John 10

»Sannerligen, sannerligen säger jag eder: Den som icke går in i fårahuset genom dörren, utan stiger in någon annan väg, han är en tjuv och en rövare.

Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka ei ovesta mene sisälle lammashuoneesen, vaan astuu siihen muualta, se on varas ja ryöväri.

Men den som går in genom dörren, han är fårens herde.

Mutta joka oven kautta sisälle menee, se on lammasten paimen:

För honom öppnar dörrvaktaren, och fåren lyssna till hans röst, och han kallar sina får vid namn och för dem ut.

Sille ovenvartia avaa, ja lampaat kuulevat hänen äänensä. Ja omia lampaitansa kutsuu hän nimeltänsä, ja vie heidät ulos.

Och när han har släppt ut alla sina får, går han framför dem, och fåren följa honom, ty de känna hans röst.

Ja kuin hän omat lampaansa päästää ulos, käy hän heidän edellänsä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä he tuntevat hänen äänensä.

Men en främmande följa de alls icke, utan fly bort ifrån honom, ty de känna icke de främmandes röst.»

Mutta ei he muukalaita seuraa, vaan pakenevat häntä; sillä ei he tunne muukalaisten ääntä.

Så talade Jesus till dem i förtäckta ord; men de förstodo icke vad det var som han talade till dem.

Tämän tapauksen sanoi Jesus heille; mutta ei he niitä ymmärtäneet, mitä hän heille sanoi.

Åter sade Jesus till dem: »Sannerligen, sannerligen säger jag eder: Jag är dörren in till fåren.

Niin Jesus sanoi taas heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: minä olen lammasten ovi.

Alla de som hava kommit före mig äro tjuvar och rövare, men fåren hava icke lyssnat till dem.

Kaikki, jotka minun edelläni ovat tulleet, ovat varkaat ja ryövärit: vaan ei lampaat kuulleet heitä.

Jag är dörren; den som går in genom mig, han skall bliva frälst, och han skall få gå ut och in och skall finna bete.

Minä olen ovi: jos joku minun kauttani menee sisälle, se tulee autuaaksi, ja menee sisälle ja ulos, ja löytää laitumen.

Tjuven kommer allenast för att stjäla och slakta och förgöra. Jag har kommit, för att de skola hava liv och hava över nog.

Ei varas tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja kadottamaan: minä tulin, että heillä pitää elämä oleman ja yltäkyllä oleman.

Jag är den gode herden. En god herde giver sitt liv för fåren.

Minä olen hyvä paimen: hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.

Men den som är lejd och icke är herden själv, när han, den som fåren icke tillhöra, ser ulven komma, då övergiver han fåren och flyr, och ulven rövar bort dem och förskingrar dem.

Mutta palkollinen, joka ei ole paimen, eikä lampaat ole hänen omansa: kuin hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi raatelee ja haaskaa lampaat.

Han är ju lejd och frågar icke efter fåren.

Mutta palkollinen pakenee, sillä hän on palkollinen, eikä tottele lampaista.

Jag är den gode herden, och jag känner mina får, och mina får känna mig,

Minä olen hyvä paimen, joka tunnen omani, ja minä tunnetaan myös omiltani,

såsom Fadern känner mig, och såsom jag känner Fadern; och jag giver mitt liv för fåren.

Niinkuin Isä minun tuntee, ja minä tunnen Isän: ja panen henkeni lammasten edestä.

Jag har ock andra får, som icke höra till detta fårahus; också dem måste jag draga till mig, och de skola lyssna till min röst. Så skall det bliva en hjord och en herde.

Minulla on myös muita lampaita, jotka ei ole tästä lammashuoneesta: ne pitää minun myös tänne saattaman: ja he saavat kuulla minun ääneni; ja pitää oleman yksi lammashuone ja yksi paimen.

Därför älskar Fadern mig, att jag giver mitt liv -- för att sedan taga igen det.

Sentähden Isä minua rakastaa, sillä minä panen henkeni, että minä sen jälleen otan.

Ingen tager det ifrån mig, utan jag giver det av fri vilja. Jag har makt att giva det, och jag har makt att taga igen det. Det budet har jag fått av min Fader.»

Ei ota kenkään sitä minulta, vaan minä panen sen itsestäni. Minulla on valta sitä panna, ja minulla on valta sitä taas ottaa. Sen käskyn minä sain Isältäni.

För dessa ords skull uppstodo åter stridiga meningar bland judarna.

Niin tuli taas riita Juudalaisten keskellä näiden puhetten tähden.

Många av dem sade: »Han är besatt av en ond ande och är från sina sinnen. Varför hören I på honom?»

Ja moni heistä sanoi: hänellä on perkele, ja hän on mieletöin: mitä te häntä kuultelette?

Andra åter sade: »Sådana ord talar icke den som är besatt. Icke kan väl en ond ande öppna blindas ögon?»

