Proverbs 8

Eikö viisaus huuda, ja toimi julista ääntänsä?

Roept de Wijsheid niet, en verheft niet de Verstandigheid Haar stem?

Korkialla paikalla seisoo hän, teiden ja kujain vieressä.

Op de spits der hoge plaatsen, aan den weg, ter plaatse, waar paden zijn, staat Zij;

Porteilla, kaupungin ovilla, joista sisälle käydään, hän huutaa:

Aan de zijde der poorten, voor aan de stad, aan den ingang der deuren roept Zij overluid:

Te miehet! minä huudan teitä, ja minun ääneni on teidän tykönne, te ihmisten lapset;

Tot u, o mannen! roep Ik, en Mijn stem is tot de mensenkinderen.

Ymmärtäkäät te tyhmät viisautta, ja te houkkiot pankaat sydämiinne.

Gij slechten! verstaat kloekzinnigheid, en gij zotten! verstaat met het hart.

Kuulkaat, sillä minä puhun sitä, mikä korkia on, opetan sitä, mikä oikia on.

Hoort, want ik zal vorstelijke dingen spreken, en de opening Mijner lippen zal enkel billijkheid zijn.

Sillä minun suuni puhuu totuutta, ja minun huuleni vihaa jamalatointa.

Want Mijn gehemelte zal de waarheid bedachtelijk uitspreken, en de goddeloosheid is Mijn lippen een gruwel.

Kaikki minun puheeni ovat oikiat: ei ole siinä mitään petosta eli vääryyttä.

Al de redenen Mijns monds zijn in gerechtigheid; er is niets verdraaids, noch verkeerds in.

Ne kaikki ovat selkiät niille, jotka niitä ymmärtävät, ja oikiat niille, jotka taidon löytävät.

Zij zijn alle recht voor dengene, die verstandig is, en rechtmatig voor degenen, die wetenschap vinden.

Ottakaat minun kuritukseni ennenkuin hopia, ja pitäkäät korkiampana minun oppini kuin kallein kulta.

Neemt Mijn tucht aan, en niet zilver, en wetenschap, meer dan het uitgelezen uitgegraven goud.

Sillä viisaus on parempi kuin päärlyt, ja kaikki, mitä ihminen itsellensä toivottaa, ei ole hänen vertaisensa.

Want wijsheid is beter dan robijnen, en al wat men begeren mag, is met haar niet te vergelijken.

Minä viisaus asun toimen tykönä, ja minä taidan antaa hyvän neuvon.

Ik, Wijsheid, woon bij de kloekzinnigheid, en vinde de kennis van alle bedachtzaamheid.

Se on Herran pelko: vihata pahaa, ylpeyttä, tuimuutta ja pahoja teitä; sentähden vihaan minä petollista suuta.

De vreze des HEEREN is, te haten het kwade, de hovaardigheid, en den hoogmoed, en den kwaden weg; Ik haat ook den mond der verkeerdheden.

Minun on neuvo ja voima, minun on toimi ja väkevyys.

Raad en het wezen zijn Mijne; Ik ben het Verstand, Mijne is de Sterkte.

Minun kauttani kuninkaat hallitsevat, ja neuvonantajat oikeutta saattavat;

Door Mij regeren de koningen, en de vorsten stellen gerechtigheid.

Minun kauttani päämiehet vallitsevat, valtamiehet ja kaikki maan tuomarit.

Door Mij heersen de heersers, en de prinsen, al de rechters der aarde.

Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, jotka varhain minua etsivät, ne löytävät minun.

Ik heb lief, die Mij liefhebben; en die Mij vroeg zoeken, zullen Mij vinden.

Rikkaus ja kunnia on minun tykönäni, pysyväinen tavara ja vanhurskaus.

Rijkdom en eer is bij Mij, duurachtig goed en gerechtigheid.

Minun hedelmäni on parempi kuin kulta ja rikkain kulta, ja minun tuloni parempi kuin valittu hopia.

