Psalms 22

Для дириґетна хору. На спів: „Ланя зорі досвітньої". Псалом Давидів.
Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, peurasta, jota varhain väijytään. Minun Jumalani, minun Jumalani! miksis minun hylkäsit? minä parun, vaan minun apuni on kaukana.
Боже мій, Боже мій, нащо мене Ти покинув? Далекі слова мого зойку від спасіння мого!...
Minun Jumalani! päivällä minä huudan, ja et sinä vastaa, ja en yölläkään vaikene.
Мій Боже, взиваю я вдень, та Ти не озвешся, і кличу вночі, і спокою немає мені!
Sinä olet pyhä, joka asut Israelin kiitoksessa.
Та Ти Святий, пробуваєш на хвалах ізраїлевих!
Meidän isämme toivoivat sinuun: ja kuin he toivoivat, niin sinä vapahdit heitä.
На Тебе надіялись наші батьки, надіялися і Ти визволив їх.
Sinua he huusivat, ja vapahdettiin: sinuun he turvasivat, ja ei tulleet häpiään.
До Тебе взивали вони і спасені були, на Тебе надіялися і не посоромились.
Mutta minä olen mato ja en ihminen, ihmisten pilkka ja kansan ylönkatse.
А я червяк, а не чоловік, посміховище людське й погорда в народі.
Kaikki, jotka minun näkevät, häpäisevät minua: he vääristelevät huuliansa ja päätänsä vääntelevät.
Всі, хто бачить мене, насміхаються з мене, розкривають роти, головою хитають!
Hän valittaa Herralle, hän vapahtakoon hänen: hän auttakoon häntä, jos hän mielistyy häneen.
Покладався на Господа він, хай же рятує його, нехай Той його визволить, він бо Його уподобав!
Sillä sinä olet minun vetänyt ulos äitini kohdusta: sinä olit minun turvani, ollessani vielä äitini rinnalla.
Бо з утроби Ти вивів мене, Ти безпечним мене учинив був на персах матері моєї!
Sinun päälles minä olen heitetty äitini kohdusta: sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
На Тебе з утроби я зданий, від утроби матері моєї Ти мій Бог!
Älä ole kaukana minusta; sillä ahdistus on läsnä, ja ei ole auttajaa,
Не віддаляйся від мене, бо горе близьке, бо нема мені помічника!
Suuret mullit ovat minun piirittäneet, lihavat härjät kiertäneet minun ympäri.
Багато биків оточили мене, башанські бугаї обступили мене,
Kitansa avasivat he minua vastaan, niinkuin raateleva ja kiljuva jalopeura.
на мене розкрили вони свої пащі, як лев, що шматує й ричить!
Minä olen kaadettu ulos niinkuin vesi, ja luuni ovat kaikki hajoitetut: minun sydämeni on niinkuin salattu vedenvaha ruumiissani.
Я розлитий, немов та вода, і всі кості мої поділились, стало серце моє, немов віск, розтопилось в моєму нутрі.
Minun voimani on kuivettunut niinkuin kruusin muru, ja minun kieleni tarttuu suuni lakeen; ja sinä panet minun kuoleman tomuun.
Висохла сила моя, як лушпиння, і прилип мій язик до мого піднебіння, і в порох смертельний поклав Ти мене.
Sillä koirat ovat minun piirittäneet: julmain parvi saartain lävistänyt kuin jalopeura käteni ja jalkani.
Бо пси оточили мене... обліг мене натовп злочинців, прокололи вони мої руки та ноги мої...
Minä lukisin kaikki minun luuni; mutta he katselivat ja näkivät ihastuksensa minusta.
Я висох, рахую всі кості свої, а вони придивляються й бачать нещастя в мені!
He jakavat itsellensä minun vaatteeni ja heittävät hameestani arpaa.
Вони ділять для себе одежу мою, а про шату мою жеребка вони кидають...
Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana! minun väkevyyteni, riennä avukseni!
А Ти, Господи, не віддаляйся, Допомого моя, поспіши ж мені на оборону!
Pelasta minun sieluni miekasta, ja ainokaiseni koirilta.
Від меча збережи мою душу, одиначку мою з руки пса!
Vapahda minua jalopeuran suusta, ja päästä minua yksisarvillisista.
Спаси мене від пащі лев'ячої, а вбогу мою від рогів буйволів.
Minä saarnaan sinun nimeäs veljilleni: minä ylistän sinua seurakunnassa.
Я звіщатиму Ймення Твоє своїм браттям, буду хвалити Тебе серед збору!
Ylistäkäät Herraa te, jotka häntä pelkäätte: koko Jakobin siemen kunnioittakoon häntä, ja kavahtakoon häntä kaikki Israelin siemen!
Хто боїться Господа, прославляйте Його, увесь Яковів роде шануйте Його, страхайтесь Його, все насіння ізраїлеве,
Sillä ei hän hyljännyt eikä katsonut ylön köyhän raadollisuutta, eikä kääntänyt kasvojansa hänestä pois; vaan kuin se häntä huusi, kuuli hän sitä.
бо Він не погордував і не зневажив страждання убогого, і від нього обличчя Свого не сховав, а почув, як він кликав до Нього!
Sinua minä ylistän suuressa seurakunnassa: minä maksan lupaukseni heidän edessänsä, jotka häntä pelkäävät.
Від Тебе повстане хвала моя в зборі великім, принесу свої жертви в присутності тих, хто боїться Його,
Raadolliset syövät ja ravitaan, ja jotka Herraa etsivät, pitää häntä ylistämän: teidän sydämenne pitää elämän ijankaikkisesti.
будуть їсти покірні і ситими стануть, хвалитимуть Господа ті, хто шукає Його, буде жить серце ваше навіки!
Kaikki maailman ääret muistakaan ja kääntykään Herran tykö, ja kumartakaan sinun edessäs kaikki pakanain sukukunnat.
Усі кінці землі спам'ятають, і до Господа вернуться, і вклоняться перед обличчям Його всі племена народів,
Sillä Herralta on valtakunta, ja hän vallitsee pakanoita.
бо царство Господнє, і Він Пан над народами!
Kaikki lihavat maan päällä pitää syömän ja kumartaman, hänen edessänsä polviansa notkistaman kaikki, jotka tomussa makaavat ja jotka surussansa elävät.
Будуть їсти й поклоняться всі багачі на землі, перед обличчям Його на коліна попадають всі, хто до пороху сходить і не може себе оживити!
Hänen pitää saaman siemenen, joka häntä palvelee: Herrasta pitää ilmoitettaman lasten lapsiin.
Буде потомство служити Йому, й залічене буде навіки у Господа. Прийдуть і будуть звіщать Його правду народові, який буде народжений, що Він це вчинив!
He tulevat ja hänen vanhurskauttansa saarnaavat syntyvälle kansalle, että hän sen tekee.