Mutta muut sanoivat: ei ne ole riivatun puheet: taitaako perkele sokian silmät avata?

Därefter inföll tempelinvigningens högtid i Jerusalem. Det var nu vinter,

Ja Jerusalemissa oli kirkkomessu, ja talvi oli,

och Jesus gick fram och åter i Salomos pelargång i helgedomen.

Ja Jesus käveli templissä Salomon esihuoneessa.

Då samlade sig judarna omkring honom och sade till honom: »Huru länge vill du hålla oss i ovisshet? Om du är Messias, så säg oss det öppet.»

Niin Juudalaiset piirittivät hänen ja sanoivat hänelle: kuinka kauvan sinä meitä pidät ylös? Jos olet Kristus, niin sano meille selkiästi.

Jesus svarade dem: »Jag har sagt eder det, men I tron mig icke. De gärningar som jag gör i min Faders namn, de vittna om mig.

Jesus vastasi heitä: minä olen sen teille sanonut, ja ette usko: ne työt, jotka minä teen Isäni nimeen, todistavat minusta.

Men I tron mig icke, ty I ären icke av mina får.

Mutta ette usko: sillä ette ole minun lampaistani, miinkuin minä teille sanoin.

Mina får lyssna till min röst, och jag känner dem, och de följa mig.

Minun lampaani kuulevat minun ääneni, ja minä tunnen heidät, ja he seuraavat minua:

Och jag giver dem evigt liv, och de skola aldrig någonsin förgås, och ingen skall rycka dem ur min hand.

Ja minä annan heille ijankaikkisen elämän, ja ei heidän pidä hukkuman ijankaikkisesti, eikä pidä yhdenkään repäisemän heitä minun kädestäni.

Min Fader, som har givit mig dem, är större än alla, och ingen kan rycka dem ur min Faders hand.

Minun isäni, joka ne minulle antoi, on suurempi kaikkia: ja ei kenkään taida heitä reväistä minun Isäni kädestä.

Jag och Fadern äro ett.»

Minä ja Isä olemme yhtä.

Då togo judarna åter upp stenar för att stena honom.

Niin Juudalaiset poimivat taas kiviä häntä kivittääksensä.

Men Jesus sade till dem: »Många goda gärningar, som komma från min Fader, har jag låtit eder se. För vilken av dessa gärningar är det som I viljen stena mig?»

Jesus vastasi heitä: minä osoitin teille Isältäni monta hyvää työtä: minkä työn tähden niistä te siis minun kivitätte?

Judarna svarade honom: »Det är icke för någon god gärnings skull som vi vilja stena dig, utan därför att du hädar och gör dig själv till Gud, du som är en människa.»

Juudalaiset vastasivat häntä, sanoen: emme sinua hyvän työn tähden kivitä, vaan pilkan tähden, ja että sinä, joka ihminen olet, teet itses Jumalaksi.

Jesus svarade dem: »Det är ju så skrivet i eder lag: 'Jag har sagt att I ären gudar'.

Jesus vastasi heitä: eiko teidän laissanne ole kirjoitettu: minä sanon, te olette jumalat?

Om han nu har kallat för gudar dem som Guds ord kom till -- och skriften kan ju icke bliva om intet --

Jos hän ne kutsui jumaliksi, joille Jumalan sana tapahtui, ja ei kirjoitus taideta rikottaa:

huru kunnen då I, på den grund att jag har sagt mig vara Guds Son, anklaga mig för hädelse, mig som Fadern har helgat och sänt i världen?

Ja te sanotte hänelle, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: sinä pilkkaat Jumalaa, että minä sanoin: minä olen Jumalan Poika.

Gör jag icke min Faders gärningar, så tron mig icke.

Ellen minä tee minun Isäni töitä, niin älkäät minua uskoko.

Men gör jag dem, så tron gärningarna, om I än icke tron mig; då skolen I fatta och förstå att Fadern är i mig, och att jag är i Fadern.»

Mutta jos minä niitä teen, ja jos ette minua usko, niin uskokaat ne työt, että te tuntisitte ja uskoisitte Isän olevan minussa ja minun hänessä.

Då ville de åter gripa honom, men han gick sin väg, undan deras händer.

Niin he etsivät taas häntä kiinni ottaaksensa, mutta hän läksi heidän käsistänsä,

Sedan begav han sig åter bort till det ställe på andra sidan Jordan, där Johannes först hade döpt, och stannade kvar där.

Ja meni jälleen toiselle puolelle Jordania, siihen paikkaan, jossa Johannes ensin kasti, ja viipyi siinä.

Och många kommo till honom. Och de sade: »Väl gjorde Johannes intet tecken, men allt vad Johannes sade om denne var sant.»

Ja monta tuli hänen tykönsä, ja sanoivat: ei Johannes yhtäkään ihmettä tehnyt; mutta kaikki mitä Johannes tästä sanoi, ne ovat todet.

Och många kommo där till tro på honom.

Ja monta uskoi sillä hänen päällensä.