Psalms 102

Fivavaky ny ory, raha reraka izy ka mandoatra ny alahelony eo anatrehan'i Jehovah. Jehovah ô, henoy ny fivavako, Ary aoka hankeo aminao ny fitarainako.

Raadollisen rukous, kuin hän murheissansa on, ja valituksensa Herran eteen vuodattaa. Herra, kuule minun rukoukseni, ja anna minun huutoni tykös tulla!

Aza manafina ny tavanao amiko amin'ny andro fahoriako; Atongilano amiko ny sofinao; Amin'ny andro itarainako dia faingàna hamaly ahy.

Älä kasvojas minulta peitä hädässä: kallista korvas minun puoleeni; koska minä sinua rukoilen, niin kuule pian minun rukoukseni.

Fa levon-ko setroka ny androko Ary ny taolako mahamay tahaka ny forohana.

Sillä minun päiväni ovat kuluneet niinkuin savu, ja minun luuni ovat poltetut niinkuin kekäle.

Taninina tahaka ny ahitra ny foko ka malazo; Fa hadinoko na dia ny fihinanan-kanina aza.

Minun sydämeni on lyöty ja kuivettunut niinkuin heinä, niin että minä myös unohdan leipäni syödä.

Noho ny fisentoan'ny foko Ny taolako miraikitra amin'ny hoditro.

Minun luuni tarttuvat lihaani huokauksestani.

Tahaka ny sama any an-efitra aho, Ary tahaka ny vorondolo any an-tanànaolo.

Minä olen niinkuin ruovonpäristäjä korvessa: minä olen niinkuin hyypiä hävitetyissä kaupungeissa.

Tsy mahita tory aho Sady tahaka ny tsikirity irery eo an-tampontrano.

Minä valvon, ja olen niinkuin yksinäinen lintu katon päällä.

Mandatsa ahy mandrakariva ny fahavaloko. Izay misafoaka amiko dia manao ahy ho fiozonana.

Joka päivä häpäisevät viholliseni minua, ja jotka minua syljeskelevät, vannovat minun kauttani.

Fa lavenona no nohaniko tahaka ny mofo; Ary ny zavatra nosotroiko noharoharoiko ny ranomasoko,

Sillä minä syön tuhkaa niinkuin leipää, ja sekoitan juomani itkulla,

Noho ny fahaviniranao sy ny fahatezeranao; Fa naingainao aho, kanefa natontanao indray.

Sinun uhkaukses ja vihas tähden, ettäs minun nostanut olet ja paiskannut maahan.

Ny androko dia tahaka ny aloka efa mandroso; Ary efa malazo tahaka ny ahitra aho.

Minun päiväni ovat kuluneet niinkuin varjo, ja minä kuivetun niinkuin ruoho.

Nefa Hianao, Jehovah ô, mipetraka manjaka mandrakizay; Ary ny fahatsiarovana Anao mihatra amin'ny taranaka fara mandimby.

Mutta sinä, Herra, pysyt ijankaikkisesti, ja sinun muistos sukukunnasta sukukuntaan.

Hianao hitsangana ka hamindra fo amin'i Ziona; Fa efa andro hamindram-po aminy izao; Eny, tonga ny fotoana.

Nouse siis ja armahda Zionia; sillä aika on häntä armahtaa, ja aika on tullut.

Fa sitraky ny mpanomponao ny vatony, Sady malahelo ny vovo-taniny izy.

Sillä sinun palvelias halajavat sitä rakentaa, ja näkisivät mielellänsä, että hänen kivensä ja kalkkinsa valmiit olisivat,

Hatahotra ny anaran'i Jehovah ny jentilisa, Ary ny mpanjaka rehetra amin'ny tany hatahotra ny voninahitrao;

Että pakanat Herran nimeä pelkäisivät, ja kaikki kuninkaat maan päällä sinun kunniaas.

Fa Jehovah nanangana an'i Ziona; Niseho tamin'ny voninahiny Izy;

Kuin Herra rakentaa Zionin, niin hän nähdään kunniassansa.

Nijery ny fivavaky ny mahantra Izy Ka tsy nanevateva ny fivavany.

Hän kääntää itsensä hyljättyjen rukouksen puoleen, ja ei katso heidän rukoustansa ylön.

Hosoratana ho an'ny taranaka mandimby izany; Ary izay firenena mbola hoforonina no hidera an'i Jehovah;

Se pitää kirjoitettaman tulevaisille sukukunnille, ja se kansa, joka luodaan, pitää kiittämän Herraa.

Fa Izy nitazana tany amin'ny fitoerany masina any amin'ny avo. Tany an-danitra no nitsinjovan'i Jehovah ny tany,

Sillä hän katselee pyhästä korkeudestansa: Herra näkee taivaasta maan päälle,

Mba hihaino ny fisentoan'ny mpifatotra Sy hanafaka izay voatendry ho faty,

Että hän kuulee vankein huokaukset, ja kirvoittaa kuoleman lapset;

Mba hotorina any Ziona ny anaran'i Jehovah, Ary ny fiderana Azy any Jerosalema,

Että he saarnaavat Herran nimeä Zionissa, ja hänen kiitostansa Jerusalemissa,

Rehefa tafangona ny firenena Sy ny fanjakana maro hanompo an'i Jehovah.

Koska kansat ynnä kokoontuvat, ja valtakunnat, Herraa palvelemaan.

Efa nahaketraka ny heriko tany an-dalana Izy; Efa nahafohy ny androko Izy;

Hän nöyryyttää tiellä minun voimani: hän lyhentää minun päiväni.

Hoy izaho: Andriamanitro ô; aza maka ahy an-tenatenan'ny androko; Ny taonanao mihatra amin'ny taranaka fara mandimby.

Minä sanoin: minun Jumalani, älä minua ota pois keski-ijässäni: sinun ajastaikas pysyvät suvusta sukuun.

Tany aloha no nanorenanao ny tany; Ary asan'ny tananao ny lanitra.

Sinä olet muinen maan perustanut, ja taivaat ovat sinun käsialas.

Ireo dia ho levona, fa Hianao no maharitra; Izy rehetra ho rovitra toy ny fitafiana; Toy ny lamba no hanovanao azy, ka hovana izy;

Ne katoovat, mutta sinä pysyt: ne kaikki vanhenevat niinkuin vaate: ne muuttuvat niinkuin vaate, koska sinä heitä muuttelet.

Fa Hianao no tsy miova, Ary ny taonanao no tsy ho tapitra.

Mutta sinä pysyt niinkuin sinä olet, ja sinun vuotes ei lopu.

Ny zanaky ny mpanomponao handry fahizay, Ary ny taranany hampitoerina eo anatrehanao.

Sinun palveliais lapset pysyvät ja heidän sikiänsä sinun edessäs menestyvät.