Proverbs 5

Mon fils, sois attentif à ma sagesse, Prête l'oreille à mon intelligence,

Poikani, ota vaari viisaudestani: kallista korvas oppiini,

Afin que tu conserves la réflexion, Et que tes lèvres gardent la connaissance.

Ettäs pitäisit hyvän neuvon, ja sinun huules pitäis toimen.

Car les lèvres de l'étrangère distillent le miel, Et son palais est plus doux que l'huile;

Sillä porton huulet ovat niin kuin mesileipä, ja hänen kitansa liukkaampi kuin öljy;

Mais à la fin elle est amère comme l'absinthe, Aiguë comme un glaive à deux tranchants.

Mutta viimeiseltä karvas kuin koiruoho, ja terävä kuin kaksiteräinen miekka.

Ses pieds descendent vers la mort, Ses pas atteignent le séjour des morts.

Hänen jalkansa menevät alas kuolemaan, ja hänen askeleensa joutuvat helvettiin.

Afin de ne pas considérer le chemin de la vie, Elle est errante dans ses voies, elle ne sait où elle va.

Ei hän käy kohdastansa elämän tielle: huikentelevaiset ovat hänen astumisensa, niin ettei hän tiedä, kuhunka hän menee.

Et maintenant, mes fils, écoutez-moi, Et ne vous écartez pas des paroles de ma bouche.

Niin kuulkaat nyt minua, lapseni, ja älkäät poiketko minun puheistani.

Eloigne-toi du chemin qui conduit chez elle, Et ne t'approche pas de la porte de sa maison,

Olkoon sinun ties kaukana hänestä, ja älä lähesty hänen hänen huoneensa ovea,

De peur que tu ne livres ta vigueur à d'autres, Et tes années à un homme cruel;

Ettes antaisi kunniaas muukalaisille, ja vuosias julmille;

De peur que des étrangers ne se rassasient de ton bien, Et du produit de ton travail dans la maison d'autrui;

Ettei muukalaiset ravittaisi sinun varastas, ja sinun työs olis toisen huoneessa,

De peur que tu ne gémisses, près de ta fin, Quand ta chair et ton corps se consumeront,

Ja sinä viimein huokaisit, koska elämäs ja hyvyytes tuhlannut olet,

Et que tu ne dises: Comment donc ai-je pu haïr la correction, Et comment mon coeur a-t-il dédaigné la réprimande?

Ja sanoisit: voi! kuinka minä olen vihannut hyvää neuvoa, ja sydämeni on hyljännyt kurituksen!

Comment ai-je pu ne pas écouter la voix de mes maîtres, Ne pas prêter l'oreille à ceux qui m'instruisaient?

Ja en kuullut opettajani ääntä, enkä kallistanut korvaani opettajaini puoleen!

Peu s'en est fallu que je n'aie éprouvé tous les malheurs Au milieu du peuple et de l'assemblée.

Minä olen lähes kaikkeen pahuuteen joutunut, kaiken kansan ja seurakunnan keskellä.

Bois les eaux de ta citerne, Les eaux qui sortent de ton puits.

Juo vettä kaivostas, ja mitä lähteestäs vuotaa.

Tes sources doivent-elles se répandre au dehors? Tes ruisseaux doivent ils couler sur les places publiques?

Anna luontolähtees vuotaa ulos, ja vesiojas kujille.

Qu'ils soient pour toi seul, Et non pour des étrangers avec toi.

Mutta pidä ne yksinäs, ja ei yksikään muukalainen sinun kanssas.

Que ta source soit bénie, Et fais ta joie de la femme de ta jeunesse,

Sinun kaivos olkoon siunattu, ja iloitse nuoruutes vaimosta.

Biche des amours, gazelle pleine de grâce: Sois en tout temps enivré de ses charmes, Sans cesse épris de son amour.

Se on suloinen niinkuin naaras hirvi, ja otollinen niinkuin metsävuohi: hänen rakkautensa sinua aina ravitkoon; ja iloita itseäs aina hänen rakkaudestansa.

Et pourquoi, mon fils, serais-tu épris d'une étrangère, Et embrasserais-tu le sein d'une inconnue?

Poikani, miksis annat muukalaisen sinuas pettää, ja halajat vierasta syliä?

Car les voies de l'homme sont devant les yeux de l'Eternel, Qui observe tous ses sentiers.

Sillä Herran edessä ovat kaikkien ihmisten tiet, ja hän tutkii kaikki heidän askeleensa.

Le méchant est pris dans ses propres iniquités, Il est saisi par les liens de son péché.

Jumalattoman vääryys käsittää hänen, ja hänen syntinsä paulat ottavat hänet kiinni.

Il mourra faute d'instruction, Il chancellera par l'excès de sa folie.

Hänen pitää kuoleman, ettei hän antanut opettaa itsiänsä, ja suuressa tyhmyydessänsä tulee hän petetyksi.