Proverbs 29

L’uomo che, essendo spesso ripreso, irrigidisce il collo, sarà di subito fiaccato, senza rimedio.

Joka kuritukselle on uppiniskainen, hän äkisti kadotetaan ilman yhdetäkään avuta.

Quando i giusti son numerosi, il popolo si rallegra: ma quando domina l’empio, il popolo geme.

Kuin vanhurskaita monta on, niin kansa iloitsee; vaan kuin jumalatoin hallitsee, niin kansa huokaa.

L’uomo che ama la sapienza, rallegra suo padre; ma chi frequenta le meretrici dissipa i suoi beni.

Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaraansa.

Il re, con la giustizia, rende stabile il paese; ma chi pensa solo a imporre tasse, lo rovina.

Kuningas rakentaa oikeudella valtakunnan; vaan lahjain ottaja sen turmelee.

L’uomo che lusinga il prossimo, gli tende una rete davanti ai piedi.

Joka lähimmäisensä kanssa liehakoitsee, hän hajoittaa verkon jalkainsa eteen.

Nella trasgressione del malvagio v’è un’insidia; ma il giusto canta e si rallegra.

Kuin paha syntiä tekee, niin hän hänensä paulaan sekoittaa; vaan vanhurskas riemuitsee, ja hänellä on ilo.

Il giusto prende conoscenza della causa de’ miseri, ma l’empio non ha intendimento né conoscenza.

Vanhurskas tuntee köyhän asian; vaan jumalatoin ei ymmärrä viisautta.

I beffardi soffian nel fuoco delle discordie cittadine, ma i savi calmano le ire.

Pilkkaajat hajoittavat kaupungin; vaan viisaat asettavat vihan.

Se un savio viene a contesa con uno stolto, quello va in collera e ride, e non c’è da intendersi.

Kuin viisas tulee tyhmän kanssa oikeutta käymään, joko hän on vihainen eli iloinen, niin ei ole hänellä yhtään lepoa.

Gli uomini di sangue odiano chi è integro, ma gli uomini retti ne proteggono la vita.

Verikoirat vihaavat siviää; vaan vanhurskaat holhovat häntä.

Lo stolto dà sfogo a tutta la sua ira, ma il savio rattiene la propria.

Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen pidättää.

Quando il sovrano dà retta alle parole menzognere, tutti i suoi ministri sono empi.

Päämies, joka valhetta rakastaa, hänen palveliansa ovat kaikki jumalattomat.

Il povero e l’oppressore s’incontrano; l’Eterno illumina gli occhi d’ambedue.

Köyhä ja rikas kohtasivat toinen toisensa: Herra valaisee heidän molempain silmänsä.

Il re che fa ragione ai miseri secondo verità, avrà il trono stabilito in perpetuo.

Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti.

La verga e la riprensione dànno sapienza; ma il fanciullo lasciato a sé stesso, fa vergogna a sua madre.

Vitsa ja rangaistus antaa viisauden; vaan itsevaltainen lapsi häpäisee äitinsä.

Quando abbondano gli empi, abbondano le trasgressioni; ma i giusti ne vedranno la ruina.

Jossa monta jumalatointa on, siinä on monta syntiä; vaan vanhurskaat näkevät heidän lankeemisensa.

Correggi il tuo figliuolo; egli ti darà conforto, e procurerà delizie all’anima tua.

Kurita poikaas, niin hän sinua virvoitaa, ja saattaa sielus iloiseksi.

Quando non c’è visioni, il popolo è senza freno; ma beato colui che osserva la legge!

Kuin ennustukset loppuvat, niin kansa hajoitetaan; vaan autuas kätkee lain.

Uno schiavo non si corregge a parole; anche se comprende, non ubbidisce.

Palvelia ei anna itsiänsä kurittaa sanoilla; sillä vaikka hän sen ymmärtää, niin ei hän vastaa.

Hai tu visto un uomo precipitoso nel suo parlare? C’è più da sperare da uno stolto che da lui.

Jos sinä näet jonkun, joka on nopsa puhumaan: enempi on toivoa tyhmästä kuin hänestä.

Se uno alleva delicatamente da fanciullo il suo servo, questo finirà per voler essere figliuolo.

Jos palvelia nuoruudesta herkullisesti pidetään, niin hän tahtoo sitte poikana olla.

L’uomo iracondo fa nascere contese, e l’uomo collerico abbonda in trasgressioni.

Vihainen mies saattaa riidan, ja kiukkuinen tekee monta syntiä.

L’orgoglio abbassa l’uomo, ma chi è umile di spirito ottiene gloria.

Ylpeys kukistaa ihmisen; vaan kunnia korottaa nöyrän.

Chi fa società col ladro odia l’anima sua; egli ode la esecrazione e non dice nulla.

Joka varkaan kanssa on osallinen, hän vihaa sieluansa, niin myös se, joka kuulee kirouksen ja ei ilmoita.

La paura degli uomini costituisce un laccio, ma chi confida nell’Eterno è al sicuro.

Joka pelkää ihmistä, hän tulee lankeemukseen; mutta joka luottaa Herraan, hän tulee pidetyksi ylös.

Molti cercano il favore del principe, ma l’Eterno fa giustizia ad ognuno.

Moni etsii päämiehenkasvoja; mutta jokaisen tuomio tulee Herralta.

L’uomo iniquo è un abominio per i giusti, e colui che cammina rettamente è un abominio per gli empi.

Jumalatoin ihminen on vanhurskaille kauhistus; ja joka oikialla tiellä on, hän on jumalattomalle kauhistus.