Job 34

Ja Elihu vielä sanoi:

Og Elihu tok atter til orde og sa:

Te taitavat, kuulkaat minun puhettani, ja te ymmärtäväiset, ottakaat korviinne.

Hør mine ord, I vise, og lån mig øre, I forstandige!

Sillä korva koettelee puheen, ja suu maistaa ruan.

Øret prøver jo ord, likesom ganen smaker mat.

Valitkaamme meillemme oikeus, tietääksemme keskenämme, mikä hyvä on.

La oss velge det som er rett; la oss sammen søke å finne ut hvad der er godt!

Sillä Job on sanonut: minä olen hurskas, ja Jumala on kieltänyt minulta oikeuteni.

Job har jo sagt: Jeg er rettferdig, og Gud har tatt min rett fra mig;

Minun täytyy valhetella, ehkä minulla vielä oikeus olis: minä vaivataan ilman ansiota minun nuoliltani.

tross min rett skal jeg være en løgner; en drepende pil har rammet mig, enda der ingen brøde er hos mig.

Kuka on Jobin vertainen, joka irvistystä juo niinkuin vettä,

Hvem er en mann som Job, han som drikker bespottelse som vann

Ja käy pahantekiäin kanssa tiellä, niin että vaeltaa jumalattomain kanssa?

og gir sig i lag med dem som gjør ondt, og søker omgang med ugudelige menn?

Sillä hän on sanonut: Ei se auta ihmistä, että hän pyytää Jumalalle kelvata.

For han har sagt: En mann har intet gagn av at han holder vennskap med Gud.

Sentähden, te toimelliset, kuulkaat minua. Pois se, että Jumala olis jumalatoin ja Kaikkivaltias väärä.

Derfor, I forstandige, hør på mig! Det være langt fra Gud å gjøre noget syndig og fra den Allmektige å være urettferdig!

Sillä hän antaa itsekullekin ihmiselle ansionsa jälkeen, ja maksaa tiensä jälkeen.

Han lønner mennesket efter dets gjerninger og gjengjelder mannen efter hans ferd.

Ilman epäilemätä, ei Jumala tuomitse ketään vääryydellä, eikä Kaikkivaltias käännä oikeutta.

Ja sannelig, Gud gjør ikke noget syndig, og den Allmektige forvender ikke retten.

Kuka on asettanut ne mitkä maan päällä ovat, ja kuka on pannut koko maanpiirin?

Hvem har overgitt jorden til hans varetekt, og hvem har overlatt hele jorderike til ham?

Jos hän tahtois, niin hän vois kaikkein hengen ja elämän koota tykönsä.

Dersom han bare vilde tenke på sig selv og dra sin Ånd og sin ånde til sig igjen,

Kaikki liha kuolis yhteen, ja ihminen tulis tuhaksi jälleen.

da skulde alt kjød opgi ånden på én gang, og mennesket bli til støv igjen.

Onko sinulla ymmärrystä, niin kuule näitä, ja ota vaari puheeni äänestä.

Men gi nu akt og hør på dette, lytt nøye til mine ord!

Taivuttaisko joku sentähden oikeuden, että hän vihaa häntä, ja tahtoisitkos hurskaan ja jalon tuomita jumalattomaksi?

Kan vel en som hater retten, være hersker? Eller tør du fordømme den Rettferdige, den Mektige?

Pitäiskö sanottaman kuninkaalle: sinä Belial! ja ruhtinaille: te jumalattomat!

Sier vel nogen til en konge: Din niding, eller til en fyrste: Du ugudelige?

Joka ei kuitenkaan katso ruhtinain muotoa, eikä pidä eroitusta rikkaan ja köyhän välillä; sillä he ovat kaikki hänen käsialansa.

Gud tar jo ikke parti for fyrster og akter ikke en rik høiere enn en fattig? De er jo alle hans henders verk.

Pikaisesti täytyy heidän kuolla vielä puoliyönäkin: kansan täytyy hämmästyä ja hukkua: väkevä voimatoinna otetaan pois.

