Job 9

Maar Job antwoordde en zeide:
Job vastasi ja sanoi:
Waarlijk, ik weet, dat het zo is; want hoe zou de mens rechtvaardig zijn bij God?
Minä kyllä sen tiedän, että niin on, ettei ihminen taida hurskas olla Jumalan edessä.
Zo Hij lust heeft, om met hem te twisten, niet een uit duizend zal hij Hem beantwoorden.
Jos hän tahtois riidellä hänen kanssansa, ei hän taitais vastata häntä yhtä tuhanteen.
Hij is wijs van hart, en sterk van kracht; wie heeft zich tegen Hem verhard, en vrede gehad?
Hän on viisas ja voimallinen: kenenkä siitä on hyvää ollut, kuin häntä vastaan on itsensä asettanut?
Die de bergen verzet, dat zij het niet gewaar worden, Die ze omkeert in Zijn toorn;
Hän siirtää vuoret ennenkuin he sen ymmärtävät, jotka hän vihassansa kukistaa.
Die de aarde beweegt uit haar plaats, dat haar pilaren schudden;
Hän liikuttaa maan siastansa, niin että sen patsaat vapisevat.
Die de zon gebiedt, en zij gaat niet op; en verzegelt de sterren;
Hän puhuu auringolle, niin ei se nouse; ja hän lukitsee tähdet.
Die alleen de hemelen uitbreidt, en treedt op de hoogten der zee;
Hän yksin levittää taivaat, ja käy meren aaltoin päällä.
Die den Wagen maakt, den Orion, en het Zevengesternte, en de binnenkameren van het Zuiden;
Hän tekee Otavan ja Kointähden, Seulaiset ja ne tähdet etelään päin.
Die grote dingen doet, die men niet doorzoeken kan; en wonderen, die men niet tellen kan.
Hän tekee suuria töitä, joita ei taideta tutkia, ja epälukuisia ihmeitä.
Zie, Hij zal voor mij henengaan, en ik zal Hem niet zien; en Hij zal voorbijgaan, en ik zal Hem niet merken.
Katso, hän käy minun ohitseni ennenkuin minä sen havaitsen, ja menee pois ennenkuin minä sen ymmärrän.
Zie, Hij zal roven, wie zal het Hem doen wedergeven? Wie zal tot Hem zeggen: Wat doet Gij?
Katso, jos hän menee äkisti, kuka noutaa hänen jälleen? kuka sanoo hänelle: mitäs teet?
God zal Zijn toorn niet afkeren; onder Hem worden gebogen de hovaardige helpers.
Hän on Jumala, hänen vihaansa ei yksikään aseta; hänen allensa pitää itsensä kumartaman ylpiätkin herrat.
Hoeveel te min zal ik Hem antwoorden, en mijn woorden uitkiezen tegen Hem?
Kuinka minun pitäisi häntä vastaaman, ja löytämän sanoja häntä vastaan?
Denwelken ik, zo ik rechtvaardig ware, niet zou antwoorden; mijn Rechter zal ik om genade bidden.
Ehkä minulla vielä oikeus olis, niin en kuitenkaan taida minä häntä vastata; vaan täytyis oikeudessa rukoilla.
Indien ik roep, en Hij mij antwoordt; ik zal niet geloven, dat Hij mijn stem ter ore genomen heeft.
Ja ehkä minä vielä häntä avuksihuutaisin, ja hän kuulis minua, niin en minä uskoisi, että hän kuultelis minun ääntäni;
Want Hij vermorzelt mij door een onweder, en vermenigvuldigt mijn wonden zonder oorzaak.
Sillä hän hän runtelee minun tuulispäällä, ja enentää minun haavani ilman syytä.
Hij laat mij niet toe mijn adem te verhalen; maar Hij verzadigt mij met bitterheden.
Ei hän anna minun henkeni virota, vaan täyttää minun murheella.
