Job 13

 Ja, alltsammans har mitt öga sett,  mitt öra har hört det och nogsamt givit akt.

Katso, kaikkia näitä ovat silmäni nähneet, ja korvani kuulleet, ja on ne ymmärtänyt.

 Vad I veten, det vet också jag;  icke står jag tillbaka för eder.

Jota te tiedätte, sitä minäkin tiedän, enkä ole halvempi teitä.

 Men till den Allsmäktige vill jag nu tala,  det lyster mig att gå till rätta med Gud.

Minä puhun siis Kaikkivaltiaan tykö, ja mielin kamppailla Jumalan kanssa.

 Dock, I ären män som spinna ihop lögn,  allasammans hopsätten I fåfängligt tal.

Sillä te olette valheen saarnaajat, ja kaikki kelvottomat lääkärit.

 Om I ändå villen alldeles tiga!  Det kunde tillräknas eder som vishet.

Jospa te voisitte juuri ääneti olla, niin te olisitte taitavat.

 Hören nu likväl mitt klagomål,  och akten på mina läppars gensagor.

Kuulkaat siis minun kamppaustani, ja ottakaat vaari asiasta, kuin minä puhun.

 Viljen I försvara Gud med orättfärdigt tal  och honom till förmån bruka oärligt tal?

Tahdotteko te Jumalan puolesta vastata vääryydellä? ja hänen puolestansa puhua petosta?

 Skolen I visa eder partiska för honom  eller göra eder till sakförare för Gud?

Tahdotteko te katsoa hänen mieltänsä? Tahdotteko te riidellä Jumalan puolesta?

 Icke kan sådant ändas väl,  när han håller räfst med eder?  Eller kunnen I gäckas med honom,  såsom man kan gäckas med en människa?

Pitääkö se teille menestymän, koska hän teitä etsii? luuletteko te hänen pettävänne, niinkuin joku pettää ihmisen?

 Nej, förvisso skall han straffa eder,  om I visen en hemlig partiskhet.

Hän kovin nuhtelee teitä, jos te salaisesti mieliä katsotte.

 Sannerligen, hans majestät skall då förskräcka eder,  och fruktan för honom skall falla över eder.

Eikö hänen korkeutensa teitä peljätä? ja hänen pelkonsa lankee teidän päällenne?

 Edra tänkespråk skola då bliva visdomsord av aska,  edra försvarsverk varda såsom vallar av ler.

Teidän muistonne vedetään tuhan verraksi, ja teidän selkänne pitää oleman niinkuin saviroukkio.

 Tigen nu för min, så skall jag tala,  gånge så över mig vad det vara må.

Olkaat ääneti minun edessäni, minä puhun, tapahtukoon minulle mitä hyvänsä.

 Ja, huru det än går, vill jag fatta mitt kött mellan tänderna  och taga min själ i min hand.

Miksi minun pitää pureman lihaani hampaillani, ja asettaman sieluni minun käsiini?

 Må han dräpa mig, jag hoppas intet annat;  min vandel vill jag ändå hålla fram inför honom.

Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä.

 Redan detta skall lända mig till frälsning,  ty ingen gudlös dristar komma inför honom.

Hän on kuitenkin minun autuuteni; sillä ei yksikään ulkokullattu tule hänen eteensä.

 Hören, hören då mina ord,  och låten min förklaring tränga in i edra öron.

Kuulkaat juuri visusti minun puhettani, ja minun selitystäni teidän korvainne edessä.

 Se, här lägger jag saken fram;  jag vet att jag skall befinnas hava rätt.

Katso, jo minä olen tuomion sanonut: Minä tiedän, että minä olen hurskas.

 Eller gives det någon som kan vederlägga mig?  Ja, då vill jag tiga -- och dö.

Kuka tahtoo käydä oikeudelle minun kanssani? Mutta minun täytyy nyt ääneti olla, ja loppua.

 Allenast två ting må du ej göra mot mig,  så behöver jag ej dölja mig inför ditt ansikte:

Ainoastaan älä tee minulle kahta, niin en minä kätke itsiäni sinun edestäs.

 din hand må du ej låta komma mig när,  och fruktan för dig må icke förskräcka mig.

Anna kätes olla kaukana minusta, ja sinun kauhistukses älköön minua peljättäkö.

 Sedan må du åklaga, och jag vill svara,  eller ock skall jag tala, och du må gendriva mig.

Kutsu minua, ja minä vastaan: eli minä puhun, ja vastaa sinä minua.

 Huru är det alltså med mina missgärningar och synder?  Låt mig få veta min överträdelse och synd.

Kuinka usiat ovat minun vääryyteni ja pahat tekoni? anna minun saada tietää minun syntini ja rikokseni.

 Varför döljer du ditt ansikte  och aktar mig såsom din fiende?

Miksi sinä peität kasvos, ja pidät minua vihollisena?

 Vill du skrämma ett löv som drives av vinden,  vill du förfölja ett borttorkat strå?

Tahdotkos niin kova olla lentävää lehteä vastaan, ja vainota kuivaa oljen kortta?

 Du skriver ju bedrövelser på min lott  och giver mig till arvedel min ungdoms missgärningar;

Sillä sinä kirjoitat minulle murhetta, ja annat minun periä nuoruuteni syntejä.

 du sätter mina fötter i stocken,  du vaktar på alla vägar,  för mina fotsulor märker du ut stegen.

Sinä olet pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja otat kaikista minun poluistani vaarin, ja katsot kaikkia minun askeleitani;

 Och detta mot en som täres bort lik murket trä,  en som liknar en klädnad sönderfrätt av mal!

Joka kuitenkin hukun niinkuin mädännyt raato, ja niinkuin koilta syöty vaate.