Mijn vrucht is beter dan uitgegraven goud, en dan dicht goud; en Mijn inkomen dan uitgelezen zilver.

Minä vaellan vanhurskaudentietä ja oikeuden askeleilla,

Ik doe wandelen op den weg der gerechtigheid, in het midden van de paden des rechts;

Että minä pysyväisen perinnön saattaisin niille, jotka minua rakastavat, ja täyttäisin heidän tavaransa.

Opdat Ik Mijn liefhebbers doe beërven dat bestendig is, en Ik zal hun schatkameren vervullen.

Minä olen ollut Herran oma hänen teidensä alussa: ennenkuin mitään tehty oli, olin minä.

De HEERE bezat Mij in het beginsel Zijns wegs, voor Zijn werken, van toen aan.

Jo ijankaikkisuudesta olen minä asetettu, alussa, ennenkuin maa oli.

Ik ben van eeuwigheid af gezalfd geweest; van den aanvang, van de oudheden der aarde aan.

Kuin ei syvyys vielä ollut, silloin minä olin jo syntynyt, kuin ei lähteet vielä vettä kuohuneet.

Ik was geboren, als de afgronden nog niet waren, als nog geen fonteinen waren, zwaar van water;

Ennen kuin vuoret olivat perustetut, ja kukkulat valmistetut, olen minä syntynyt;

Aleer de bergen ingevest waren, voor de heuvelen was Ik geboren.

Ei hän ollut vielä maata luonut, ja mitä sen päällä on, eikä maan piirin vuoria.

Hij had de aarde nog niet gemaakt, noch de velden, noch de aanvang van de stofjes der wereld.

Kuin hän valmisti taivaan, olin minä siellä, kuin hän syvyyden visusti mittasi.

Toen Hij de hemelen bereidde, was Ik daar; toen Hij een cirkel over het vlakke des afgronds beschreef;

Kuin hän pilvet rakensi ylhäällä, ja sääsi syvyyden lähteet;

Toen Hij de opperwolken van boven vestigde; toen Hij de fonteinen des afgronds vastmaakte;

Kuin hän meren ääret määräsi, ja vetten eteen asetti määrän, ettei he astuisi rantansa ylitse; kuin hän maan perustukset laski,

Toen Hij der zee haar perk zette, opdat de wateren Zijn bevel niet zouden overtreden; toen Hij de grondvesten der aarde stelde;

Silloin minä hänen kanssansa vaikutin, ja iloitsin joka päivä, ja leikitsin hänen hänen edessänsä joka aika;

Toen was Ik een voedsterling bij Hem, en Ik was dagelijks Zijn vermakingen, te aller tijd voor Zijn aangezicht spelende;

Ja leikitsin maan piirin päällä; ja minun iloni on olla ihmisten lasten kanssa.

Spelende in de wereld Zijns aardrijks, en Mijn vermakingen zijn met de mensenkinderen.

Niin kuulkaat siis minua, te lapset: autuaat ovat ne , jotka minun tieni pitävät.

Nu dan, kinderen! hoort naar Mij; want welgelukzalig zijn zij, die Mijn wegen bewaren.

Kuulkaat kuritusta, olkaat viisaat, ja älkäät hyljätkö sitä.

Hoort de tucht, en wordt wijs, en verwerpt die niet.

Autuas on se ihminen, joka minua kuulee, joka minun ovellani valvoo joka päivä, ja vartioitsee minun pihtipielissäni.

Welgelukzalig is de mens, die naar Mij hoort, dagelijks wakende aan Mijn poorten, waarnemende de posten Mijner deuren.

Sillä joka minun löytää, hän elämän löytää, ja on Herralle otollinen;

Want die Mij vindt, vindt het leven, en trekt een welgevallen van den HEERE.

Mutta, joka minua vastaan syntiä tekee, hän vahingoitsee sielunsa: jokainen joka minua vihaa, hän rakastaa kuolemaa.

Maar die tegen Mij zondigt, doet zijn ziel geweld aan; allen, die Mij haten, hebben den dood lief.