Job 5

Nimitä siis, jos joku on, joka kanssas todistaa, ja kenen tykö pyhistä sinä itses käännät?

Zavolejž tedy, dá-liť kdo odpověd? A k kterému se z svatých obrátíš?

Mutta tyhmän tappaa viha, ja taitamattoman kuolettaa kiivaus.

Pakli k bláznu, zahubí ho rozhněvání, a nesmyslného zabije prchlivost.

Minä näin tyhmän juurtuneen, ja kirosin kohta hänen huonettansa.

Jáť jsem viděl blázna, an se vkořenil, ale hned jsem zle tušil příbytku jeho, řka:

Hänen lapsensa pitää oleman kaukana terveydestä; ja pitää rikki murrettaman portissa, kussa ei yhtään auttajaa ole.

Vzdáleniť jsou synové jeho od spasení; nebo potříni budou v bráně, aniž bude, kdo by je vytrhl.

Hänen elonsa pitää isoovaisen syömän, ja orjantappuroista sen ottaman; ja hänen kalunsa pitää ryövärien nielemän.

Obilé jeho zžíře hladovitý, a i z prostřed trní je vychvátí; nadto sehltí násilník statek takových.

Sillä ei vaiva käy ylös tomusta; ja onnettomuus ei kasva maasta.

Neboť nepochází z prachu trápení, aniž se z země pučí bída.

Vaan ihminen syntyy onnettomuuteen; niinkuin kuumain hiilten kipinät sinkoilevat ylöskäsin.

Ale člověk rodí se k bídě, tak jako jiskry z uhlí zhůru létají.

Kuitenkin tahdon minä Jumalasta tutkistella: Jumalasta minä tahdon puhua,

Jistě žeť bych já hledal Boha silného, a jemu bych předložil při svou,

Joka voimallisia töitä tekee, joita ei tutkia taideta, ja ihmeitä, joita ei lukea taideta;

Kterýž činí věci veliké, nezpytatelné, divné, a jimž počtu není,

Joka antaa sateen maan päälle, ja antaa tulla veden teiden päälle;

Kterýž dává déšť na zemi, a spouští vody na pole,

Joka ylentää nöyrät korkeuteen, ja korottaa sorrettuja autuuteen.

Kterýž sází opovržené na místě vysokém, a žalostící vyvyšuje spasením,

Hän tekee kavalain aivoitukset tyhjäksi, ettei heidän kätensä mitään toimittaa taida.

Kterýž v nic obrací myšlení chytráků, tak aby nemohli k skutku přivésti ruce jejich ničeho,

Hän käsittää taitavat kavaluudessansa, ja pahain neuvo kukistetaan,

Kterýž lapá moudré v chytrosti jejich; nebo rada převrácených bláznová bývá.

Että he päivällä juoksevat pimeydessä, ja koperoitsevat puolipäivänä niinkuin yöllä.

Ve dne motají se jako ve tmách, a jako v noci šámají o poledni.

Ja hän auttaa köyhää miekasta, ja heidän suustansa, ja voimallisten kädestä.

Kterýž zachovává od meče a od úst jejich, a chudého od ruky násilníka.

Ja hän on köyhän turva, että vääryys pitäis suunsa kiinni.

Máť zajisté nuzný naději, ale nepravost musí zacpati ústa svá.

Katso, autuas on se ihminen, jota Jumala kurittaa; sentähden älä hylkää Kaikkivaltiaan kuritusta.

Aj, jak blahoslavený jest člověk, kteréhož tresce Bůh! A protož káráním Všemohoucího nepohrdej.

Sillä hän haavoittaa ja sitoo; hän lyö ja hänen kätensä terveeksi tekee.

Onť zajisté uráží, on i obvazuje; raní, ruka jeho také léčí.

Kuudesta murheesta päästää hän sinun; ja seitsemännestä ei tule mitään pahaa sinulle.

Z šesti úzkostí vysvobodil by tebe, ano i v sedmi nedotklo by se tebe zlé.

Kalliilla ajalla vapahtaa hän sinun kuolemasta, ja sodassa miekasta.

V hladu vykoupil by tě od smrti, a v boji od moci meče.

Hän peittää sinun kielen ruoskalta; ja ei sinun pidä pelkäämän hävitystä, koska se tulee.

Když utrhá jazyk, byl bys skryt, aniž bys se bál zhouby, když by přišla.

Hävityksessä ja nälässä sinä naurat; ja et pelkää metsän petoja.

Zhouba a hlad buď tobě za smích, a nestrachuj se ani líté zvěři zemské.

Sillä sinun liittos pitää oleman kivien kanssa kedolla, ja maan pedot pitää sinun kanssas rauhallisesti oleman.

Nebo s kamením polním příměří tvé, a zvěř lítá polní pokoj zachová k tobě.

Sinä ymmärrät, että sinun majas on rauhassa, ja sinä oleskelet asuinsiassas ilman syntiä.

A shledáš, žeť stánek tvůj bude bezpečný, a navrátíš se zase k příbytku svému, a nezhřešíš.

Ja sinä saat ymmärtää, että siemenes on suureksi tuleva, ja vesas niinkuin ruoho maassa.

Shledáš také, žeť se rozmnoží símě tvé, a potomci tvoji jako bylina zemská.

Ja sinä tulet vanhalla ijällä hautaan, niinkuin elositoma ajallansa korjataan.

Vejdeš v šedinách do hrobu, tak jako odnášíno bývá zralé obilí časem svým.

Katso, sitä me olemme tutkineet, ja se on niin: kuule sitä, ja tunne sinä myös se hyväkses.

Aj, toť jsme vyhledali, a takť jest; poslechniž toho, a schovej sobě to.