Job 4

Eliphaz de Théman prit la parole et dit:

Ja Eliphas Temanilainen vastasi ja sanoi,

Si nous osons ouvrir la bouche, en seras-tu peiné? Mais qui pourrait garder le silence?

Jos joku sinun kanssas rupeis puhumaan: mitämaks et sinä sitä kärsi; mutta kuka taitaa vaiti olla?

Voici, tu as souvent enseigné les autres, Tu as fortifié les mains languissantes,

Katso, sinä olet monta neuvonut, ja vahvistanut väsyneitä käsiä.

Tes paroles ont relevé ceux qui chancelaient, Tu as affermi les genoux qui pliaient.

Sinun puhees on ojentanut langenneita, ja vapisevaisia polvia vahvistanut.

Et maintenant qu'il s'agit de toi, tu faiblis! Maintenant que tu es atteint, tu te troubles!

Mutta että se nyt tulee sinun päälles, niin sinä väsyit, ja että se lankesi sinun päälles, niin sinä peljästyit.

Ta crainte de Dieu n'est-elle pas ton soutien? Ton espérance, n'est-ce pas ton intégrité?

Tämäkö on sinun (Jumalan) pelkos, sinun uskallukses, sinun toivos ja sinun vakuutes?

Cherche dans ton souvenir: quel est l'innocent qui a péri? Quels sont les justes qui ont été exterminés?

Muistele nyt, kussa joku viatoin on hukkunut? eli kussa hurskaat ovat joskus hävinneet?

Pour moi, je l'ai vu, ceux qui labourent l'iniquité Et qui sèment l'injustice en moissonnent les fruits;

Niinkuin minä kyllä nähnyt olen, ne jotka kyntävät vääryyden, ja onnettomuuden kylvävät, sitä he myös niittävät.

Ils périssent par le souffle de Dieu, Ils sont consumés par le vent de sa colère,

He ovat Jumalan puhalluksen kautta kadonneet, ja hänen vihansa hengeltä hukatut.

Le rugissement des lions prend fin, Les dents des lionceaux sont brisées;

Jalopeuran kiljumus, ja julma jalopeuran ääni, ja nuorten jalopeurain hampaat ovat lovistetut.

Le lion périt faute de proie, Et les petits de la lionne se dispersent.

Vanha jalopeura hukkuu, ettei hänellä ole saalista; ja jalopeuran pojat hajoitetaan.

Une parole est arrivée furtivement jusqu'à moi, Et mon oreille en a recueilli les sons légers.

Ja minun tyköni on tullut salainen sana; ja minun korvani on saanut vähäisen siitä.

Au moment où les visions de la nuit agitent la pensée, Quand les hommes sont livrés à un profond sommeil,

Kuin minä ajattelin yönäkyjä, kuin uni lankee ihmisten päälle,

Je fus saisi de frayeur et d'épouvante, Et tous mes os tremblèrent.

Niin pelko ja vavistus tuli minun päälleni, ja kaikki minun luuni peljätettiin;

Un esprit passa près de moi.... Tous mes cheveux se hérissèrent....

Ja henki meni minun sivuitseni; kaikki minun karvani nousivat ruumiissani.

Une figure d'un aspect inconnu était devant mes yeux, Et j'entendis une voix qui murmurait doucement:

Silloin seisoi kuva minun silmäini edessä, jonka kasvoja en minä tuntenut; ja minä kuulin hiljaisen hyminän äänen:

L'homme serait-il juste devant Dieu? Serait-il pur devant celui qui l'a fait?

Kuinka on ihminen hurskaampi kuin JumaIa? eli joku mies puhtaampi kuin se, joka hänen tehnyt on?

Si Dieu n'a pas confiance en ses serviteurs, S'il trouve de la folie chez ses anges,

Katso, palveliainsa seassa ei löydä hän uskollisuutta ja enkeleissänsä löytää hän tyhmyyden:

Combien plus chez ceux qui habitent des maisons d'argile, Qui tirent leur origine de la poussière, Et qui peuvent être écrasés comme un vermisseau!

Kuinka enemmin niissä jotka asuvat savihuoneissa, niissä jotka ovat perustetut maan päälle, jotka toukkain tavalla murentuvat?

Du matin au soir ils sont brisés, Ils périssent pour toujours, et nul n'y prend garde;

Se pysyy aamusta ehtoosen asti, niin he muserretaan; ja ennenkuin he sen havaitsevat, he ijankaikkisesti hukkuvat.

Le fil de leur vie est coupé, Ils meurent, et ils n'ont pas acquis la sagesse.

Eikö heidän jälkeenjääneensä pois oteta? he kuolevat, vaan ei viisaudessa.