Proverbs 26

Як літом той сніг, і як дощ у жнива, так не лицює глупцеві пошана.
Niinkuin lumi suvella ja sede elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia.
Як пташка літає, як ластівка лине, так невинне прокляття не сповниться.
Niinkuin lintu menee pois, ja pääskynen lentää, niin ei sovi salvaa kirous ilman syytä.
Батіг на коня, оброть на осла, а різка на спину глупців.
Hevoselle ruoska ja aasille ohjat, ja hullulle vitsa selkään.
Нерозумному відповіді не давай за нерозум його, щоб і ти не став рівний йому.
Älä vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettes myös sinä hänen kaltaiseksensa tulisi.
Нерозумному відповідь дай за безумством його, щоб він в очах своїх не став мудрим.
Vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettei hän näkyisi viisaaksi silmissänsä.
Хто через глупця посилає слова, той ноги собі обтинає, отруту він п'є.
Joka tyhmäin sanansaattajain kautta asian toimittaa, hän on niinkuin rampa jaloista, ja saa vahingon.
Як волочаться ноги в кульгавого, так у безумних устах приповістка.
Niinkuin nilkku voi hypätä, niin tyhmä taitaa puhua viisaudesta.
Як прив'язувати камінь коштовний до пращі, так глупцеві пошану давати.
Joka tyhmälle taritsee kunniaa, on niinkuin joku heittäisi kalliin kiven kiviroukkioon.
Як терен, що влізе у руку, отак приповістка в устах нерозумного.
Sananlasku on tyhmäin suussa niinkuin orjantappura, joka juopuneen käsiin pistelee.
Як стрілець, що все ранить, так і той, хто наймає глупця, і наймає усяких прохожих.
Taitava ihminen tekee kappaleen oikein; vaan joka taitamattoman palkkaa, hän sen turmelee.
Як вертається пес до своєї блювотини, так глупоту свою повторяє глупак.
Niinkuin koira syö oksennuksensa, niin on hullu joka hulluutensa kertoo.
Чи ти бачив людину, що мудра в очах своїх? Більша надія глупцеві, ніж їй.
Koskas näet jonkun, joka luulee itsensä viisaaksi, enempi on silloin toivoa tyhmästä kuin hänestä.
Лінивий говорить: Лев на дорозі! Лев на майдані!
Laiska sanoo: nuori jalopeura on tiellä, ja jalopeura kujalla.
Двері обертаються на своєму чопі, а лінивий на ліжку своїм.
Laiska kääntelee itsiänsä vuoteella niinkuin ovi saranassa.
Свою руку лінивий стромляє до миски, та піднести до рота її йому тяжко.
Laiska panee kätensä poveensa: ja se tulee hänelle työlääksi saattaa suuhunsa jälleen.
Лінивий мудріший ув очах своїх за сімох, що відповідають розумно.
Laiska luulee itsensä viisaammaksi kuin seitsemän, jotka hyviä tapoja opettavat.
Пса за вуха хапає, хто, йдучи, устряває до сварки чужої.
Joka käy ohitse ja sekoittaa itsensä muiden riitoihin, hän on senkaltainen, joka koiraa korvista vetää.
Як той, хто вдає божевільного, кидає іскри, стріли та смерть,
Niinkuin se, joka salaa ampuu, tarkoittaa joutsella ja tappaa,
так і людина, що обманює друга свого та каже: Таж це я жартую!...
Niin on petollinen ihminen hänen lähimmäisillensä, ja sanoo: leikillä minä sen tein.
З браку дров огонь гасне, а без пліткаря мовкне сварка.
Kuin halot loppuvat, niin tuli sammuu, ja kuin kielikellot pannaan pois, niin riidat lakkaavat.
Вугілля для жару, а дрова огневі, а людина сварлива щоб сварку розпалювати.
Niinkuin hiilet tuleen, ja puut liekkiin, niin riitainen ihminen saattaa metelin.
Слова обмовника мов ті присмаки, й у нутро живота вони сходять.
Panettelian sanat ovat niinkuin haavat, ja käyvät läpi sydämen.
Як срібло з жужелицею, на горшкові накладене, так полум'яні уста, а серце лихе,
Viekas kieli ja paha sydän on niinkuin saviastia hopian savulla juotettu.
устами своїми маскується ворог, і ховає оману в своєму нутрі:
Vihamien teeskelee itsensä toisin puheellansa; mutta petos on hänen sydämessänsä.
коли він говорить лагідно не вір ти йому, бо в серці його сім огид!
Kuin hän liehakoitsee makeilla puheillansa, niin älä usko häntä; sillä seitsemän kauhistusta on hänen sydämessänsä.
Як ненависть прикрита оманою, її зло відкривається в зборі.
Joka pitää salavihaa, tehdäksensä vahinkoa, hänen pahuutensa tulee ilmi kokouksissa.
Хто яму копає, той в неї впаде, а хто котить каміння на нього воно повертається.
Joka kuopan kaivaa, hän lankee siihen, ja joka kiven vierittää, se kierittää sen itse päällensä.
Брехливий язик ненавидить своїх утискуваних, і уста гладенькі до згуби провадять.
Petollinen kieli vihaa rangaistusta, ja suu, joka myötäkielin puhuu, saattaa kadotukseen.