Job 5

 Ropa fritt; vem finnes, som svarar dig,  och till vilken av de heliga kan du vända dig?

Nimitä siis, jos joku on, joka kanssas todistaa, ja kenen tykö pyhistä sinä itses käännät?

 Se, dåren dräpes av sin grämelse,  och den fåkunnige dödas av sin bitterhet.

Mutta tyhmän tappaa viha, ja taitamattoman kuolettaa kiivaus.

 Jag såg en dåre, fast var han rotad,  men plötsligt måste jag ropa ve över hans boning.

Minä näin tyhmän juurtuneen, ja kirosin kohta hänen huonettansa.

 Ty hans barn gå nu fjärran ifrån frälsning,  de förtrampas i porten utan räddning.

Hänen lapsensa pitää oleman kaukana terveydestä; ja pitää rikki murrettaman portissa, kussa ei yhtään auttajaa ole.

 Av hans skörd äter vem som är hungrig,  den rövas bort, om och hägnad med törnen;  efter hans rikedom gapar ett giller.

Hänen elonsa pitää isoovaisen syömän, ja orjantappuroista sen ottaman; ja hänen kalunsa pitää ryövärien nielemän.

 Ty icke upp ur stoftet kommer fördärvet,  ej ur marken skjuter olyckan upp;

Sillä ei vaiva käy ylös tomusta; ja onnettomuus ei kasva maasta.

 nej, människan varder född till olycka,  såsom eldgnistor måste flyga mot höjden.

Vaan ihminen syntyy onnettomuuteen; niinkuin kuumain hiilten kipinät sinkoilevat ylöskäsin.

 Men vore det nu jag, så sökte jag nåd hos Gud,  åt Gud hemställde jag min sak,

Kuitenkin tahdon minä Jumalasta tutkistella: Jumalasta minä tahdon puhua,

 åt honom som gör stora och outrannsakliga ting,  under, flera än någon kan räkna,

Joka voimallisia töitä tekee, joita ei tutkia taideta, ja ihmeitä, joita ei lukea taideta;

 åt honom som låter regnet falla på jorden  och sänder vatten ned över markerna,

Joka antaa sateen maan päälle, ja antaa tulla veden teiden päälle;

 när han vill upphöja de ringa  och förhjälpa de sörjande till frälsning.

Joka ylentää nöyrät korkeuteen, ja korottaa sorrettuja autuuteen.

 Han är den som gör de klokas anslag om intet,  så att deras händer intet uträtta med förnuft;

Hän tekee kavalain aivoitukset tyhjäksi, ettei heidän kätensä mitään toimittaa taida.

 han fångar de visa i deras klokskap  och låter de illfundiga förhasta sig i sina rådslag:

Hän käsittää taitavat kavaluudessansa, ja pahain neuvo kukistetaan,

 mitt på dagen råka de ut för mörker  och famla mitt i ljuset, likasom vore det natt.

Että he päivällä juoksevat pimeydessä, ja koperoitsevat puolipäivänä niinkuin yöllä.

 Så frälsar han från deras tungors svärd,  han frälsar den fattige ur den övermäktiges hand.

Ja hän auttaa köyhää miekasta, ja heidän suustansa, ja voimallisten kädestä.

 Den arme kan så åter hava ett hopp,  och orättfärdigheten måste tillsluta sin mun.

Ja hän on köyhän turva, että vääryys pitäis suunsa kiinni.

 Ja, säll är den människa som Gud agar;  den Allsmäktiges tuktan må du icke förkasta.

Katso, autuas on se ihminen, jota Jumala kurittaa; sentähden älä hylkää Kaikkivaltiaan kuritusta.

 Ty om han och sargar, så förbinder han ock,  om han slår, så hela ock hans händer.

Sillä hän haavoittaa ja sitoo; hän lyö ja hänen kätensä terveeksi tekee.

 Sex gånger räddar han dig ur nöden,  ja, sju gånger avvändes olyckan från dig.

Kuudesta murheesta päästää hän sinun; ja seitsemännestä ei tule mitään pahaa sinulle.

 I hungerstid förlossar han dig från döden  och i krig undan svärdets våld.

Kalliilla ajalla vapahtaa hän sinun kuolemasta, ja sodassa miekasta.

 När tungor svänga gisslet, gömmes du undan;  du har intet att frukta, när förhärjelse kommer.

Hän peittää sinun kielen ruoskalta; ja ei sinun pidä pelkäämän hävitystä, koska se tulee.

 Ja, åt förhärjelse och dyr tid kan du då le,  för vilddjur behöver du ej heller känna fruktan;

Hävityksessä ja nälässä sinä naurat; ja et pelkää metsän petoja.

 ty med markens stenar står du i förbund,  och med djuren på marken har du ingått fred.

Sillä sinun liittos pitää oleman kivien kanssa kedolla, ja maan pedot pitää sinun kanssas rauhallisesti oleman.

 Och du får se huru din hydda står trygg;  när du synar din boning, saknas intet däri.

Sinä ymmärrät, että sinun majas on rauhassa, ja sinä oleskelet asuinsiassas ilman syntiä.

 Du får ock se huru din ätt förökas,  huru din avkomma bliver såsom markens örter.

Ja sinä saat ymmärtää, että siemenes on suureksi tuleva, ja vesas niinkuin ruoho maassa.

 I graven kommer du, när du har hunnit din mognad,  såsom sädesskylen bärgas, då dess tid är inne.

Ja sinä tulet vanhalla ijällä hautaan, niinkuin elositoma ajallansa korjataan.

 Se, detta hava vi utrannsakat, och så är det;  hör därpå och betänk det väl.

Katso, sitä me olemme tutkineet, ja se on niin: kuule sitä, ja tunne sinä myös se hyväkses.