Proverbs 26

 Såsom snö icke hör till sommaren och regn icke till skördetiden,  så höves det ej heller att dåren får ära.Ords. 17,16. 19,10.

Niinkuin lumi suvella ja sede elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia.

 Såsom sparven far sin kos, och såsom svalan flyger bort,  så far en oförtjänt förbannelse förbi.

Niinkuin lintu menee pois, ja pääskynen lentää, niin ei sovi salvaa kirous ilman syytä.

 Piskan för hästen, betslet för åsnan  och riset för dårarnas rygg!Ps. 32,9. Ords. 1O,13.

Hevoselle ruoska ja aasille ohjat, ja hullulle vitsa selkään.

 Svara icke dåren efter hans oförnuft,  så att du icke själv bliver honom lik.

Älä vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettes myös sinä hänen kaltaiseksensa tulisi.

 Svara dåren efter hans oförnuft,  för att han icke må tycka sig vara vis.

Vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettei hän näkyisi viisaaksi silmissänsä.

 Den som sänder bud med en dåre,  han hugger själv av sig fötterna, och får olycka till dryck.Ords. 25,13.

Joka tyhmäin sanansaattajain kautta asian toimittaa, hän on niinkuin rampa jaloista, ja saa vahingon.

 Lika den lames ben, som hänga kraftlösa ned,  äro ordspråk i dårars mun.

Niinkuin nilkku voi hypätä, niin tyhmä taitaa puhua viisaudesta.

 Såsom att binda slungstenen fast vid slungan,  så är det att giva ära åt en dåre.

Joka tyhmälle taritsee kunniaa, on niinkuin joku heittäisi kalliin kiven kiviroukkioon.

 Såsom när en törntagg kommer i en drucken mans hand,  så är det med ordspråk i dårars mun.

Sananlasku on tyhmäin suussa niinkuin orjantappura, joka juopuneen käsiin pistelee.

 En mästare gör själv allt,  men dåren lejer, och lejer vem som kommer.

Taitava ihminen tekee kappaleen oikein; vaan joka taitamattoman palkkaa, hän sen turmelee.

 Lik en hund som vänder åter till i sina spyor  dåre som på nytt begynner sitt oförnuft.2 Petr. 2,22.

Niinkuin koira syö oksennuksensa, niin on hullu joka hulluutensa kertoo.

 Ser du en man som tycker sig själv vara vis,  det är mer hopp om en dåre än om honom.Ords. 3,7. 29,20.

Koskas näet jonkun, joka luulee itsensä viisaaksi, enempi on silloin toivoa tyhmästä kuin hänestä.

 Den late säger: »Ett vilddjur är på vägen,  ja, ett lejon är på gatorna.Ords. 22,13.

Laiska sanoo: nuori jalopeura on tiellä, ja jalopeura kujalla.

 Dörren vänder sig på sitt gångjärn,  och den late vänder sig i sin säng.

Laiska kääntelee itsiänsä vuoteella niinkuin ovi saranassa.

 Den late sticker sin hand i fatet,  men finner det mödosamt att föra den åter till munnen.Ords. 19,21.

Laiska panee kätensä poveensa: ja se tulee hänelle työlääksi saattaa suuhunsa jälleen.

 Den late tycker sig vara vis,  mer än sju som giva förståndiga svar.

Laiska luulee itsensä viisaammaksi kuin seitsemän, jotka hyviä tapoja opettavat.

 Lik en som griper en hund i öronen  är den som förivrar sig vid andras kiv, där han går fram.

Joka käy ohitse ja sekoittaa itsensä muiden riitoihin, hän on senkaltainen, joka koiraa korvista vetää.

 Lik en rasande, som slungar ut brandpilar  och skjuter och dödar,

Niinkuin se, joka salaa ampuu, tarkoittaa joutsella ja tappaa,

 är en man som bedrager sin nästa  och sedan säger: »Jag gjorde det ju på skämt.»

Niin on petollinen ihminen hänen lähimmäisillensä, ja sanoo: leikillä minä sen tein.

 När veden tager slut, slocknar elden.  och när örontasslaren är borta, stillas trätan.Ords. 22,10.

Kuin halot loppuvat, niin tuli sammuu, ja kuin kielikellot pannaan pois, niin riidat lakkaavat.

 Såsom glöd kommer av kol, och eld av ved,  så upptändes kiv av en trätgirig man.Ords. 15,18. Syr. 28,10 f.

Niinkuin hiilet tuleen, ja puut liekkiin, niin riitainen ihminen saattaa metelin.

 Örontasslarens ord äro såsom läckerbitar  och tränga ned till hjärtats innandömen.Job 34,7. Ps. 55,22. Ords. 18,8.

Panettelian sanat ovat niinkuin haavat, ja käyvät läpi sydämen.

 Såsom silverglasering på ett söndrigt lerkärl  äro kärleksglödande läppar, där hjärtat är ondskefullt.

Viekas kieli ja paha sydän on niinkuin saviastia hopian savulla juotettu.

 En fiende förställer sig i sitt tal,  men i sitt hjärta bär han på svek.

Vihamien teeskelee itsensä toisin puheellansa; mutta petos on hänen sydämessänsä.

 Om han gör sin röst ljuvlig, så tro honom dock icke,  ty sjufaldig styggelse är i hans hjärta.

Kuin hän liehakoitsee makeilla puheillansa, niin älä usko häntä; sillä seitsemän kauhistusta on hänen sydämessänsä.

 Hatet brukar list att fördölja sig med,  men den hatfulles ondska varder dock uppenbar i församlingen.

Joka pitää salavihaa, tehdäksensä vahinkoa, hänen pahuutensa tulee ilmi kokouksissa.

 Den som gräver en grop, han faller själv däri,  och den som vältrar upp en sten, på honom rullar den tillbaka.Ps. 7,16. 9,16. 57,7. Pred. 10,8. Syr. 27,25 f.

Joka kuopan kaivaa, hän lankee siihen, ja joka kiven vierittää, se kierittää sen itse päällensä.

 En lögnaktig tunga hatar dem hon har krossat,  och en hal mun kommer fall åstad.

Petollinen kieli vihaa rangaistusta, ja suu, joka myötäkielin puhuu, saattaa kadotukseen.