Job 12

Därefter tog Job till orda och sade:

Niin vastasi Job ja sanoi:

 Ja, visst ären I det rätta folket,  och med eder kommer visheten att dö ut!

Te olette miehet; taito kuolee teidän kanssanne.

 Dock, jämväl jag har förstånd så gott som I,  icke står jag tillbaka för eder;  ty vem är den som ej begriper slikt?

Minulla on niin sydän kuin teilläkin, enkä ole alemmaisempi teitä: kuka se on, joka ei näitä tiedä?

 Så måste jag då vara ett åtlöje för min vän,  jag som fick svar, så snart jag ropade till Gud;  man ler åt en som är rättfärdig och ostrafflig!

Joka lähimmäiseltänsä pilkataan, niinkuin minä, hän rukoilee Jumalaa, ja hän kuulee häntä: hurskas ja vakaa pilkataan.

 Ja, med förakt ses olyckan av den som står säker;  förakt väntar dem vilkas fötter vackla.

Hän on ylönkatsottu kynttiläinen ylpeiden ajatuksissa, valmistettu, että he siihen loukkaavat jalkansa,

 Men förhärjares hyddor åtnjuta frid,  och trygghet få sådana som trotsa Gud,  de som hava sin gud i sin hand.

Ryövärein majoissa on kyllä, ja he härsyttelevät rohkiasti Jumalaa, ehkä Jumala on sen antanut heidän käteensä.

 Men fråga du boskapen, den må undervisa dig,  och fåglarna under himmelen, de må upplysa dig;

Kysy siis eläimiltä, ja he opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, ja he sanovat sinulle.

 eller tala till jorden, hon må undervisa dig,  fiskarna i havet må giva dig besked.

Taikka puhu maan kanssa, ja hän opettaa sinua; ja kalat meressä ilmoittavat sinulle.

 Vem kan icke lära genom allt detta  att det är HERRENS hand som har gjort det?

Kuka se on, joka ei kaikkia näitä tiedä, että Herran käsi on ne tehnyt?

 I hans han är ju allt levandes själ  och alla mänskliga varelsers anda.

Että hänen kädessänsä on kaikkein elävien sielu, ja kunkin lihan henki?

 Skall icke öra pröva orden,  likasom munnen prövar matens smak?

Eikö korva koettele puhetta, ja suu maista ruokaa?

 Vishet tillkommer ju de gamle  och förstånd dem som länge hava levat.

Vanhoilla on taito, ja pitkä-ijällisillä ymmärrys.

 Hos Honom finnes vishet och makt,  hos honom råd och förstånd.

Hänen tykönänsä on taito ja voima; hänen on neuvo ja ymmärrys.

 Se, vad han river ned, det bygges ej upp;  för den han iar inne kan ingen upplåta.

Katso, koska hän kukistaa, niin ei auta rakentamaan: koska hän jonkun salpaa, niin ei kenkään taida avata.

 Han håller vattnen tillbaka -- se, se då bliver där torrt,  han släpper dem lösa, då fördärva de landet.

Katso, koska hän pidättää veden, niin kaikki kuivettuu, ja koska hän laskee, niin se kääntää maan.

 Hos honom är kraft och klokhet,  den förvillade och förvillaren äro båda i hans hand.

Hän on vahva Ja pysyväinen: hänen on se joka eksyy, ja se joka eksyttää.

 Rådsherrar utblottar han, han för dem i landsflykt,  och domare gör han till dårar.

Hän johdattaa kavalat niinkuin saaliin, ja saattaa tuomarit tyhmäksi.

 Han upplöser konungars välde  och sätter fångbälte om deras höfter.

Hän päästää kuningasten siteet, ja vyöttää heidän kupeensa.

 Präster utblottar han, han för dem i landsflykt,  och de säkrast rotade kommer han på fall.

Papit vie hän niinkuin saaliin, ja väkevät kukistaa.

 Välbetrodda män berövar han målet  och avhänder de äldste deras insikt.

Hän vääntää pois totisten huulet, vanhain toimen ottaa hän pois.

 Han utgjuter förakt över furstar  och lossar de starkes gördel.

Hän kaataa ylönkatseen päämiesten päälle, ja voimallisten väkevyyden hajoittaa.

 Han blottar djupen, så att de ej höljas av mörker,  dödsskuggan drager han fram i ljuset.

Hän ilmoittaa pimiät perustukset, ja kuoleman varjon saattaa hän valkeuteen.

 Han låter folkslag växa till -- och förgör dem;  han utvidgar deras gränser, men för dem sedan bort.

Hän saattaa kansat suureksi, ja taas hukuttaa heidät; hän levittää kansan, ja taas vie pois heidät.

 Stamhövdingar i landet berövar han förståndet,  han leder dem vilse i väglösa ödemarker.

Hän ottaa pois maan kansan ruhtinasten sydämet, ja eksyttää heitä korvessa, jossa ei tietä ole.

 De famla i mörkret och hava intet ljus,  han kommer dem att ragla såsom druckna.

Ja he koperoitsevat pimeydessä ilman valkeutta; ja hän eksyttää heitä kuin juopuneita.