Job 19

ויען איוב ויאמר׃

Mutta Job vastasi ja sanoi:

עד אנה תוגיון נפשי ותדכאונני במלים׃

Kuinka kauvan te vaivaatte minun sieluani? ja runtelette minua sanoilla?

זה עשר פעמים תכלימוני לא תבשו תהכרו לי׃

Te olette nyt kymmenen kertaa pilkanneet minua; ja ette häpee minua niin vaivata.

ואף אמנם שגיתי אתי תלין משוגתי׃

Jos minä erehdyn, niin minä itselleni erehdyn.

אם אמנם עלי תגדילו ותוכיחו עלי חרפתי׃

Mutta te tosin nousette minua vastaan, ja soimaatte minun pilkkaani.

דעו אפו כי אלוה עותני ומצודו עלי הקיף׃

Niin tietäkäät nyt, että Jumala hukuttaa minun, ja on piirittänyt minun verkkoihinsa.

הן אצעק חמס ולא אענה אשוע ואין משפט׃

Katso, ehkä minä vielä väkivallan tähden huutaisin, niin ei kuitenkaan kuulla minua: jos minä parkuisin, niin ei tässä ole oikeutta.

ארחי גדר ולא אעבור ועל נתיבותי חשך ישים׃

Hän on aidannat minun tieni, etten minä taida sitä käydä, ja pannut pimeyden minun poluilleni.

כבודי מעלי הפשיט ויסר עטרת ראשי׃

Hän on riisunut minun kunniani minulta, ja ottanut pois kruunun minun päästäni.

יתצני סביב ואלך ויסע כעץ תקותי׃

Hän on maahan kukistanut minun joka kulmalta, ja laskenut minun menemään; ja on reväissyt ylös minun toivoni niinkuin puun.

ויחר עלי אפו ויחשבני לו כצריו׃

Hän on hirmuisesti vihastunut minun päälleni, ja pitää minun vihamiehenänsä.

יחד יבאו גדודיו ויסלו עלי דרכם ויחנו סביב לאהלי׃

Hänen sotajoukkonsa ovat kokoontuneet, ja asettaneet tiensä minua kohden, ja piirittäneet minun majani.

אחי מעלי הרחיק וידעי אך זרו ממני׃

Hän on eroittanut minun veljeni kauvas minusta, ja minun tuttavani ovat minulle muukalaisiksi tulleet.

חדלו קרובי ומידעי שכחוני׃

Minun lähimmäiseni piiloivat minua, ja minun ystäväni ovat unhottaneet minun.

גרי ביתי ואמהתי לזר תחשבני נכרי הייתי בעיניהם׃

Minun huonekuntalaiseni ja piikani pitävät minua vieraana, minä olen tuntemattomaksi tullut heidän silmäinsä edessä.

לעבדי קראתי ולא יענה במו פי אתחנן לו׃

Minä huusin palveliaani, ja ei hän vastannut minua: minun täytyy rukoilla häntä omalla suullani.

רוחי זרה לאשתי וחנתי לבני בטני׃

Minun emäntäni vieroi minun henkeäni, ja minun täytyy palvella omia lapsiani.

גם עוילים מאסו בי אקומה וידברו בי׃

Ja nuoretkin lapset minun katsovat ylön: jos minä nousen, niin he puhuvat minua vastaan.

תעבוני כל מתי סודי וזה אהבתי נהפכו בי׃

Kaikki uskolliset ystäväni kauhistuvat minua; ja joita minä rakastin, ovat kääntäneet itsensä minua vastaan.

בעורי ובבשרי דבקה עצמי ואתמלטה בעור שני׃

Minun luuni tarttuivat minun nahkaani ja lihaani, ja en minä taida nahallani peittää hampaitani.

חנני חנני אתם רעי כי יד אלוה נגעה בי׃

Armahtakaat minun päälleni, armahtakaat minun päälleni, te minun ystäväni! sillä Jumalan käsi on minuun sattunut!

למה תרדפני כמו אל ומבשרי לא תשבעו׃

Miksi te vainootte minua niinkuin Jumalakin, ja ette taida minun lihastani ravittaa?

מי יתן אפו ויכתבון מלי מי יתן בספר ויחקו׃

Jospa minun puheeni kirjoitettaisiin! jospa ne kirjaan pantaisiin, ja painettaisiin!

בעט ברזל ועפרת לעד בצור יחצבון׃

Raudalla kaivettaisiin lyijy ijankaikkiseksi muistoksi kiveen.

ואני ידעתי גאלי חי ואחרון על עפר יקום׃

Sillä minä tiedän minun Lunastajani elävän: ja hän on tästälähin maan päällä seisova.

ואחר עורי נקפו זאת ומבשרי אחזה אלוה׃

Ja vaikka vihdoin minun nahkani ja tämä (ruumis) lakastuu, saan minä kuitenkin minun lihassani nähdä Jumalan.

אשר אני אחזה לי ועיני ראו ולא זר כלו כליתי בחקי׃

Hänen minä olen minulleni näkevä, ja minun silmäni katsovat häntä, ja ei kenkään outo. Minun munaskuuni ovat kuluneet minun helmassani.

כי תאמרו מה נרדף לו ושרש דבר נמצא בי׃

Tosin teidän pitäis sanoman: Miksi me vainoamme häntä? sillä tämän puheen perustus löytyy minun tykönäni.

גורו לכם מפני חרב כי חמה עונות חרב למען תדעון שדין׃

Peljätkäät siis miekkaa, sillä viha on pahain töiden kostomiekka, että te tietäisitte kurituksen tulevan.