Proverbs 30

Massalı Yake oğlu Agur’un sözleri: Bu adam şöyle diyor: “Yoruldum, ey Tanrım, yoruldum ve tükendim.

Agurin Jakenin pojan pojan sanat ja opetus, jonka se mies pujui Itielille, Itielille ja Ukkalille.

Gerçekten ben insanların en cahiliyim, Bende insan aklı yok.

Minä olen kaikkein hulluin, ja ihmisten ymmärrys ei ole minussa.

Bilgeliği öğrenmedim, Kutsal Olan’a ilişkin bilgiden de yoksunum.

En minä ole oppinut viisautta, ja en tiedä pyhäin taitoa.

Kim göklere çıkıp indi? Kim yeli avuçlarında topladı? Suları giysisiyle sarıp sarmalayan kim? Kim belirledi dünyanın sınırlarını? Adı nedir, oğlunun adı nedir, biliyorsan söyle!

Kuka taivaaseen menee ylös ja tulee alas? kuka käsittää tuulen pivoonsa? kuka sitoo veden vaatteeseen? kuka 0n asttanut kaikki maan ääret? mikä on hänen nimensä? kuinka hänen poikansa kutsutaan? tiedätkös?

Tanrı’nın her sözü güvenilirdir, O kendisine sığınan herkese kalkandır.

Kaikki Jumalan sanat ovat kirkastetut, ja ovat kilpi niille, jotka uskovat hänen päällensä.

O’nun sözüne bir şey katma, Yoksa seni azarlar, yalancı çıkarsın.

Älä lisää hänen sanoihinsa, ettei hän sinua rankaisisi, ja sinä löyttäisiin valehteliaksi.

Ey Tanrı, iki şey diledim senden: Ben ölmeden bunları esirgeme benden.

Kahta minä sinulta anon, ettes minulta niitä kieltäisi, ennenkuin minä kuolen:

Sahtekârlığı, yalanı benden uzak tut, Bana ne yoksulluk ne de zenginlik ver; Payıma düşen ekmeği ver, yeter.

Väärä oppi ja valhe olkoon minusta kaukana: köyhyyttä ja rikkautta älä minulle anna; vaan anna minun saada määrätty osani ravinnosta.

Yoksa bolluktan, ‘Kimmiş RAB?’ diye seni yadsır, Ya da yoksulluktan çalar Ve Tanrım’ın adını lekelemiş olurum.

Etten minä, jos minä ylen ravituksi tulisin, kieltäisi sinua ja sanoisi: kuka on Herra? eli, jos minä ylen köyhäksi tulisin, varastaisi, ja syntiä tekisi Jumalani nimeä vastaan.

“Köleyi efendisine çekiştirme, Yoksa sana lanet eder, sen de suçlu çıkarsın.

Älä kanna palvelian päälle hänen isäntänsä edessä, ettei hän sinua kiroilisi ja sinä niin nuhteeseen tulet.

Öyleleri var ki, babalarına lanet eder, Annelerine değer vermezler.

On niitä, jotka kiroilevat isäänsä ja ei siunaa äitiänsä.

Öyleleri var ki, kendilerini tertemiz sanırlar, Oysa kötülüklerinden arınmış değiller.

On niitäkin, jotka luulevat itsensä puhtaaksi, ja ei ole kuitenkaan saastaisuudestansa pestyt.

Öyleleri var ki, kendilerinden üstün kimse yok sanır, Herkese tepeden bakarlar.

Ovat myös, jotka silmänsä nostavat, ja silmälautansa korottavat;

Öyleleri var ki, dişleri kılıç, çeneleri bıçaktır, Mazlumlarla yoksulları yutup yeryüzünden yok ederler.

Ja ovat, joilla on miekka hammasten siassa, ja veitset heidän syömähampainansa, ja syövät vaivaiset maan päältä, ja köyhät ihmisten seasta.

Sülüğün iki kızı vardır, adları ‘Ver, ver’ dir. Hiç doymayan üç şey, ‘Yeter’ demeyen dört şey vardır:

Verenimijällä on kaksi tytärtä: tuo tänne, tuo tänne. Kolme on tyytymätöintä, ja tosin neljä ei sano kyllä olevan:

Ölüler diyarı, kısır rahim, Suya doymayan toprak ve ‘Yeter’ demeyen ateş.

