Proverbs 14

 Genom visa kvinnor varder huset uppbyggt,  men oförnuft river ned det med egna händer.Ords. 12,4. 19,14. 31,10 f.

Viisas vaimo rakentaa huoneensa, vaan hullu kukistaa sen teollansa.

 Den som fruktar HERREN, han vandrar i redlighet,  men den som föraktar honom, han går krokiga vägar.

Joka vaeltaa oikiaa tietä, se pelkää Herraa; mutta se, joka poikkee pois tieltänsä, ylönkatsoo hänen.

 I den oförnuftiges mun är ett gissel för hans högmod,  men de visa bevaras genom sina läppar.

Tyhmän suussa on ylpeyden vitsa; vaan viisasten huulet varjelevat heitä.

 Där inga dragare finnas, där förbliver krubban tom,  men riklig vinning får man genom oxars kraft.

Jossa ei härkiä ole, siinä seimet puhtaana ovat; vaan jossa juhdat työtä tekevät, siinä tuloa kyllä on.

 Ett sannfärdigt vittne ljuger icke,  men ett falskt vittne främjar lögn.Ords. 6,19. 12,17. 14,25.

Totinen todistaja välttää valhetta; vaan väärä todistaja rohkiasti valhettelee.

 Bespottaren söker vishet och finner ingen,  men för den förståndige är kunskap lätt.

Pilkkaaja etsii viisautta, ja ei löydä; vaan toimelliset viisauden huokiasti saavat.

 Gå bort ifrån den man som är dåraktig;  aldrig fann du på hans läppar något förstånd.

Mene pois tyhmän tyköä; sillä et sinä opi mitään häneltä.

 Det är den klokes vishet, att han aktar på sin väg,  men det är dårars oförnuft, att de öva svek.Ef. 5,15.

Toimellisen viisaus on teistänsä ottaa vaarin; vaan tyhmäin hulluus on sula petos.

De oförnuftiga bespottas av sitt eget skuldoffer, men bland de redliga råder gott behag.3 Mos. 6,1 f. Ords. 21,27.

Tyhmä nauraa syntiä, mutta hurskasten välillä on hyvä suosio.

Hjärtat känner självt bäst sin egen sorg, ej heller kan en främmande intränga i dess glädje.

Koska sydän on murheellinen, niin ei auta ulkonainen ilo.

 De ogudaktigas hus förödes,  men de rättsinnigas hydda blomstrar.Ords. 10,33. 11,28. 12,7, 21.

Jumalattomain huoneet kukistetaan, vaan jumalisten majat viheriöitsevät.

 Mången håller sin väg för den i rätta,  men på sistone leder den dock till döden.Ords. 16,25.

Monella on tie mielestänsä oikia, vaan viimeiseltä johdattaa se kuolemaan.

 Mitt under löjet kan hjärtat sörja,  och slutet på glädjen bliver bedrövelse.Pred. 7,4.

Naurun jälkeen tulee murhe, ja ilon perästä suru.

 Av sina gärningars frukt varder den avfällige mättad,  och den gode bliver upphöjd över honom.Ords. 1,31.

Tyhmälle tapahtuu laittamisensa jälkeen, vaan hyvä ihminen asetetaan hänen ylitsensä.

 Den fåkunnige tror vart ord,  men den kloke aktar på sina steg.

Taitamatoin uskoo kaikki, mutta ymmärtäväinen ottaa teistänsä vaarin.

 Den vise tager sig till vara och flyr det onda,  men dåren är övermodig och sorglös.Job 1,1. Ords. 28,14.

Viisas pelkää ja karttaa pahaa, vaan tyhmä päätähavin menee.

 Den som är snar till vrede gör vad oförnuftigt är,  och en ränkfull man bliver hatad.Ords. 12,16. 16,32. Jak. 1,20.

Äkillinen ihminen tekee hullun töitä, ja kavala ihminen tulee vihattavaksi.

 De fåkunniga hava fått oförnuft till sin arvedel,  men de kloka bliva krönta med kunskap.

