiché la mia bocca esprime il vero, e le mie labbra abominano l’empietà.
Kaikki minun puheeni ovat oikiat: ei ole siinä mitään petosta eli vääryyttä.
Tutte le parole della mia bocca son conformi a giustizia, non v’è nulla di torto o di perverso in esse.
Ne kaikki ovat selkiät niille, jotka niitä ymmärtävät, ja oikiat niille, jotka taidon löytävät.
Son tutte piane per l’uomo intelligente, e rette per quelli che han trovato la scienza.
Ottakaat minun kuritukseni ennenkuin hopia, ja pitäkäät korkiampana minun oppini kuin kallein kulta.
Ricevete la mia istruzione anziché l’argento, e la scienza anziché l’oro scelto;
Sillä viisaus on parempi kuin päärlyt, ja kaikki, mitä ihminen itsellensä toivottaa, ei ole hänen vertaisensa.
poiché la sapienza val più delle perle, e tutti gli oggetti preziosi non la equivalgono.
Minä viisaus asun toimen tykönä, ja minä taidan antaa hyvän neuvon.
Io, la sapienza, sto con l’accorgimento, e trovo la scienza della riflessione.
Se on Herran pelko: vihata pahaa, ylpeyttä, tuimuutta ja pahoja teitä; sentähden vihaan minä petollista suuta.
Il timore dell’Eterno è odiare il male; io odio la superbia, l’arroganza, la via del male e la bocca perversa.
Minun on neuvo ja voima, minun on toimi ja väkevyys.
A me appartiene il consiglio e il buon successo; io sono l’intelligenza, a me appartiene la forza.
Minun kauttani kuninkaat hallitsevat, ja neuvonantajat oikeutta saattavat;
Per mio mezzo regnano i re, e i principi decretano ciò ch’è giusto.
Minun kauttani päämiehet vallitsevat, valtamiehet ja kaikki maan tuomarit.
Per mio mezzo governano i capi, i nobili, tutti i giudici della terra.
Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, jotka varhain minua etsivät, ne löytävät minun.
Io amo quelli che m’amano, e quelli che mi cercano mi trovano.
Rikkaus ja kunnia on minun tykönäni, pysyväinen tavara ja vanhurskaus.
Con me sono ricchezze e gloria, i beni permanenti e la giustizia.
Minun hedelmäni on parempi kuin kulta ja rikkain kulta, ja minun tuloni parempi kuin valittu hopia.
Il mio frutto e migliore dell’oro fino, e il mio prodotto val più che argento eletto.
Minä vaellan vanhurskaudentietä ja oikeuden askeleilla,
Io cammino per la via della giustizia, per i sentieri dell’equità,
Että minä pysyväisen perinnön saattaisin niille, jotka minua rakastavat, ja täyttäisin heidän tavaransa.
per far eredi di beni reali quelli che m’amano, e per riempire i loro tesori.
Minä olen ollut Herran oma hänen teidensä alussa: ennenkuin mitään tehty oli, olin minä.
L’Eterno mi formò al principio de’ suoi atti, prima di fare alcuna delle opere sue, ab antico.
Jo ijankaikkisuudesta olen minä asetettu, alussa, ennenkuin maa oli.
Fui stabilita ab eterno, dal principio, prima che la terra fosse.
Kuin ei syvyys vielä ollut, silloin minä olin jo syntynyt, kuin ei lähteet vielä vettä kuohuneet.
Fui generata quando non c’erano ancora abissi, quando ancora non c’erano sorgenti rigurgitanti d’acqua.
Ennen kuin vuoret olivat perustetut, ja kukkulat valmistetut, olen minä syntynyt;
Fui generata prima che i monti fossero fondati, prima ch’esistessero le colline,
Ei hän ollut vielä maata luonut, ja mitä sen päällä on, eikä maan piirin vuoria.
quand’egli ancora non avea fatto né la terra né i campi né le prime zolle della terra coltivabile.
Kuin hän valmisti taivaan, olin minä siellä, kuin hän syvyyden visusti mittasi.
Quand’egli disponeva i cieli io ero là; quando tracciava un circolo sulla superficie dell’abisso,
Kuin hän pilvet rakensi ylhäällä, ja sääsi syvyyden lähteet;
quando condensava le nuvole in alto, quando rafforzava le fonti dell’abisso,
Kuin hän meren ääret määräsi, ja vetten eteen asetti määrän, ettei he astuisi rantansa ylitse; kuin hän maan perustukset laski,
quando assegnava al mare il suo limite perché le acque non oltrepassassero il suo cenno, quando poneva i fondamenti della terra,
Silloin minä hänen kanssansa vaikutin, ja iloitsin joka päivä, ja leikitsin hänen hänen edessänsä joka aika;
io ero presso di lui come un artefice, ero del continuo esuberante di gioia, mi rallegravo in ogni tempo nel suo cospetto;
Ja leikitsin maan piirin päällä; ja minun iloni on olla ihmisten lasten kanssa.
mi rallegravo nella parte abitabile della sua terra, e trovavo la mia gioia tra i figliuoli degli uomini.
Niin kuulkaat siis minua, te lapset: autuaat ovat ne , jotka minun tieni pitävät.
Ed ora, figliuoli, ascoltatemi; beati quelli che osservano le mie vie!
Kuulkaat kuritusta, olkaat viisaat, ja älkäät hyljätkö sitä.
Ascoltate l’istruzione, siate savi, e non la rigettate!
Autuas on se ihminen, joka minua kuulee, joka minun ovellani valvoo joka päivä, ja vartioitsee minun pihtipielissäni.
Beato l’uomo che m’ascolta, che veglia ogni giorno alle mie porte, che vigila alla soglia della mia casa!
Sillä joka minun löytää, hän elämän löytää, ja on Herralle otollinen;
Poiché chi mi trova trova la vita, e ottiene favore dall’Eterno.
Mutta, joka minua vastaan syntiä tekee, hän vahingoitsee sielunsa: jokainen joka minua vihaa, hän rakastaa kuolemaa.
Ma chi pecca contro di me, fa torto all’anima sua; tutti quelli che m’odiano, amano la morte".