Job 5

Nimitä siis, jos joku on, joka kanssas todistaa, ja kenen tykö pyhistä sinä itses käännät?

 Ropa fritt; vem finnes, som svarar dig,  och till vilken av de heliga kan du vända dig?

Mutta tyhmän tappaa viha, ja taitamattoman kuolettaa kiivaus.

 Se, dåren dräpes av sin grämelse,  och den fåkunnige dödas av sin bitterhet.

Minä näin tyhmän juurtuneen, ja kirosin kohta hänen huonettansa.

 Jag såg en dåre, fast var han rotad,  men plötsligt måste jag ropa ve över hans boning.

Hänen lapsensa pitää oleman kaukana terveydestä; ja pitää rikki murrettaman portissa, kussa ei yhtään auttajaa ole.

 Ty hans barn gå nu fjärran ifrån frälsning,  de förtrampas i porten utan räddning.

Hänen elonsa pitää isoovaisen syömän, ja orjantappuroista sen ottaman; ja hänen kalunsa pitää ryövärien nielemän.

 Av hans skörd äter vem som är hungrig,  den rövas bort, om och hägnad med törnen;  efter hans rikedom gapar ett giller.

Sillä ei vaiva käy ylös tomusta; ja onnettomuus ei kasva maasta.

 Ty icke upp ur stoftet kommer fördärvet,  ej ur marken skjuter olyckan upp;

Vaan ihminen syntyy onnettomuuteen; niinkuin kuumain hiilten kipinät sinkoilevat ylöskäsin.

 nej, människan varder född till olycka,  såsom eldgnistor måste flyga mot höjden.

Kuitenkin tahdon minä Jumalasta tutkistella: Jumalasta minä tahdon puhua,

 Men vore det nu jag, så sökte jag nåd hos Gud,  åt Gud hemställde jag min sak,

Joka voimallisia töitä tekee, joita ei tutkia taideta, ja ihmeitä, joita ei lukea taideta;

 åt honom som gör stora och outrannsakliga ting,  under, flera än någon kan räkna,

Joka antaa sateen maan päälle, ja antaa tulla veden teiden päälle;

 åt honom som låter regnet falla på jorden  och sänder vatten ned över markerna,

Joka ylentää nöyrät korkeuteen, ja korottaa sorrettuja autuuteen.

 när han vill upphöja de ringa  och förhjälpa de sörjande till frälsning.

Hän tekee kavalain aivoitukset tyhjäksi, ettei heidän kätensä mitään toimittaa taida.

 Han är den som gör de klokas anslag om intet,  så att deras händer intet uträtta med förnuft;

Hän käsittää taitavat kavaluudessansa, ja pahain neuvo kukistetaan,

 han fångar de visa i deras klokskap  och låter de illfundiga förhasta sig i sina rådslag:

Että he päivällä juoksevat pimeydessä, ja koperoitsevat puolipäivänä niinkuin yöllä.

 mitt på dagen råka de ut för mörker  och famla mitt i ljuset, likasom vore det natt.

Ja hän auttaa köyhää miekasta, ja heidän suustansa, ja voimallisten kädestä.

 Så frälsar han från deras tungors svärd,  han frälsar den fattige ur den övermäktiges hand.

Ja hän on köyhän turva, että vääryys pitäis suunsa kiinni.

 Den arme kan så åter hava ett hopp,  och orättfärdigheten måste tillsluta sin mun.

Katso, autuas on se ihminen, jota Jumala kurittaa; sentähden älä hylkää Kaikkivaltiaan kuritusta.

 Ja, säll är den människa som Gud agar;  den Allsmäktiges tuktan må du icke förkasta.

Sillä hän haavoittaa ja sitoo; hän lyö ja hänen kätensä terveeksi tekee.

 Ty om han och sargar, så förbinder han ock,  om han slår, så hela ock hans händer.

Kuudesta murheesta päästää hän sinun; ja seitsemännestä ei tule mitään pahaa sinulle.

 Sex gånger räddar han dig ur nöden,  ja, sju gånger avvändes olyckan från dig.

Kalliilla ajalla vapahtaa hän sinun kuolemasta, ja sodassa miekasta.

 I hungerstid förlossar han dig från döden  och i krig undan svärdets våld.

Hän peittää sinun kielen ruoskalta; ja ei sinun pidä pelkäämän hävitystä, koska se tulee.

 När tungor svänga gisslet, gömmes du undan;  du har intet att frukta, när förhärjelse kommer.

Hävityksessä ja nälässä sinä naurat; ja et pelkää metsän petoja.

 Ja, åt förhärjelse och dyr tid kan du då le,  för vilddjur behöver du ej heller känna fruktan;

Sillä sinun liittos pitää oleman kivien kanssa kedolla, ja maan pedot pitää sinun kanssas rauhallisesti oleman.

 ty med markens stenar står du i förbund,  och med djuren på marken har du ingått fred.

Sinä ymmärrät, että sinun majas on rauhassa, ja sinä oleskelet asuinsiassas ilman syntiä.

 Och du får se huru din hydda står trygg;  när du synar din boning, saknas intet däri.

Ja sinä saat ymmärtää, että siemenes on suureksi tuleva, ja vesas niinkuin ruoho maassa.

 Du får ock se huru din ätt förökas,  huru din avkomma bliver såsom markens örter.

Ja sinä tulet vanhalla ijällä hautaan, niinkuin elositoma ajallansa korjataan.

 I graven kommer du, när du har hunnit din mognad,  såsom sädesskylen bärgas, då dess tid är inne.

Katso, sitä me olemme tutkineet, ja se on niin: kuule sitä, ja tunne sinä myös se hyväkses.

 Se, detta hava vi utrannsakat, och så är det;  hör därpå och betänk det väl.