Job 13

Se, mit Øje har skuet alt dette, mit Øre har hørt og mærket sig det;

Katso, kaikkia näitä ovat silmäni nähneet, ja korvani kuulleet, ja on ne ymmärtänyt.

hvad I ved, ved også jeg, jeg falder ikke igennem for jer.

Jota te tiedätte, sitä minäkin tiedän, enkä ole halvempi teitä.

Men til den Almægtige vil jeg tale, med Gud er jeg sindet at gå i Rette,

Minä puhun siis Kaikkivaltiaan tykö, ja mielin kamppailla Jumalan kanssa.

mens I smører på med Løgn; usle Læger er I til Hobe.

Sillä te olette valheen saarnaajat, ja kaikki kelvottomat lääkärit.

Om I dog vilde tie stille, så kunde I regnes for vise!

Jospa te voisitte juuri ääneti olla, niin te olisitte taitavat.

Hør dog mit Klagemål, mærk mine Læbers Anklage!

Kuulkaat siis minun kamppaustani, ja ottakaat vaari asiasta, kuin minä puhun.

Forsvarer I Gud med Uret, forsvarer I ham med Svig?

Tahdotteko te Jumalan puolesta vastata vääryydellä? ja hänen puolestansa puhua petosta?

Vil I tage Parti for ham, vil I træde i Skranken for Gud?

Tahdotteko te katsoa hänen mieltänsä? Tahdotteko te riidellä Jumalan puolesta?

Går det godt, når han ransager eder, kan I narre ham, som man narrer et Menneske?

Pitääkö se teille menestymän, koska hän teitä etsii? luuletteko te hänen pettävänne, niinkuin joku pettää ihmisen?

Revse jer vil han alvorligt, om I lader som intet og dog er partiske.

Hän kovin nuhtelee teitä, jos te salaisesti mieliä katsotte.

Vil ikke hans Højhed skræmme jer og hans Rædsel falde på eder?

Eikö hänen korkeutensa teitä peljätä? ja hänen pelkonsa lankee teidän päällenne?

Eders Tankesprog bliver til Askesprog, som Skjolde af Ler eders Skjolde.

Teidän muistonne vedetään tuhan verraksi, ja teidän selkänne pitää oleman niinkuin saviroukkio.

Ti stille, at jeg kan tale, så overgå mig, hvad der vil!

Olkaat ääneti minun edessäni, minä puhun, tapahtukoon minulle mitä hyvänsä.

Jeg vil bære mit Kød i Tænderne og tage mit Liv i min Hånd;

Miksi minun pitää pureman lihaani hampaillani, ja asettaman sieluni minun käsiini?

se, han slår mig ihjel, jeg har intet Håb, dog lægger jeg for ham min Færd.

Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä.

Det er i sig selv en Sejr for mig, thi en vanhellig vover sig ikke til ham!

Hän on kuitenkin minun autuuteni; sillä ei yksikään ulkokullattu tule hänen eteensä.

Hør nu ret på mit Ord, lad mig tale for eders Ører!

Kuulkaat juuri visusti minun puhettani, ja minun selitystäni teidän korvainne edessä.

Se, til Rettergang er jeg rede, jeg ved, at Retten er min!

Katso, jo minä olen tuomion sanonut: Minä tiedän, että minä olen hurskas.

Hvem kan vel trætte med mig? Da skulde jeg tie og opgive Ånden!

Kuka tahtoo käydä oikeudelle minun kanssani? Mutta minun täytyy nyt ääneti olla, ja loppua.

Kun for to Ting skåne du mig, så kryber jeg ikke i Skjul for dig:

Ainoastaan älä tee minulle kahta, niin en minä kätke itsiäni sinun edestäs.

Din Hånd må du tage fra mig, din Rædsel skræmme mig ikke!

Anna kätes olla kaukana minusta, ja sinun kauhistukses älköön minua peljättäkö.

Så stævn mig, og jeg skal svare, eller jeg vil tale, og du skal svare!

Kutsu minua, ja minä vastaan: eli minä puhun, ja vastaa sinä minua.

Hvor stor er min Skyld og Synd? Lad mig vide min Brøde og Synd!

Kuinka usiat ovat minun vääryyteni ja pahat tekoni? anna minun saada tietää minun syntini ja rikokseni.

Hvi skjuler du dog dit Åsyn og regner mig for din Fjende?

Miksi sinä peität kasvos, ja pidät minua vihollisena?

Vil du skræmme et henvejret Blad, forfølge et vissent Strå,

Tahdotkos niin kova olla lentävää lehteä vastaan, ja vainota kuivaa oljen kortta?

at du skriver mig så bitter en Dom og lader mig arve min Ungdoms Skyld,

Sillä sinä kirjoitat minulle murhetta, ja annat minun periä nuoruuteni syntejä.

lægger mine Fødder i Blokken, vogter på alle mine Veje. indkredser mine Fødders Trin!

Sinä olet pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja otat kaikista minun poluistani vaarin, ja katsot kaikkia minun askeleitani;

Og så er han dog som smuldrende Trøske, som Klæder, der ædes op af Møl,

Joka kuitenkin hukun niinkuin mädännyt raato, ja niinkuin koilta syöty vaate.