Proverbs 17

Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa.

Bolji je zalogaj suha kruha s mirom nego sa svađom kuća puna žrtvene pečenke.

Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia, ja hän jakaa perintöä veljein välillä.

Razuman sluga vlada nad sinom sramotnim i s braćom će dijeliti baštinu.

Niinkuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet.

Taljika je za srebro i peć za zlato, a srca iskušava Jahve sam.

Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuuntelee mielellänsä vahingollista kieltä.

Zločinac rado sluša usne prijevarne, i lažac spremno prisluškuje pogubnu jeziku.

Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisematta.

Tko se ruga siromahu, podruguje se Stvoritelju njegovu, i tko se veseli nesreći, ne ostaje bez kazne.

vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä.

Unuci su vijenac starcima, a sinovima ures oci njihovi.

Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella.

Ne dolikuje budali uzvišena besjeda, a još manje odličniku usne lažljive.

Jolla vara on lahja antaa, se on niinkuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään.

Dar je čarobni kamen u očima onoga koji ga daje: kamo se god okrene, uspijeva.

Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi.

Tko prikriva prijestup, traži ljubav, a tko glasinu širi, razgoni prijatelje.

Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä.

Razumna se ukor jače doima nego bezumna stotina udaraca.

Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan.

Opak čovjek ide samo za zlom, ali se okrutan glasnik šalje na nj.

Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hulluudessansa.

Bolje je nabasati na medvjedicu kojoj ugrabiše mlade nego na bezumnika u njegovoj ludosti.

Joka kostaa hyvän pahalla, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman.

Tko dobro zlom uzvraća neće ukloniti nesreću od doma svojeg.

Riidan alku on niinkuin vewsi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennenkuin sinä siihen sekaannut.

Zametnuti svađu isto je kao pustiti poplavu: stoga prije nego svađa izbije, udalji se!

Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus.

Tko opravdava krivoga i tko osuđuje pravoga, obojica su mrski Jahvi.

Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta?

Čemu novac u ruci bezumnomu? Da njime mudrost kupi, kad nema razbora!

Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä.

Prijatelj ljubi u svako vrijeme, a u nevolji i bratom postaje.

Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä.

Nerazuman čovjek daje ruku i jamči pred svojim bližnjim.

Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta.

Grijeh ljubi tko ljubi svađu, i tko visoko diže svoja vrata, traži propast.

Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen.

Opak srcem ne nalazi sreće, i komu je jezik zao, zapada u nesreću.

Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa.

Tko rodi bezumna, na tugu mu je; a nije veseo ni otac budale.

Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kaivaa luut.

Veselo je srce izvrstan lijek, a neveseo duh suši kosti.

Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä.

Opaki prima dar iz njedara da bi iskrivio putove pravici.

Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne.

Razuman ima mudrost pred sobom, a bezumniku su oči na kraj zemlje.

Hullu popika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on.

Briga je ocu bezuman sin i žalost roditeljki svojoj.

Ei ole se hyvä, että vanhurskalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee.

Ne valja kažnjavati pravednika, a nije pravo ni tući odličnike.

Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu.

Tko usteže svoje riječi, razumije mudrost, i razuman je čovjek mirna duha.

Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni.

I luđak se smatra mudrim kada šuti i razumnim kad susteže svoje usne.