Psalms 104

Kiitä Herraa, sieluni! Herra, minun Jumalani, sinä olet sangen suuresti kunnioitettu, suurella kunnialla ja kaunistuksella olet sinä puetettu.

Mon âme, bénis l'Eternel! Eternel, mon Dieu, tu es infiniment grand! Tu es revêtu d'éclat et de magnificence!

Sinä puetat itses valkeudella niinkuin vaatteella: sinä levität taivaat niinkuin peitteen.

Il s'enveloppe de lumière comme d'un manteau; Il étend les cieux comme un pavillon.

Sinä peität sen päällyksen vedellä: sinä menet pilvissä niinkuin ratasten päällä, ja käyt tuulen siipein päällä.

Il forme avec les eaux le faîte de sa demeure; Il prend les nuées pour son char, Il s'avance sur les ailes du vent.

Sinä teet enkelis hengeksi ja palvelias liekitseväiseksi tuleksi.

Il fait des vents ses messagers, Des flammes de feu ses serviteurs.

Sinä joka maan perustit perustuksensa päälle, ettei sen pidä liikkuman ijankaikkisesti.

Il a établi la terre sur ses fondements, Elle ne sera jamais ébranlée.

Syvyydellä sinä sen peität niinkuin vaatteella, ja vedet seisovat vuorilla.

Tu l'avais couverte de l'abîme comme d'un vêtement, Les eaux s'arrêtaient sur les montagnes;

Mutta sinun nuhtelemisestas he pakenevat: sinun jylinästäs he menevät pois.

Elles ont fui devant ta menace, Elles se sont précipitées à la voix de ton tonnerre.

Vuoret astuvat ylös, ja laaksot astuvat alas siallensa, johon heidät perustanut olet.

Des montagnes se sont élevées, des vallées se sont abaissées, Au lieu que tu leur avais fixé.

Määrän sinä panit, jota ei he käy ylitse, eikä palaja maata peittämään.

Tu as posé une limite que les eaux ne doivent point franchir, Afin qu'elles ne reviennent plus couvrir la terre.

Sinä annat lähteet laaksoissa kuohua, niin että ne vuorten välitse vuotavat;

Il conduit les sources dans des torrents Qui coulent entre les montagnes.

Että kaikki eläimet metsässä joisivat, ja että pedot janonsa sammuttaisivat.

Elles abreuvent tous les animaux des champs; Les ânes sauvages y étanchent leur soif.

Heidän tykönänsä istuvat taivaan linnut, ja visertävät oksilla.

Les oiseaux du ciel habitent sur leurs bords, Et font résonner leur voix parmi les rameaux.

Sinä liotat vuoret ylhäältä: sinä täytät maan hedelmällä, jonka sinä saatat.

De sa haute demeure, il arrose les montagnes; La terre est rassasiée du fruit de tes oeuvres.

Sinä kasvatat ruohon karjalle, ja jyvät ihmisten tarpeeksi, tuottaakses leipää maasta.

Il fait germer l'herbe pour le bétail, Et les plantes pour les besoins de l'homme, Afin que la terre produise de la nourriture,

Ja että viina ihmisen sydämen ilahuttaa, ja hänen kasvonsa kaunistuu öljystä: ja leipä vahvistaa ihmisen sydämen.

Le vin qui réjouit le coeur de l'homme, Et fait plus que l'huile resplendir son visage, Et le pain qui soutient le coeur de l'homme.

Että Herran puut nesteestä täynnä olisivat: Libanonin sedripuut, jotka hän on istuttanut;

Les arbres de l'Eternel se rassasient, Les cèdres du Liban, qu'il a plantés.

Siellä linnut pesiä tekevät, ja haikarat hongissa asuvat.

C'est là que les oiseaux font leurs nids; La cigogne a sa demeure dans les cyprès,

Korkiat vuoret ovat metsävuohten turva, ja kivirauniot kaninein.

Les montagnes élevées sont pour les boucs sauvages, Les rochers servent de retraite aux damans.

Sinä teet kuun aikoja jakamaan, ja aurinko tietää laskemisensa.

Il a fait la lune pour marquer les temps; Le soleil sait quand il doit se coucher.

Sinä teet pimeyden ja yö tulee: silloin kaikki metsän eläimet tulevat ulos.

Tu amènes les ténèbres, et il est nuit: Alors tous les animaux des forêts sont en mouvement;

Nuoret jalopeurat saaliin perään kiljuvat, ja elatustansa Jumalalta etsivät.

Les lionceaux rugissent après la proie, Et demandent à Dieu leur nourriture.

Mutta kuin aurinko koittaa, niin he kokoontuvat, ja luolissansa makaavat.

Le soleil se lève: ils se retirent, Et se couchent dans leurs tanières.

Niin menee myös ihminen työhönsä, ja askareillensa ehtoosen asti.

L'homme sort pour se rendre à son ouvrage, Et à son travail, jusqu'au soir.

Herra, kuinka suuret ja monet ovat sinun käsialas? Sinä olet kaikki taitavasti säätänyt, ja maa on täynnä sinun tavaraas.

Que tes oeuvres sont en grand nombre, ô Eternel! Tu les as toutes faites avec sagesse. La terre est remplie de tes biens.

Tämä meri, joka niin suuri ja lavia on, siinä epälukuiset liikuvat, sekä pienet että suuret eläimet;

Voici la grande et vaste mer: Là se meuvent sans nombre Des animaux petits et grands;

Siellä haahdet kuljeskelevat: siinä valaskalat ovat, jotkas tehnyt olet, leikitsemään hänessä.

Là se promènent les navires, Et ce léviathan que tu as formé pour se jouer dans les flots.

Kaikki odottavat sinua, ettäs heille antaisit ruan ajallansa.

Tous ces animaux espèrent en toi, Pour que tu leur donnes la nourriture en son temps.

Koskas heille annat, niin he kokoovat: koskas kätes avaat, niin he hyvyydellä ravitaan.

Tu la leur donnes, et ils la recueillent; Tu ouvres ta main, et ils se rassasient de biens.

Jos sinä kasvos peität, niin he hämmästyvät: koska sinä otat heidän henkensä pois, niin he hukkuvat, ja tomuksi tulevat jälleen.

Tu caches ta face: ils sont tremblants; Tu leur retires le souffle: ils expirent, Et retournent dans leur poussière.

Sinä lähetät ulos henkes, niin he luoduksi tulevat, ja sinä uudistat maan muodon.

Tu envoies ton souffle: ils sont créés, Et tu renouvelles la face de la terre.

Herran kunnia pysyy ijankaikkisesti: Herra iloitsee töissänsä.

Que la gloire de l'Eternel subsiste à jamais! Que l'Eternel se réjouisse de ses oeuvres!

Hän katsahtaa maan päälle, niin se vapisee: hän rupee vuoriin, niin ne suitsevat.

Il regarde la terre, et elle tremble; Il touche les montagnes, et elles sont fumantes.

Minä veisaan Herralle minun elinaikanani, ja kiitän minun Jumalaani niinkauvan kuin minä olen.

Je chanterai l'Eternel tant que je vivrai, Je célébrerai mon Dieu tant que j'existerai.

Minun puheeni kelpaa hänelle, ja minä iloitsen Herrassa.

Que mes paroles lui soient agréables! Je veux me réjouir en l'Eternel.

Syntiset maalta lopetetaan, ja jumalattomat ei pidä silleen oleman: kiitä Herraa, sieluni, Halleluja!

Que les pécheurs disparaissent de la terre, Et que les méchants ne soient plus! Mon âme, bénis l'Eternel! Louez l'Eternel!