Job 3

Sitte avasi Job suunsa ja kirosi päivänsä.

Depois disso abriu Jó a sua boca, e amaldiçoou o seu dia.

Ja Job vastasi ja sanoi:

E Jó falou, dizendo:

Se päivä olkoon kadotettu, jona minä syntynyt olen, ja se yö, jona sanottiin: mies on siinnyt.

Pereça o dia em que nasci, e a noite que se disse: Foi concebido um homem!

Se päivä olkoon pimiä, ja älköön Jumala kysykö ylhäältä sen perään: älköön kirkkaus paistako hänen päällensä.

Converta-se aquele dia em trevas; e Deus, lá de cima, não tenha cuidado dele, nem resplandeça sobre ele a luz.

Pimeys ja kuolon varjo peittäköön hänen, olkoon pilvi hänen päällänsä; ja musta päivän sumu tehkään hänen kauhiaksi.

Reclamem-no para si as trevas e a sombra da morte; habitem sobre ele nuvens; espante-o tudo o que escurece o dia.

Sen yön käsittäköön pimeys, ja älkään iloitko vuosikausien päiväin seassa, ja älkään tulko kuukausien lukuun.

Quanto àquela noite, dela se apodere a escuridão; e não se regozije ela entre os dias do ano; e não entre no número dos meses.

Katso, olkoon se yö yksinäinen ja älköön yhtäkään iloa tulko siihen.

Ah! Seja estéril aquela noite; que nela não entre voz de regozijo.

Ne jotka päivää kiroovat, he kirotkoot sitä, ne jotka ovat valmiit herättämään Leviatania.

Amaldiçoem-na aqueles que amaldiçoam os dias, que são peritos em suscitar o leviatã.

Sen tähdet olkoot pimiät hämärässänsä, odottakoot valkeutta, ja ei tulko, ja älkööt nähkö aamuruskon silmäripsiä,

As estrelas da alva se lhe escureçam; espere ela em vão a luz, e não veja as pálpebras da manhã;

Ettei se sulkenut minun kohtuni ovea, ja ei kätkenyt onnettomuutta silmäini edestä.

porquanto não fechou as portas do ventre de minha mãe, nem escondeu dos meus olhos a aflição.

Miksi en minä kuollut äitini kohdussa? Miksi en minä läkähtynyt äitini kohdusta tultuani?

Por que não morri ao nascer? Por que não expirei ao vir à luz?

Miksi he ovat ottaneet minun helmaansa? Miksi minä olen nisiä imenyt?

Por que me receberam os joelhos? E por que os seios, para que eu mamasse?

Niin minä nyt makaisin, olisin alallani, lepäisin, ja minulla olis lepo.

Pois agora eu estaria deitado e quieto; teria dormido e estaria em repouso,

Maan kuningasten ja neuvojain kanssa, jotka heillensä rakentavat sitä mikä kylmillä on;

com os reis e conselheiros da terra, que reedificavam ruínas para si,

Eli päämiesten kanssa, joilla kultaa on, ja joiden huoneet ovat täynnä hopiaa;

ou com os príncipes que tinham ouro, que enchiam as suas casas de prata;

Eli niinkuin keskensyntyneet kätketyt; ja en oliskaan: niinkuin nuoret lapset, jotka ei koskaan valkeutta nähneet.

ou, como aborto oculto, eu não teria existido, como as crianças que nunca viram a luz.

Siellä täytyy jumalattomain lakata väkivallastansa; siellä ovat ne levossa, jotka paljon vaivaa nähneet ovat;

Ali os ímpios cessam de perturbar; e ali repousam os cansados.

Siellä on vangeilla rauha muiden kanssa, ja ei kuule vaatian ääntä;

Ali os presos descansam juntos, e não ouvem a voz do exator.

Siellä ovat sekä pienet että suuret, ja palveliat vapaat isännistänsä:

O pequeno e o grande ali estão e o servo está livre de seu senhor.

Miksi valkeus on annettu vaivaisille, ja elämä murheellisille sydämille?

Por que se concede luz ao aflito, e vida aos amargurados de alma;

Niille, jotka odottavat kuolemaa, ja ei se tule, ja kaivaisivat sitä ennen kuin aarnihautaa?

que anelam pela morte sem que ela venha, e cavam em procura dela mais do que de tesouros escondidos;

Niille, jotka kovin iloitsevat ja riemuitsevat, että he saisivat haudan?

que muito se regozijam e exultam, quando acham a sepultura?

Ja sille miehelle, jonka tie kätketty on, ja hänen edestänsä Jumalalta peitetty?

Sim, por que se concede luz ao homem cujo caminho está escondido, e a quem Deus cercou de todos os lados?

Sillä minun leipäni tykönä minä huokaan, ja minun parkuni vuodatetaan niinkuin vesi,

Pois em lugar de meu pão vem o meu suspiro, e os meus gemidos se derramam como água.

Sillä jota minä pelkäsin, se tuli minun päälleni, ja mitä minä kartin, tapahtui minulle.

Porque aquilo que temo me sobrevém, e o que receio me acontece.

Enkö minä ollut onnellinen? enkö minä ollut rauhassa? eikö minulla ollut hyvä lepo? ja nyt senkaltainen levottomuus tulee.

Não tenho repouso, nem sossego, nem descanso; mas vem a perturbação.