John 10

Поправді, поправді кажу вам: Хто не входить дверима в кошару, але перелазить деінде, той злодій і розбійник.
Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka ei ovesta mene sisälle lammashuoneesen, vaan astuu siihen muualta, se on varas ja ryöväri.
А хто входить дверима, той вівцям пастух.
Mutta joka oven kautta sisälle menee, se on lammasten paimen:
Воротар відчиняє йому, і його голосу слухають вівці; і свої вівці він кличе по йменню, і випроваджує їх.
Sille ovenvartia avaa, ja lampaat kuulevat hänen äänensä. Ja omia lampaitansa kutsuu hän nimeltänsä, ja vie heidät ulos.
А як вижене всі свої вівці, він іде перед ними, і вівці слідом за ним ідуть, бо знають голос його.
Ja kuin hän omat lampaansa päästää ulos, käy hän heidän edellänsä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä he tuntevat hänen äänensä.
За чужим же не підуть вони, а будуть утікати від нього, бо не знають вони чужого голосу.
Mutta ei he muukalaita seuraa, vaan pakenevat häntä; sillä ei he tunne muukalaisten ääntä.
Оцю притчу повів їм Ісус, але не зрозуміли вони, про що їм говорив.
Tämän tapauksen sanoi Jesus heille; mutta ei he niitä ymmärtäneet, mitä hän heille sanoi.
І знову промовив Ісус: Поправді, поправді кажу вам, що Я двері вівцям.
Niin Jesus sanoi taas heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: minä olen lammasten ovi.
Усі, скільки їх перше Мене приходило, то злодії й розбійники, але вівці не слухали їх.
Kaikki, jotka minun edelläni ovat tulleet, ovat varkaat ja ryövärit: vaan ei lampaat kuulleet heitä.
Я двері: коли через Мене хто ввійде, спасеться, і той ввійде та вийде, і пасовисько знайде.
Minä olen ovi: jos joku minun kauttani menee sisälle, se tulee autuaaksi, ja menee sisälle ja ulos, ja löytää laitumen.
Злодій тільки на те закрадається, щоб красти й убивати та нищити. Я прийшов, щоб ви мали життя, і подостатком щоб мали.
Ei varas tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja kadottamaan: minä tulin, että heillä pitää elämä oleman ja yltäkyllä oleman.
Я Пастир Добрий! Пастир добрий кладе життя власне за вівці.
Minä olen hyvä paimen: hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.
А наймит, і той, хто не вівчар, кому вівці не свої, коли бачить, що вовк наближається, то кидає вівці й тікає, а вовк їх хапає й полошить.
Mutta palkollinen, joka ei ole paimen, eikä lampaat ole hänen omansa: kuin hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi raatelee ja haaskaa lampaat.
А наймит утікає тому, що він наймит, і не дбає про вівці.
Mutta palkollinen pakenee, sillä hän on palkollinen, eikä tottele lampaista.
Я Пастир Добрий, і знаю Своїх, і Свої Мене знають.
Minä olen hyvä paimen, joka tunnen omani, ja minä tunnetaan myös omiltani,
Як Отець Мене знає, так і Я Отця знаю, і власне життя Я за вівці кладу.
Niinkuin Isä minun tuntee, ja minä tunnen Isän: ja panen henkeni lammasten edestä.
Також маю Я інших овець, які не з цієї кошари, Я повинен і їх припровадити. І Мій голос почують вони, і буде отара одна й Один Пастир!
Minulla on myös muita lampaita, jotka ei ole tästä lammashuoneesta: ne pitää minun myös tänne saattaman: ja he saavat kuulla minun ääneni; ja pitää oleman yksi lammashuone ja yksi paimen.
Через те Отець любить Мене, що Я власне життя віддаю, щоб ізнову прийняти його.
Sentähden Isä minua rakastaa, sillä minä panen henkeni, että minä sen jälleen otan.
Ніхто в Мене його не бере, але Я Сам від Себе кладу його. Маю владу віддати його, і маю владу прийняти його знову, Я цю заповідь взяв від Свого Отця.
Ei ota kenkään sitä minulta, vaan minä panen sen itsestäni. Minulla on valta sitä panna, ja minulla on valta sitä taas ottaa. Sen käskyn minä sain Isältäni.
З-за цих слів між юдеями знову незгода знялася.
Niin tuli taas riita Juudalaisten keskellä näiden puhetten tähden.
І багато-хто з них говорили: Він демона має, і несамовитий. Чого слухаєте ви Його?
Ja moni heistä sanoi: hänellä on perkele, ja hän on mieletöin: mitä te häntä kuultelette?
Інші казали: Ці слова не того, хто демона має. Хіба демон може очі сліпим відкривати?...
Mutta muut sanoivat: ei ne ole riivatun puheet: taitaako perkele sokian silmät avata?
