Job 29

ויסף איוב שאת משלו ויאמר׃
Job puhui taas sananlaskunsa ja sanoi:
מי יתנני כירחי קדם כימי אלוה ישמרני׃
Ah jos minä olisin niinkuin entisinä kuukausina! niinä päivinä, joina Jumala minun kätki,
בהלו נרו עלי ראשי לאורו אלך חשך׃
Koska hänen valkeutensa paisti minun pääni päälle, ja minä kävin pimeissä hänen valkeudessansa,
כאשר הייתי בימי חרפי בסוד אלוה עלי אהלי׃
Niinkuin minä olin nuorena olessani; koska Jumalan salaisuus oli minun majani päällä;
בעוד שדי עמדי סביבותי נערי׃
Koska Kaikkivaltias oli vielä minun kanssani, ja minun nuorukaiseni minun ympärilläni;
ברחץ הליכי בחמה וצור יצוק עמדי פלגי שמן׃
Koska minä pesin minun tieni voilla, ja kallio vuoti minulle öljy-ojat;
בצאתי שער עלי קרת ברחוב אכין מושבי׃
Koska minä menin kaupunin porteille, ja annoin valmistaa istuimeni kujille;
ראוני נערים ונחבאו וישישים קמו עמדו׃
Kuin nuoret näkivät minun, niin he pakenivat, ja vanhat nousivat ja seisoivat minun edessäni,
שרים עצרו במלים וכף ישימו לפיהם׃
Ylimmäiset lakkasivat puhumasta, ja panivat kätensä suunsa päälle,
קול נגידים נחבאו ולשונם לחכם דבקה׃
Ruhtinasten ääni kätkeysi, ja heidän kielensä suun lakeen tarttui.
כי אזן שמעה ותאשרני ועין ראתה ותעידני׃
Sillä kenen korva minun kuuli, se kiitti minua onnelliseksi, ja jonka silmä minun näki, se todisti minusta.
כי אמלט עני משוע ויתום ולא עזר לו׃
Sillä minä autin köyhää, joka huusi, ja orpoa, jolla ei auttajaa ollut.
ברכת אבד עלי תבא ולב אלמנה ארנן׃
Niiden siunaus, jotka katoomallansa olivat, tuli minun päälleni; ja minä ilahutin leskein sydämen.
צדק לבשתי וילבשני כמעיל וצניף משפטי׃
Vanhurskaus oli minun pukuni, jonka minä päälleni puin, ja minun oikeuteni oli minulle niinkuin hame ja kaunistus.
עינים הייתי לעור ורגלים לפסח אני׃
Minä olin sokian silmä ja ontuvan jalka.
אב אנכי לאביונים ורב לא ידעתי אחקרהו׃
Minä olin köyhäin isä, ja jonka asiaa en minä ymmärtänyt, sen minä visusti tutkin.
ואשברה מתלעות עול ומשניו אשליך טרף׃
Minä särjin väärän syömähampaat, ja otin saaliin hänen hampaistansa,
ואמר עם קני אגוע וכחול ארבה ימים׃
Minä ajattelin: minä riuduin pesässäni, ja teen päiväni moneksi niinkuin sannan.
שרשי פתוח אלי מים וטל ילין בקצירי׃
Minun juureni putkahti veden tykönä, ja kaste pysyi laihoni päällä.
כבודי חדש עמדי וקשתי בידי תחליף׃
Minun kunniallisuuteni uudistui minun edessäni, ja minun joutseni muuttui uudeksi minun kädessäni.
לי שמעו ויחלו וידמו למו עצתי׃
He kuulivat minua ja odottivat, ja vaikenivat minun neuvooni.
אחרי דברי לא ישנו ועלימו תטף מלתי׃
Minun sanani jälkeen ei yksikään enempää puhunut, ja minun puheeni tiukkui heidän päällensä.
ויחלו כמטר לי ופיהם פערו למלקוש׃
He odottivat minua niinkuin sadetta, ja avasivat suunsa niinkuin ehtoosadetta vastaan.
אשחק אלהם לא יאמינו ואור פני לא יפילון׃
Jos minä nauroin heidän puoleensa, ei he luottaneet sen päälle, eikä tahtoneet minua murheesen saattaa.
אבחר דרכם ואשב ראש ואשכון כמלך בגדוד כאשר אבלים ינחם׃
Kuin minä tulin heidän kokouksiinsa, niin minun täytyi istua ylimpänä: ja asuin niinkuin kuningas sotaväen keskellä, lohduttaissani murheellisia.