Proverbs 11

Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta oikia puntari on hänelle otollinen.

La balance fausse est en horreur à l'Eternel, Mais le poids juste lui est agréable.

Kussa ylpeys on, siinä on myös ylönkatse; mutta viisaus on nöyräin tykönä.

Quand vient l'orgueil, vient aussi l'ignominie; Mais la sagesse est avec les humbles.

Viattomuus johdattaa siviät, vaan pahuus kukistaa pilkkaajat.

L'intégrité des hommes droits les dirige, Mais les détours des perfides causent leur ruine.

Ei rakkaus auta vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.

Au jour de la colère, la richesse ne sert à rien; Mais la justice délivre de la mort.

Viattoman vanhurskaus tekee hänen tiensä tasaiseksi, mutta jumalatoin lankee jumalattomassa menossansa.

La justice de l'homme intègre aplanit sa voie, Mais le méchant tombe par sa méchanceté.

Jumalisten vanhurskaus pelastaa heitä, vaan väärintekiät käsitetään viekkaudessansa.

La justice des hommes droits les délivre, Mais les méchants sont pris par leur malice.

Kuin jumalatoin ihminen kuolee, niin ei ole yhtään toivoa: ja jota väärintekiät odottavat, se tulee tyhjäksi.

A la mort du méchant, son espoir périt, Et l'attente des hommes iniques est anéantie.

Vanhurskas vapahdetaan vaivasta, ja jumalatoin tuleehänen siaansa.

Le juste est délivré de la détresse, Et le méchant prend sa place.

Ulkokullatun ihmisen suun kautta petetään hänen lähimmäisensä; vaan vanhurskaat ymmärtävät sen, ja pelastetaan.

Par sa bouche l'impie perd son prochain, Mais les justes sont délivrés par la science.

Kaupunki iloitsee, koska vanhurskaan hyvin käy, ja riemuitsee, koska jumalatoin hukkuu.

Quand les justes sont heureux, la ville est dans la joie; Et quand les méchants périssent, on pousse des cris d'allégresse.

Vanhurskasten siunauksen kautta kaupunki korotetaan, vaan jumalattoman suun kautta kukistetaan.

La ville s'élève par la bénédiction des hommes droits, Mais elle est renversée par la bouche des méchants.

Joka lähimmäistänsä häpäisee, se on hullu, mutta toimellinen mies on vaiti.

Celui qui méprise son prochain est dépourvu de sens, Mais l'homme qui a de l'intelligence se tait.

Panettelia ilmoittaa salaisuuden, vaan jolla on uskollinen sydän, hän salaa sen.

Celui qui répand la calomnie dévoile les secrets, Mais celui qui a l'esprit fidèle les garde.

Jossa ei neuvoa ole, siinä kansa hukkuu; vaan jossa monta neuvonantajaa on, siinä hyvin käy.

Quand la prudence fait défaut, le peuple tombe; Et le salut est dans le grand nombre des conseillers.

Joka toisen takaa, hän tulee vahinkoon; vaan joka siitä itsensä pitää pois, hän on murheetoin.

Celui qui cautionne autrui s'en trouve mal, Mais celui qui craint de s'engager est en sécurité.

Vaimo, joka otollinen on, pitää kunnian; vaan väkevät pitävät rikkauden.

Une femme qui a de la grâce obtient la gloire, Et ceux qui ont de la force obtiennent la richesse.

Armias mies tekee ruumiillensa hyvää; vaan se, joka julma on, saattaa lihansa murheelliseksi.

L'homme bon fait du bien à son âme, Mais l'homme cruel trouble sa propre chair.

Jumalattoman työ on turha, vaan joka vanhurskautta kylvää, sillä on hyvä palkka.

Le méchant fait un gain trompeur, Mais celui qui sème la justice a un salaire véritable.

Sillä vanhurskaus saattaa elämän, vaan joka pahaa pyytää, hän saattaa kuoleman.

Ainsi la justice conduit à la vie, Mais celui qui poursuit le mal trouve la mort.

Petollinen sydän on kauhistus Herralle, Vaan viattoman tie on hänelle otollinen.

Ceux qui ont le coeur pervers sont en abomination à l'Eternel, Mais ceux dont la voie est intègre lui sont agréables.

Ei jumalattoimia auta, vaikka kaikki kätensä yhteen pistäisivät, mutta vanhurskaan siemen pelastetaan.

Certes, le méchant ne restera pas impuni, Mais la postérité des justes sera sauvée.

Kaunis vaimo ilman taidota on niinkuin sika, jolla olis kultainen käädy kuonossa.

Un anneau d'or au nez d'un pourceau, C'est une femme belle et dépourvue de sens.

Vanhurskasten himo on ainoastaan hyvä, vaan jumalattomain odotus on kiukku.

Le désir des justes, c'est seulement le bien; L'attente des méchants, c'est la fureur.

Muutama jakaa omastansa, ja saa enemmän; toinen säästää, jossa ei pitäisi, ja tulee köyhemmäksi.

Tel, qui donne libéralement, devient plus riche; Et tel, qui épargne à l'excès, ne fait que s'appauvrir.

Sielu, joka siunaa, tulee rikkaaksi: ja joka juottaa, se myös juotetaan.

L'âme bienfaisante sera rassasiée, Et celui qui arrose sera lui-même arrosé.

Joka jyvät salaa, häntä kansa kiroilee; mutta joka myy, hänelle tulee siunaus.

Celui qui retient le blé est maudit du peuple, Mais la bénédiction est sur la tête de celui qui le vend.

Joka varhain hyvää etsii, hänelle hyvin menestyy; mutta joka pahaa noudattaa, hänelle pahoin tapahtuu.

Celui qui recherche le bien s'attire de la faveur, Mais celui qui poursuit le mal en est atteint.

Joka rikkauteensa luottaa, hän hukkuu, vaan vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehti.

Celui qui se confie dans ses richesses tombera, Mais les justes verdiront comme le feuillage.

Joka huoneensa murheelliseksi tekee, hän saa tuulen perinnöksi: ja hullun täytyy viisasta palvella.

Celui qui trouble sa maison héritera du vent, Et l'insensé sera l'esclave de l'homme sage.

Vanhurskaan hedelmä on elämän puu: joka viisas on, hän kääntää sielut.

Le fruit du juste est un arbre de vie, Et le sage s'empare des âmes.

Koska vanhurskas paljon kärsii, kuinka paljoa enemmin jumalatoin ja syntinen?

Voici, le juste reçoit sur la terre une rétribution; Combien plus le méchant et le pécheur!