I et øieblikk dør de, midt om natten; folket raver og forgår, og den mektige rykkes bort, ikke ved menneskehånd.

Sillä hänen silmänsä näkevät jokaisen tien, ja hän katsoo kaikki heidän askeleensa.

For hans øine vokter på hver manns veier, og han ser alle hans skritt;

Ei pimiä eikä kuoleman varjo ole siellä, että pahantekiät itsensä siinä salaisivat.

det finnes intet mørke og ingen dødsskygge hvor de som gjør ondt kan skjule sig;

Sillä ei ole yhdellekään sallittu, että hän tulis Jumalan kanssa oikeudelle.

Gud har ikke nødig å gi lenge akt på en mann før han må møte for Guds dom.

Hän musertaa monta epälukuista tuimaa, ja asettaa muita heidän siaansa;

Han knuser de mektige uten å granske deres sak og setter så andre i deres sted.

Että hän tuntee heidän työnsä, ja kukistaa heitä yöllä, että he muserretaan rikki.

Ja, han kjenner deres gjerninger, og han slår dem ned om natten så de går til grunne.

Hän heittää jumalattomat ilmeisesti kokoon,

Han tukter dem som ugjerningsmenn, på et sted hvor alle kan se det;

Ettei he häntä seuranneet, ja ei tahtoneet ymmärtää hänen teitänsä;

for derfor vek de bort fra ham og aktet ikke på nogen av hans veier,

Että vaivaisten hunto tulis hänen eteensä ja hän kuulis viheliäisten huudon.

forat de skulde la de fattiges skrik komme for ham, forat han skulde høre de undertryktes rop.

Jos hän antaa rauhan, kuka tahtoo kadottaa? ja jos hän peittää kasvonsa, kuka taitaa katsoa hänen päällensä, kansan ja ihmisten seassa?

Lar han være å skride inn, hvem tør da fordømme ham? Skjuler han sitt åsyn, hvem får da se ham? Både med et folk og med et enkelt menneske gjør han jo således,

Niin ei hän anna ulkokullatun hallita, kansan lankeemuksen tähden.

forat et gudløst menneske ikke skal herske, forat det ikke skal være snarer for folket.

Minä puhun Jumalan edessä, joka sanoo: minä olen säästänyt, en minä turmele.

For har vel et slikt menneske nogensinne sagt til Gud: Jeg har vært overmodig, jeg vil herefter ikke gjøre det som ondt er;

Ellen minä ole osannut, niin opeta sinä minua: jos minä olen tehnyt väärin, niin en minä sitä silleen tee.

det jeg ikke ser, det må du lære mig; har jeg gjort urett, så vil jeg ikke gjøre det mere?

Onko joku, joka vastaa sinun puolestas, koska et sinä tahdo? se on sinun ehdossas, ja ei minun. Jos sinä nyt jotakin tiedät,niin puhu.

Skulde han vel gjengjelde efter ditt tykke? Du har jo klandret ham. Så må du velge og ikke jeg, og hvad du vet, får du si.

Toimellisten miesten sallin minä kyllä puhua minulleni. Ja taitava mies kuulee minua.

Forstandige menn vil si til mig, ja hver vismann som hører på mig:

Mutta Job puhuu tyhmästi, ja hänen puheessansa ei ole ymmärrystä.

Job taler uten skjønnsomhet, og hans ord er ikke forstandige.

Minun isäni! anna Jobia koeteltaa loppuun asti, että hän kääntää itsensä vääräin ihmisten tykö.

Gid Job måtte bli prøvd uavlatelig, fordi han har svart på onde menneskers vis!

Hän on paitsi entisiä syntejänsä vielä nyt pilkannut: anna hänen meidän edessämme lyödyksi tulla, ja sitte hän riidelkään kyllä sanoillansa Jumalan edessä.

For til sin synd legger han brøde; her iblandt oss klapper han i hendene og bruker mange ord om Gud.