Job 3

Sitte avasi Job suunsa ja kirosi päivänsä.
DESPUÉS de esto abrió Job su boca, y maldijo su día.
Ja Job vastasi ja sanoi:
Y exclamó Job, y dijo:
Se päivä olkoon kadotettu, jona minä syntynyt olen, ja se yö, jona sanottiin: mies on siinnyt.
Perezca el día en que yo nací, Y la noche que se dijo: Varón es concebido.
Se päivä olkoon pimiä, ja älköön Jumala kysykö ylhäältä sen perään: älköön kirkkaus paistako hänen päällensä.
Sea aquel día sombrío, Y Dios no cuide de él desde arriba, Ni claridad sobre él resplandezca.
Pimeys ja kuolon varjo peittäköön hänen, olkoon pilvi hänen päällänsä; ja musta päivän sumu tehkään hänen kauhiaksi.
Aféenlo tinieblas y sombra de muerte; Repose sobre él nublado, Que lo haga horrible como caliginoso día.
Sen yön käsittäköön pimeys, ja älkään iloitko vuosikausien päiväin seassa, ja älkään tulko kuukausien lukuun.
Ocupe la oscuridad aquella noche; No sea contada entre los días del año, Ni venga en él número de los meses.
Katso, olkoon se yö yksinäinen ja älköön yhtäkään iloa tulko siihen.
¡Oh si fuere aquella noche solitaria, Que no viniera canción alguna en ella!
Ne jotka päivää kiroovat, he kirotkoot sitä, ne jotka ovat valmiit herättämään Leviatania.
Maldíganla los que maldicen al día, Los que se aprestan para levantar su llanto.
Sen tähdet olkoot pimiät hämärässänsä, odottakoot valkeutta, ja ei tulko, ja älkööt nähkö aamuruskon silmäripsiä,
Oscurézcanse las estrellas de su alba; Espere la luz, y no venga, Ni vea los párpados de la mañana:
Ettei se sulkenut minun kohtuni ovea, ja ei kätkenyt onnettomuutta silmäini edestä.
Por cuanto no cerró las puertas del vientre donde yo estaba, Ni escondió de mis ojos la miseria.
Miksi en minä kuollut äitini kohdussa? Miksi en minä läkähtynyt äitini kohdusta tultuani?
¿Por qué no morí yo desde la matriz, Ó fuí traspasado en saliendo del vientre?
Miksi he ovat ottaneet minun helmaansa? Miksi minä olen nisiä imenyt?
¿Por qué me previnieron las rodillas? ¿Y para qué las tetas que mamase?
Niin minä nyt makaisin, olisin alallani, lepäisin, ja minulla olis lepo.
Pues que ahora yaciera yo, y reposara; Durmiera, y entonces tuviera reposo,
Maan kuningasten ja neuvojain kanssa, jotka heillensä rakentavat sitä mikä kylmillä on;
Con los reyes y con los consejeros de la tierra, Que edifican para sí los desiertos;
Eli päämiesten kanssa, joilla kultaa on, ja joiden huoneet ovat täynnä hopiaa;
Ó con los príncipes que poseían el oro, Que henchían sus casas de plata.
Eli niinkuin keskensyntyneet kätketyt; ja en oliskaan: niinkuin nuoret lapset, jotka ei koskaan valkeutta nähneet.
Ó ¿por qué no fuí escondido como aborto, Como los pequeñitos que nunca vieron luz?
Siellä täytyy jumalattomain lakata väkivallastansa; siellä ovat ne levossa, jotka paljon vaivaa nähneet ovat;
Allí los impíos dejan el perturbar, Y allí descansan los de cansadas fuerzas.
Siellä on vangeilla rauha muiden kanssa, ja ei kuule vaatian ääntä;
Allí asimismo reposan los cautivos; No oyen la voz del exactor.
Siellä ovat sekä pienet että suuret, ja palveliat vapaat isännistänsä:
Allí están el chico y el grande; Y el siervo libre de su señor.
Miksi valkeus on annettu vaivaisille, ja elämä murheellisille sydämille?
¿Por qué se da luz al trabajado, Y vida á los de ánimo en amargura,
Niille, jotka odottavat kuolemaa, ja ei se tule, ja kaivaisivat sitä ennen kuin aarnihautaa?
Que esperan la muerte, y ella no llega, Aunque la buscan más que tesoros;
Niille, jotka kovin iloitsevat ja riemuitsevat, että he saisivat haudan?
Que se alegran sobremanera, Y se gozan, cuando hallan el sepulcro?
Ja sille miehelle, jonka tie kätketty on, ja hänen edestänsä Jumalalta peitetty?
¿Por qué al hombre que no sabe por donde vaya, Y al cual Dios ha encerrado?
Sillä minun leipäni tykönä minä huokaan, ja minun parkuni vuodatetaan niinkuin vesi,
Pues antes que mi pan viene mi suspiro; Y mis gemidos corren como aguas.
Sillä jota minä pelkäsin, se tuli minun päälleni, ja mitä minä kartin, tapahtui minulle.
Porque el temor que me espantaba me ha venido, Y hame acontecido lo que temía.
Enkö minä ollut onnellinen? enkö minä ollut rauhassa? eikö minulla ollut hyvä lepo? ja nyt senkaltainen levottomuus tulee.
No he tenido paz, no me aseguré, ni me estuve reposado; Vínome no obstante turbación.