Zo het aan de kracht komt, zie, Hij is sterk; en zo het aan het recht komt, wie zal mij dagvaarden?
Jos joku tahtoo voimaa, katso, hän on voimallinen; jos joku tahtoo oikeutta, kuka todistaa minun kanssani?
Zo ik mij rechtvaardig, mijn mond zal mij verdoemen; ben ik oprecht, Hij zal mij toch verkeerd verklaren.
Jos minä sanoisin: minä olen oikia, niin minun suuni kuitenkin tuomitsee minun: eli minä olen vakaa, niin hän kuitenkin tekee minun pahaksi.
Ben ik oprecht, zo acht ik toch mijn ziel niet; ik versmaad mijn leven.
Ehkä minä vielä vakaa olisin, niin en minä kuitenkaan tunne itsiäni; vaan minä suutun eIämääni.
Dat is een ding, daarom zeg ik: Den oprechte en den goddeloze verdoet Hij.
Se on se ainoa minkä minä sanonut olen, hän kadottaa hyvän ja jumalattoman.
Als de gesel haastelijk doodt, bespot Hij de verzoeking der onschuldigen.
Kuin hän rupee lyömään, niin hän tappaa äkisti, ja pilkkaa viattomain kiusausta.
De aarde wordt gegeven in de hand des goddelozen; Hij overdekt het aangezicht harer rechteren; zo niet, wie is Hij dan?
Maa annetaan jumalattoman käsiin, hän peittää sen tuomarien kasvot: ellei se niin ole, kuinka se myös toisin on?
En mijn dagen zijn lichter geweest dan een loper; zij zijn weggevloden, zij hebben het goede niet gezien.
Minun päiväni ovat olleet nopiammat kuin juoksia: ne ovat paenneet, ja ei mitään hyvää nähneet.
Zij zijn voorbijgevaren met jachtschepen; gelijk een arend naar het aas toevliegt.
Ne ovat pois menneet kuin joutuva haaksi, kuin kotka lentää rualle.
Indien mijn zeggen is: Ik zal mijn klacht vergeten, en ik zal mijn gebaar laten varen, en mij verkwikken;
Koska minä ajattelen: minä unhotan valitukseni, ja muutan kasvoni ja virvoitan minuni:
Zo schroom ik voor al mijn smarten; ik weet, dat Gij mij niet onschuldig zult houden.
Niin minä pelkään kaikkia minun kipujani, tietäen, ettes anna minun olla viatoinna.
Ik zal toch goddeloos zijn; waarom dan zal ik ijdellijk arbeiden?
Jos olen jumalatoin, miksi minä nyt itsiäni hukkaan vaivaan?
Indien ik mij wasse met sneeuwwater, en mijn handen zuivere met zeep;
Vaikka minä pesisin itseni lumivedessä ja puhdistaisin käteni saippualla,
Dan zult Gij mij in de gracht induiken, en mijn klederen zullen van mij gruwen.
Niin sinä kuitenkin pistäisit minun lokaan; ja minun vaatteeni olisivat minulle kauhistukseksi.
Want Hij is niet een man, als ik, dien ik antwoorden zou, zo wij te zamen in het gericht kwamen.
Sillä ei hän ole minun vertaiseni, jota minä vastata taidan, että me ynnä tulisimme oikeuden eteen.
Er is geen scheidsman tussen ons, die zijn hand op ons beiden leggen mocht.
Ei ole joka meitä eroittaa, joka laskis kätensä meidän kahden välillemme.
Dat Hij van op mij Zijn roede wegdoe, en dat Zijn verschrikking mij niet verbaasd make;
Hän ottakoon vitsansa pois minusta, ja älköön hänen hirmuisuutensa peljättäkö minua;
Zo zal ik spreken, en Hem niet vrezen; want zodanig ben ik niet bij mij.
Että minä puhuisin ja en pelkäisi häntä; sillä en minä mitään kanssani tiedä.