Job 21

Job vastasi ja sanoi:

Så tog Job til Orde og svarede:

Kuulkaat visusti minun puhettani, ja antakaat neuvoa teitänne.

"Hør dog, hør mine Ord, lad det være Trøsten, I giver!

Kärsikäät minua, että minä myös puhuisin: ja kuin minä puhunut olen, pilkkaa sitte.

Find jer nu i, at jeg taler, siden kan I jo håne!

Puhunko minä ihmisen kanssa? miksi ei minun henkeni pitäisi tästä murehtiman?

Gælder min Klage Mennesker? Hvi skulde jeg ej være utålmodig?

Katsokaat minun päälleni, ja hämmästykäät, ja pankaat kätenne suun eteen.

Vend jer til mig og stivn af Rædsel, læg Hånd på Mund!

Koska minä sitä ajattelen, niin minä peljästyn, ja vavistus tulee minun lihani päälle.

Jeg gruer, når jeg tænker derpå, mit Legeme gribes af Skælven:

Miksi jumalattomat elävät, tulevat vanhaksi ja lisääntyvät tavarassa?

De gudløse, hvorfor lever de, bliver gamle, ja vokser i Kraft?

Heidän siemenensä on pysyväinen heidän ympärillänsä, ja heidän sikiänsä ovat läsnä heitä.

Deres Æt har de blivende hos sig, deres Afkom for deres Øjne;

Heidän huoneensa ovat vapaat pelvosta, ja Jumalan vitsa ei ole heidän päällänsä.

deres Huse er sikre mod Rædsler, Guds Svøbe rammer dem ikke;

Heidän sonninsa päästetään, ja ei käy väärin, heidän lehmänsä poikivat, ja ei ole hedelmättömät.

ej springer deres Tyr forgæves, Koen kælver, den kaster ikke;

Heidän nuoret lapsensa käyvät ulos niinkuin lauma, ja heidän lapsensa hyppäävät.

de slipper deres Drenge ud som Får, deres Børneflok boltrer sig ret;

He riemuitsevat trumpuilla ja kanteleilla, ja iloitsevat huiluilla.

de synger til Pauke og Citer, er glade til Fløjtens Toner;

He vanhenevat hyvissä päivissä, ja menevät silmänräpäyksessä helvettiin.

de lever deres Dage i Lykke og synker med Fred i Dødsriget,

Jotka sanovat Jumalalle: mene pois meidän tyköämme; sillä emme tahdo tietää sinun tietäs.

skønt de siger til Gud: "Gå fra os, at kende dine Veje er ikke vor Lyst!

Kuka on Kaikkivaltias, että meidän pitää häntä palveleman? eli mitä meidän siitä hyvää on, että me häntä rukoilemme?

Den Almægtige? Hvad han? Skal vi tjene ham? Hvad Gavn at banke på hos ham?"

Mutta katso, heidän tavaransa ei ole heidän kädessänsä: jumalattomain neuvo pitää kaukana minusta oleman.

Er ej deres Lykke i deres Hånd og gudløses Råd ham fjernt?

Kuinka jumalattoman kynttilä sammuu, ja heidän kadotuksensa tulee heidän päällensä? Hänen pitää jakaman surkeutta vihassansa.

Når går de gudløses Lampe ud og når kommer Ulykken over dem? Når deler han Loddet ud i sin Vrede,

Heidän pitää oleman niinkuin korsi tuulessa, ja niinkuin akanat, jotka tuulispää vie salaisesti pois.

så de bliver som Strå for Vinden, som Avner, Storm fører bort?

Jumala säästää hänen onnettomuutensa hänen lapsillensa; koska hän maksaa hänelle, silloin hänen pitää tietämän.

Gemmer Gud hans Ulykkeslod til hans Børn? Ham selv gengælde han, så han mærker det,

Hänen silmänsä pitää näkemän hänen kadotuksensa, ja Kaikkivaltiaan vihasta pitää hänen juoman.

lad ham selv få sit Vanheld at se, den Almægtiges Vrede at drikke!

Sillä mitä hän tottelee hänen huonettansa hänen jälkeensä? Ja hänen kuukauttensa luku tuskin tulee puolillensa.

Thi hvad bryder han sig siden om sit Hus, når hans Måneders Tal er udrundet?

Kuka tahtoo opettaa Jumalaa, joka korkiatkin tuomitsee?

Kan man vel tage Gud i Skole, ham, som dømmer de højeste Væsner?

Tämä kuolee vauraana ja terveenä, rikkaana ja onnellisena.

En dør jo på Lykkens Tinde, helt tryg og så helt uden Sorger:

Hänen piimäastiansa ovat täynnä rieskaa, ja hänen luunsa ovat täynnä ydintä.

hans Spande er fulde af Mælk, hans Knogler af saftig Marv;

Mutta toinen kuolee murheellisella mielellä, ja ei koskaan syönyt ilossa.

med bitter Sjæl dør en anden og har aldrig nydt nogen Lykke;

Ja he makaavat ynnä maassa, ja madot peittävät heidät.

de lægger sig begge i Jorden, og begge dækkes af Orme!

Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja teidän väärän aivoituksenne minua vastaan.

Se, jeg kender så vel eders Tanker og de Rænker, I spinder imod mig,

Sillä te sanotte: kussa ruhtinaan huone on? ja kussa ovat majat, joissa jumalattomat asuiva?

når I siger: "Hvor er Stormandens Hus og det Telt, hvor de gudløse bor?"

Ettekö ole tutkineet vaeltavaisilta? ja ettekö tiedä hänen merkkejänsä?

Har I aldrig spurgt de berejste og godkendt deres Beviser:

Sillä paha säästetään kadotuksen päivään, ja hän pysyy hamaan vihan päivään asti.

Den onde skånes på Ulykkens Dag og frelses på Vredens Dag.

Kuka sanoo hänen edessänsä hänen tiensä? ja kuka kostaa hänelle sen minkä hän tehnyt on?

Hvem foreholder ham vel hans Færd, gengælder ham, hvad han gør?

Mutta hän viedään hautaan, ja täytyy joukossa pysyä.

Til Graven bæres han hen, ved hans Gravhøj holdes der Vagt;

Ojan multa kelpasi hänelle, ja kaikki ihmiset viedään hänen perässänsä; ja ne jotka ovat hänen edellänsä olleet, ovat epälukuiset.

i Dalbunden hviler han sødt, Alverden følger så efter, en Flok uden Tal gik forud for ham.

Miksi te minua lohdutatte turhaan? ja teidän vastauksenne löydetään vääräksi.

Hvor tom er den Trøst, som I giver! Eders Svar - kun Svig er tilbage!