Job 13

Katso, kaikkia näitä ovat silmäni nähneet, ja korvani kuulleet, ja on ne ymmärtänyt.

 Ja, alltsammans har mitt öga sett,  mitt öra har hört det och nogsamt givit akt.

Jota te tiedätte, sitä minäkin tiedän, enkä ole halvempi teitä.

 Vad I veten, det vet också jag;  icke står jag tillbaka för eder.

Minä puhun siis Kaikkivaltiaan tykö, ja mielin kamppailla Jumalan kanssa.

 Men till den Allsmäktige vill jag nu tala,  det lyster mig att gå till rätta med Gud.

Sillä te olette valheen saarnaajat, ja kaikki kelvottomat lääkärit.

 Dock, I ären män som spinna ihop lögn,  allasammans hopsätten I fåfängligt tal.

Jospa te voisitte juuri ääneti olla, niin te olisitte taitavat.

 Om I ändå villen alldeles tiga!  Det kunde tillräknas eder som vishet.

Kuulkaat siis minun kamppaustani, ja ottakaat vaari asiasta, kuin minä puhun.

 Hören nu likväl mitt klagomål,  och akten på mina läppars gensagor.

Tahdotteko te Jumalan puolesta vastata vääryydellä? ja hänen puolestansa puhua petosta?

 Viljen I försvara Gud med orättfärdigt tal  och honom till förmån bruka oärligt tal?

Tahdotteko te katsoa hänen mieltänsä? Tahdotteko te riidellä Jumalan puolesta?

 Skolen I visa eder partiska för honom  eller göra eder till sakförare för Gud?

Pitääkö se teille menestymän, koska hän teitä etsii? luuletteko te hänen pettävänne, niinkuin joku pettää ihmisen?

 Icke kan sådant ändas väl,  när han håller räfst med eder?  Eller kunnen I gäckas med honom,  såsom man kan gäckas med en människa?

Hän kovin nuhtelee teitä, jos te salaisesti mieliä katsotte.

 Nej, förvisso skall han straffa eder,  om I visen en hemlig partiskhet.

Eikö hänen korkeutensa teitä peljätä? ja hänen pelkonsa lankee teidän päällenne?

 Sannerligen, hans majestät skall då förskräcka eder,  och fruktan för honom skall falla över eder.

Teidän muistonne vedetään tuhan verraksi, ja teidän selkänne pitää oleman niinkuin saviroukkio.

 Edra tänkespråk skola då bliva visdomsord av aska,  edra försvarsverk varda såsom vallar av ler.

Olkaat ääneti minun edessäni, minä puhun, tapahtukoon minulle mitä hyvänsä.

 Tigen nu för min, så skall jag tala,  gånge så över mig vad det vara må.

Miksi minun pitää pureman lihaani hampaillani, ja asettaman sieluni minun käsiini?

 Ja, huru det än går, vill jag fatta mitt kött mellan tänderna  och taga min själ i min hand.

Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä.

 Må han dräpa mig, jag hoppas intet annat;  min vandel vill jag ändå hålla fram inför honom.

Hän on kuitenkin minun autuuteni; sillä ei yksikään ulkokullattu tule hänen eteensä.

 Redan detta skall lända mig till frälsning,  ty ingen gudlös dristar komma inför honom.

Kuulkaat juuri visusti minun puhettani, ja minun selitystäni teidän korvainne edessä.

 Hören, hören då mina ord,  och låten min förklaring tränga in i edra öron.

Katso, jo minä olen tuomion sanonut: Minä tiedän, että minä olen hurskas.

 Se, här lägger jag saken fram;  jag vet att jag skall befinnas hava rätt.

Kuka tahtoo käydä oikeudelle minun kanssani? Mutta minun täytyy nyt ääneti olla, ja loppua.

 Eller gives det någon som kan vederlägga mig?  Ja, då vill jag tiga -- och dö.

Ainoastaan älä tee minulle kahta, niin en minä kätke itsiäni sinun edestäs.

 Allenast två ting må du ej göra mot mig,  så behöver jag ej dölja mig inför ditt ansikte:

Anna kätes olla kaukana minusta, ja sinun kauhistukses älköön minua peljättäkö.

 din hand må du ej låta komma mig när,  och fruktan för dig må icke förskräcka mig.

Kutsu minua, ja minä vastaan: eli minä puhun, ja vastaa sinä minua.

 Sedan må du åklaga, och jag vill svara,  eller ock skall jag tala, och du må gendriva mig.

Kuinka usiat ovat minun vääryyteni ja pahat tekoni? anna minun saada tietää minun syntini ja rikokseni.

 Huru är det alltså med mina missgärningar och synder?  Låt mig få veta min överträdelse och synd.

Miksi sinä peität kasvos, ja pidät minua vihollisena?

 Varför döljer du ditt ansikte  och aktar mig såsom din fiende?

Tahdotkos niin kova olla lentävää lehteä vastaan, ja vainota kuivaa oljen kortta?

 Vill du skrämma ett löv som drives av vinden,  vill du förfölja ett borttorkat strå?

Sillä sinä kirjoitat minulle murhetta, ja annat minun periä nuoruuteni syntejä.

 Du skriver ju bedrövelser på min lott  och giver mig till arvedel min ungdoms missgärningar;

Sinä olet pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja otat kaikista minun poluistani vaarin, ja katsot kaikkia minun askeleitani;

 du sätter mina fötter i stocken,  du vaktar på alla vägar,  för mina fotsulor märker du ut stegen.

Joka kuitenkin hukun niinkuin mädännyt raato, ja niinkuin koilta syöty vaate.

 Och detta mot en som täres bort lik murket trä,  en som liknar en klädnad sönderfrätt av mal!