Було тоді свято Відновлення в Єрусалимі. Стояла зима.
Ja Jerusalemissa oli kirkkomessu, ja talvi oli,
А Ісус у храмі ходив, у Соломоновім ґанку.
Ja Jesus käveli templissä Salomon esihuoneessa.
Юдеї тоді обступили Його та й казали Йому: Доки будеш тримати в непевності нас? Якщо Ти Христос, то відкрито скажи нам!
Niin Juudalaiset piirittivät hänen ja sanoivat hänelle: kuinka kauvan sinä meitä pidät ylös? Jos olet Kristus, niin sano meille selkiästi.
Відповів їм Ісус: Я вам був сказав, та не вірите ви. Ті діла, що чиню їх у Ймення Свого Отця, вони свідчать про Мене.
Jesus vastasi heitä: minä olen sen teille sanonut, ja ette usko: ne työt, jotka minä teen Isäni nimeen, todistavat minusta.
Та не вірите ви, не з Моїх бо овець ви.
Mutta ette usko: sillä ette ole minun lampaistani, miinkuin minä teille sanoin.
Мого голосу слухають вівці Мої, і знаю Я їх, і за Мною слідком вони йдуть.
Minun lampaani kuulevat minun ääneni, ja minä tunnen heidät, ja he seuraavat minua:
І Я життя вічне даю їм, і вони не загинуть повік, і ніхто їх не вихопить із Моєї руки.
Ja minä annan heille ijankaikkisen elämän, ja ei heidän pidä hukkuman ijankaikkisesti, eikä pidä yhdenkään repäisemän heitä minun kädestäni.
Мій Отець, що дав їх Мені, Він більший за всіх, і вихопити ніхто їх не може Отцеві з руки.
Minun isäni, joka ne minulle antoi, on suurempi kaikkia: ja ei kenkään taida heitä reväistä minun Isäni kädestä.
Я й Отець Ми одне!
Minä ja Isä olemme yhtä.
Знов каміння схопили юдеї, щоб укаменувати Його.
Niin Juudalaiset poimivat taas kiviä häntä kivittääksensä.
Відповів їм Ісус: Від Отця показав Я вам добрих учинків багато, за котрий же з тих учинків хочете Мене каменувати?
Jesus vastasi heitä: minä osoitin teille Isältäni monta hyvää työtä: minkä työn tähden niistä te siis minun kivitätte?
Юдеї Йому відказали: Не за добрий учинок хочемо Тебе вкаменувати, а за богозневагу, бо Ти, бувши людиною, за Бога Себе видаєш...
Juudalaiset vastasivat häntä, sanoen: emme sinua hyvän työn tähden kivitä, vaan pilkan tähden, ja että sinä, joka ihminen olet, teet itses Jumalaksi.
Відповів їм Ісус: Хіба не написано в вашім Законі: Я сказав: ви боги?
Jesus vastasi heitä: eiko teidän laissanne ole kirjoitettu: minä sanon, te olette jumalat?
Коли тих Він богами назвав, що до них слово Боже було, а Писання не може порушене бути,
Jos hän ne kutsui jumaliksi, joille Jumalan sana tapahtui, ja ei kirjoitus taideta rikottaa:
то Тому, що Отець освятив і послав Його в світ, закидаєте ви: Зневажаєш Ти Бога, через те, що сказав Я: Я Син Божий?
Ja te sanotte hänelle, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: sinä pilkkaat Jumalaa, että minä sanoin: minä olen Jumalan Poika.
Коли Я не чиню діл Свого Отця, то не вірте Мені.
Ellen minä tee minun Isäni töitä, niin älkäät minua uskoko.
А коли Я чиню, то хоч ви Мені віри й не ймете, повірте ділам, щоб пізнали й повірили ви, що Отець у Мені, а Я ув Отці!
Mutta jos minä niitä teen, ja jos ette minua usko, niin uskokaat ne työt, että te tuntisitte ja uskoisitte Isän olevan minussa ja minun hänessä.
Тоді знову шукали вони, щоб схопити Його, але вийшов із рук їхніх Він.
Niin he etsivät taas häntä kiinni ottaaksensa, mutta hän läksi heidän käsistänsä,
І Він знову на той бік Йордану пішов, на те місце, де Іван найперше христив, та й там перебував.
Ja meni jälleen toiselle puolelle Jordania, siihen paikkaan, jossa Johannes ensin kasti, ja viipyi siinä.
І багато до Нього приходили та говорили, що хоч жадного чуда Іван не вчинив, але все, що про Нього Іван говорив, правдиве було.
Ja monta tuli hänen tykönsä, ja sanoivat: ei Johannes yhtäkään ihmettä tehnyt; mutta kaikki mitä Johannes tästä sanoi, ne ovat todet.
І багато-хто ввірували в Нього там.
Ja monta uskoi sillä hänen päällensä.