Proverbs 29

Joka kuritukselle on uppiniskainen, hän äkisti kadotetaan ilman yhdetäkään avuta.

Hvo Nakken gør stiv, skønt revset tit, han knuses brat uden Lægedom.

Kuin vanhurskaita monta on, niin kansa iloitsee; vaan kuin jumalatoin hallitsee, niin kansa huokaa.

Er der mange retfærdige, glædes Folket, men råder de gudløse, sukker Folket.

Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaraansa.

Hvo Visdom elsker, glæder sin Fader, hvo Skøger omgås, bortødsler Gods.

Kuningas rakentaa oikeudella valtakunnan; vaan lahjain ottaja sen turmelee.

Kongen grundfæster Landet med Ret, en Udsuger lægger det øde.

Joka lähimmäisensä kanssa liehakoitsee, hän hajoittaa verkon jalkainsa eteen.

Mand, der smigrer sin Næste, breder et Net for hans Fod.

Kuin paha syntiä tekee, niin hän hänensä paulaan sekoittaa; vaan vanhurskas riemuitsee, ja hänellä on ilo.

I sin Brøde hildes den onde, den retfærdige jubler af Glæde.

Vanhurskas tuntee köyhän asian; vaan jumalatoin ei ymmärrä viisautta.

Den retfærdige kender de ringes Retssag; den gudløse skønner intet.

Pilkkaajat hajoittavat kaupungin; vaan viisaat asettavat vihan.

Spottere ophidser Byen, men Vismænd, de stiller Vrede.

Kuin viisas tulee tyhmän kanssa oikeutta käymään, joko hän on vihainen eli iloinen, niin ei ole hänellä yhtään lepoa.

Går Vismand i Rette med Dåre, vredes og ler han, alt preller af.

Verikoirat vihaavat siviää; vaan vanhurskaat holhovat häntä.

De blodtørstige hader lydefri Mand, de retsindige tager sig af ham.

Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen pidättää.

En Tåbe slipper al sin Voldsomhed løs, Vismand stiller den omsider.

Päämies, joka valhetta rakastaa, hänen palveliansa ovat kaikki jumalattomat.

En Fyrste, som lytter til Løgnetale, får lufter gudløse Tjenere.

Köyhä ja rikas kohtasivat toinen toisensa: Herra valaisee heidän molempain silmänsä.

Fattigmand og Blodsuger mødes, HERREN giver begges Øjne Glans.

Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti.

En Konge, der dømmer de ringe med Ret, hans Trone står fast evindelig.

Vitsa ja rangaistus antaa viisauden; vaan itsevaltainen lapsi häpäisee äitinsä.

Ris og Revselse, det giver Visdom, uvorn Dreng gør sin Moder Skam.

Jossa monta jumalatointa on, siinä on monta syntiä; vaan vanhurskaat näkevät heidän lankeemisensa.

Bliver mange gudløse tiltager Synd; retfærdige ser med Fryd deres Fald.

Kurita poikaas, niin hän sinua virvoitaa, ja saattaa sielus iloiseksi.

Tugt din Søn, så kvæger han dig og bringer din Sjæl, hvad der smager.

Kuin ennustukset loppuvat, niin kansa hajoitetaan; vaan autuas kätkee lain.

Uden Syner forvildes et Folk; salig den, der vogter på Loven.

Palvelia ei anna itsiänsä kurittaa sanoilla; sillä vaikka hän sen ymmärtää, niin ei hän vastaa.

Med Ord lader Træl sig ikke tugte, han fatter dem vel, men adlyder ikke.

Jos sinä näet jonkun, joka on nopsa puhumaan: enempi on toivoa tyhmästä kuin hänestä.

Ser du en Mand, der er hastig til Tale, for en Tåbe er der snarere Håb end for ham.

Jos palvelia nuoruudesta herkullisesti pidetään, niin hän tahtoo sitte poikana olla.

Forvænner man sin Træl fra ung, vil han til sidst være Herre.

Vihainen mies saattaa riidan, ja kiukkuinen tekee monta syntiä.

Hidsig Mand vækker Strid, vredladen Mand gør megen Synd.

Ylpeys kukistaa ihmisen; vaan kunnia korottaa nöyrän.

Et Menneskes Hovmod ydmyger ham, den ydmyge opnår Ære.

Joka varkaan kanssa on osallinen, hän vihaa sieluansa, niin myös se, joka kuulee kirouksen ja ei ilmoita.

Hæleren hader sit Liv, han hører Forbandelsen, men melder intet.

Joka pelkää ihmistä, hän tulee lankeemukseen; mutta joka luottaa Herraan, hän tulee pidetyksi ylös.

Frygt for Mennesker leder i Snare, men den, der stoler på HERREN, er bjærget.

Moni etsii päämiehenkasvoja; mutta jokaisen tuomio tulee Herralta.

Mange søger en Fyrstes Gunst; Mands Ret er dog fra HERREN.

Jumalatoin ihminen on vanhurskaille kauhistus; ja joka oikialla tiellä on, hän on jumalattomalle kauhistus.

Urettens Mand er retfærdiges Gru, hvo redeligt vandrer, gudløses Gru.