Helvetti, vaimon suljettu kohtu, maa, joka ei vedellä täytetä: ja tuli ei sano: jo kyllä on.

Babasıyla alay edenin, annesinin sözünü hor görenin Gözünü vadideki kargalar oyacak; O akbabalara yem olacak.

Silmä joka häpäisee isäänsä, ja katsoo ylön totella äitiänsä, sen kaarneet ojan tykönä hakkaavat ulos, ja kotkan pojat syövät.

Aklımın ermediği üç şey, Anlamadığım dört şey var:

Kolme minulle ovat ihmeelliset, ja neljää en minä tiedä:

Kartalın gökyüzünde, Yılanın kayada, Geminin denizde izlediği yol Ve erkeğin genç kızla tuttuğu yol.

Kotkan tiet taivaan alla, käärmeen retket kalliolla, haahden jäljet meren keskellä, ja miehen jäljet piian tykö.

Zina eden kadının yolu da şöyledir: Yer, ağzını siler, Sonra da, ‘Suç işlemedim’ der.

Niin on myös porton polut: hän syö ja pyyhkii suunsa, ja sanoo: en minä mitään pahaa ole tehnyt.

Yeryüzü üç şeyin altında sarsılır; Katlanamadığı dört şey vardır:

Kolmen kautta maakunta tulee levottomuuteen, ja tosin neljää hän ei voi kärsiä:

Kölenin kral olması, Budalanın doyması,

Kuin palvelia rupee hallitsemaan, kuin hullu ylen ravituksi tulee,

Nefret edilen kadının evlenmesi Ve hizmetçinin hanımının yerine geçmesi.

Kuin ilkiä naitetaan, ja kuin piika tulee emäntänsä perilliseksi.

“Dünyada dört küçük yaratık var ki, Çok bilgece davranırlar:

Neljä on pientä maan päällä, ja ovat toimellisemmat viisaita.

Karıncalar güçlü olmayan bir topluluktur, Ama yiyeceklerini yazdan biriktirirler.

Myyriäiset, heikko väki, jotka kuitenkin elatuksensa suvella toimittavat;

Kaya tavşanları da güçsüz bir topluluktur, Ama yuvalarını kaya kovuklarında yaparlar.

Kaninit, heikko väki, jotka kuitenkin pesänsä kalliolle tekevät;

Çekirgelerin kralı yoktur, Ama bölük bölük ilerlerler.

Heinäsirkoilla ei ole kuningasta, kuitenkin he lähtevät kaikki ylös joukossansa;

Kertenkele elle bile yakalanır, Ama kral saraylarında bulunur.

Hämähäkki kehrää käsillänsä, ja on kuninkaan linnoissa.

“Yürüyüşü gösterişli üç yaratık, Davranışı gösterişli dört yaratık var:

Kolmella on jalo käyntö, ja tosin neljä astuu hyvin:

Hayvanların en güçlüsü olan Ve hiçbir şeyin önünde pes etmeyen aslan,

Jalopeura, voimallinen petoin seassa, joka ei palaja kenenkään edestä;

Tazı, teke Ve ordusunun başındaki kral.

Hurtta, jolla vahvat sivut ovat, ja kauris, ja kuningas, jota vastaan ei kenkään tohdi.

“Eğer budala gibi kendini yücelttinse Ya da kötülük tasarladınsa, Dur ve düşün!

Jos sinä olet tyhmästi tehnyt, ja korottanut sinuas, ja jos sinä olet jotakin pahaa ajatellut, niin laske käsi suus päälle.

Çünkü nasıl sütü dövünce tereyağı, Burnu sıkınca kan çıkarsa, Öfkeyi kurcalayınca da kavga çıkar.”

Joka rieskaa kirnuu, hän tekee voita: ja jokaa nenää pusertaa, hän vaatii ulos veren: ja joka vihaa kehoittaa, hän vaatii riitaan.