Job 3

post haec aperuit Iob os suum et maledixit diei suo

Sitte avasi Job suunsa ja kirosi päivänsä.

et locutus est

Ja Job vastasi ja sanoi:

pereat dies in qua natus sum et nox in qua dictum est conceptus est homo

Se päivä olkoon kadotettu, jona minä syntynyt olen, ja se yö, jona sanottiin: mies on siinnyt.

dies ille vertatur in tenebras non requirat eum Deus desuper et non inlustret lumine

Se päivä olkoon pimiä, ja älköön Jumala kysykö ylhäältä sen perään: älköön kirkkaus paistako hänen päällensä.

obscurent eum tenebrae et umbra mortis occupet eum caligo et involvatur amaritudine

Pimeys ja kuolon varjo peittäköön hänen, olkoon pilvi hänen päällänsä; ja musta päivän sumu tehkään hänen kauhiaksi.

noctem illam tenebrosus turbo possideat non conputetur in diebus anni nec numeretur in mensibus

Sen yön käsittäköön pimeys, ja älkään iloitko vuosikausien päiväin seassa, ja älkään tulko kuukausien lukuun.

sit nox illa solitaria nec laude digna

Katso, olkoon se yö yksinäinen ja älköön yhtäkään iloa tulko siihen.

maledicant ei qui maledicunt diei qui parati sunt suscitare Leviathan

Ne jotka päivää kiroovat, he kirotkoot sitä, ne jotka ovat valmiit herättämään Leviatania.

obtenebrentur stellae caligine eius expectet lucem et non videat nec ortum surgentis aurorae

Sen tähdet olkoot pimiät hämärässänsä, odottakoot valkeutta, ja ei tulko, ja älkööt nähkö aamuruskon silmäripsiä,

quia non conclusit ostia ventris qui portavit me nec abstulit mala ab oculis meis

Ettei se sulkenut minun kohtuni ovea, ja ei kätkenyt onnettomuutta silmäini edestä.

quare non in vulva mortuus sum egressus ex utero non statim perii

Miksi en minä kuollut äitini kohdussa? Miksi en minä läkähtynyt äitini kohdusta tultuani?

quare exceptus genibus cur lactatus uberibus

Miksi he ovat ottaneet minun helmaansa? Miksi minä olen nisiä imenyt?

nunc enim dormiens silerem et somno meo requiescerem

Niin minä nyt makaisin, olisin alallani, lepäisin, ja minulla olis lepo.

cum regibus et consulibus terrae qui aedificant sibi solitudines

Maan kuningasten ja neuvojain kanssa, jotka heillensä rakentavat sitä mikä kylmillä on;

aut cum principibus qui possident aurum et replent domos suas argento

Eli päämiesten kanssa, joilla kultaa on, ja joiden huoneet ovat täynnä hopiaa;

aut sicut abortivum absconditum non subsisterem vel qui concepti non viderunt lucem

Eli niinkuin keskensyntyneet kätketyt; ja en oliskaan: niinkuin nuoret lapset, jotka ei koskaan valkeutta nähneet.

ibi impii cessaverunt a tumultu et ibi requieverunt fessi robore

Siellä täytyy jumalattomain lakata väkivallastansa; siellä ovat ne levossa, jotka paljon vaivaa nähneet ovat;

et quondam vincti pariter sine molestia non audierunt vocem exactoris

Siellä on vangeilla rauha muiden kanssa, ja ei kuule vaatian ääntä;

parvus et magnus ibi sunt et servus liber a domino suo

Siellä ovat sekä pienet että suuret, ja palveliat vapaat isännistänsä:

quare data est misero lux et vita his qui in amaritudine animae sunt

Miksi valkeus on annettu vaivaisille, ja elämä murheellisille sydämille?

qui expectant mortem et non venit quasi effodientes thesaurum

Niille, jotka odottavat kuolemaa, ja ei se tule, ja kaivaisivat sitä ennen kuin aarnihautaa?

gaudentque vehementer cum invenerint sepulchrum

Niille, jotka kovin iloitsevat ja riemuitsevat, että he saisivat haudan?

viro cuius abscondita est via et circumdedit eum Deus tenebris

Ja sille miehelle, jonka tie kätketty on, ja hänen edestänsä Jumalalta peitetty?

antequam comedam suspiro et quasi inundantes aquae sic rugitus meus

Sillä minun leipäni tykönä minä huokaan, ja minun parkuni vuodatetaan niinkuin vesi,

quia timor quem timebam evenit mihi et quod verebar accidit

Sillä jota minä pelkäsin, se tuli minun päälleni, ja mitä minä kartin, tapahtui minulle.

nonne dissimulavi nonne silui nonne quievi et venit super me indignatio

Enkö minä ollut onnellinen? enkö minä ollut rauhassa? eikö minulla ollut hyvä lepo? ja nyt senkaltainen levottomuus tulee.