Taitamattomat perivät tyhmyyden; vaan se on toimellisten kruunu, että he toimellisesti tekevät.

 De onda måste falla ned inför de goda,  och de ogudaktiga vid den rättfärdiges portar.Upp. 3,9.

Häijyn täytyy kumartaa hyviä, ja jumalattomat vanhurskasten porteissa.

 Jämväl av sina närmaste är den fattige hatad,  men den rike har många vänner.Ords. 19,4, 7.

Köyhää vihaavat hänen lähimmäisensäkin; vaan rikkaalla on monta ystävää.

 Den som visar förakt för sin nästa, han begår synd,  men säll är den som förbarmar sig över de betryckta.Ords. 11,12.

Joka katsoo lähimmäisensä ylön. hän tekee syntiä; vaan autuas on se, joka viheliäistä armahtaa.

 De som bringa ont å bane skola förvisso fara vilse,  men barmhärtighet och trofasthet röna de som bringa gott å bane.Ps. 7,15 f. 2 Tim. 1,16 f.

Jotka viekkaudessa vaeltavat, niiltä puuttuu; mutta jotka hyvää ajattelevat, niille tapahtuu hyvyys ja uskollisuus.

 Av all möda kommer någon vinning,  men tomt tal är ren förlust.Ords. 21,5.

Jossa työtä tehdään, siinä kyllä on; vaan joka tyhjiin puheisiin tyytyy, siinä on köyhyys.

 De visas rikedom är för dem en krona  men dårarnas oförnuft förbliver oförnuft.

Viisasten rikkaus on heidän kruununsa, mutta tyhmäin hulluus on hulluus.

 Ett sannfärdigt vittne räddar liv,  men den som främjar lögn, han är full av svek.

Uskollinen todistaja vapahtaa hengen, vaan väärä todistaja pettää.

 Den som fruktar HERREN har ett tryggt fäste,  och hans barn få där en tillflykt.

Joka Herraa pelkää, hänellä on vahva linna, ja hänen lapsensa varjellaan.

 I HERRENS fruktan är en livets källa  genom dem undviker man dödens snarorOrds. 13,14.

Herran pelko on elämän lähde, että kuoleman nuora välttää taidetaan.

 Att hava många undersåtar är en konungs härlighet,  men brist på folk är en furstes olycka.

Koska kuninkaalla on paljo väkeä, se on hänen kunniansa; vaan koska vähä on väkeä, se tekee päämiehen kehnoksi.

 Den som är tålmodig visar gott förstånd,  men den som är snar till vrede går långt i oförnuft.

Joka on pitkämielinen, se on viisas; vaan joka äkillinen on, se ilmoittaa tyhmyyden.

 Ett saktmodigt hjärta är kroppens liv,  men bittert sinne är röta i benen.Pred. 10,4.

Leppyinen sydän on ruumiin elämä; vaan kateus on märkä luissa.

 Den som förtrycker den arme smädar hans skapare,  men den som förbarmar sig över de fattiga, han ärar honom.Ords. 17,5. 22,2.

Joka köyhälle tekee väkivaltaa, hän laittaa hänen luojaansa; vaan joka armahtaa vaivaista, se kunnioittaa Jumalaa.

 Genom sin ondska kommer de ogudaktige på fall,  men den rättfärdige är frimodig in i döden.

Pahuutensa tähden jumalatoin kukistetaan; vaan vanhurskas on kuolemassakin rohkia.

 I den förståndiges hjärta bor visheten,  och i dårarnas krets gör hon sig kunnig.

Toimellisen sydämessä lepää viisaus; mutta mitä tyhmäin mielessä on, se tulee ilmi.

 Rättfärdighet upphöjer ett folk  men synd är folkens vanära.

Vanhurskaus korottaa kansan, vaan synti on kansan häpiä.

 En förståndig tjänare behaga konungen väl,  men över en vanartig skall han vrede komma.

Toimellinen palvelia on kuninkaalle otollinen; vaan häpiällistä palveliaa ei hän kärsi.